Vinkkejä yhdenvertaisempaan pelitoimintaan

Tässä artikkelissa luodaan katsaus saavutettavuuden, esteettömyyden ja inklusiivisuuden merkitykseen ryhmämuotoisessa pelitoiminnassa. Huomiot perustuvat pelialan asiantuntija Tarja Porkka-Kontturin GameON-hankkeessa 31.1.2024 pitämälle työpajalle.

Eurostat:n tilastojen mukaan yli neljänneksellä eurooppalaisista on jokin vamma, joten myös pelitoimintaa suunnitellessa on tärkeää huomioida osallistujien moninaiset tarpeet.

Saavutettavaa pelitoimintaa

Pelaaminen on valtavan suosittu harrastus, ja siihen liittyvän toiminnan kautta voidaan tavoittaa myös niitä, joiden on vaikea muuten osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan. Pelitoiminnan järjestäminen ei kuitenkaan tee toiminnasta itsessään kaikille saavutettavaa.

Saavutettava pelitoiminta on helposti lähestyttävää ja ymmärrettävää. Toiminnan saavutettavuudesta on oltava riittävästi tietoa ennakkoon, jotta toimintaan voi tulla tutustumaan matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi nettisivuilla tulisi olla tietoa toiminnan periaatteista sekä esteettömyydestä. Avoimet ovet -tyyppisten tapahtumien järjestäminen puolestaan mahdollistaa tutustumisen ennen toimintaan sitoutumista.

• Onko toiminnasta riittävästi tietoa saatavilla?
• Pääseekö toimintaan tutustumaan ennakkoon?
• Tietävätkö osallistujat, mistä saa tukea tarvittaessa?

GameON-hanke järjestetään 1.4.2024 – 30.6.2026, ja sen rahoittajina toimivat Etelä-Savon ELY-keskus sekä Euroopan Unioni. (lähde: https://gameon.savonia.fi/)

Esteetön ympäristö pelitoiminnan lähtökohta

Esteettömässä toiminnassa fyysiset ja sosiaaliset esteet minimoidaan. On tärkeää jakaa kaikille osallistujille tietoa esimerkiksi esteettömän sisäänkäynnin sijainnista tai käytettävissä olevista apuvälineistä.

Pelitoiminnassa esteettömyys kulminoituu pelilaitteisiin. Pelituoleissa ja sähköpöydissä tulee olla riittävästi säätömahdollisuuksia. Myös pelihiiriä, näppäimistöjä ja ohjaimia hankkiessa tulisi kiinnittää huomiota niiden esteettömyyteen.

Erityisesti monet arcade- ja rytmipelit ovat haastavia henkilöille, joilla on aistiyliherkkyyksiä. Vastamelukuulokkeet ja aurinkolasit ovat hyödyksi tilassa, jossa on paljon ääniä ja valoja. Myös nappikuulokkeiden päälle laitetut kuulosuojaimet voivat mahdollistaa paremman pelikokemuksen.

• Onko tiloihin saapuminen esteetöntä?
• Onko mahdollista järjestää erillistä hiljaista tilaa?

Inklusiivinen ja turvallinen ilmapiiri

Inklusiivinen pelitoiminta on yhdenvertaista ja syrjimätöntä. Toimintaa suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa, ja erilaiset mielipiteet otetaan huomioon. Yhdessä laaditut turvallisemman tilan periaatteet luovat pohjaa turvalliselle keskustelulle.

Pelit ja pelaaminen ovat osallistujille tärkeitä identiteetin osia, joten ryhmän tapa keskustella heijastuu myös siihen, miten kukin näkee itsensä. Turvallisessa ryhmässä voi sanoa oman mielipiteensä ja vaikuttaa toimintaan niin, ettei tule tyrmätyksi tai tyrmää muiden oikeutta omiin mielipiteisiin.

• Mitkä tekijät vaikuttavat toiminnan ilmapiiriin?
• Miten tuetaan positiivista keskustelukulttuuria?

Lopuksi

Saavutettavuudesta ja esteettömyydestä on hyötyä kaikille toimintaan osallistuville. Jo pelkästään niihin liittyvien asioiden esillä pitäminen luo ilmapiiriä, jossa yksilölliset tarpeet nousevat esiin. Myös kynnys tutustua ja lähteä mukaan toimintaan madaltuu. Esteettömyys ja saavutettavuus ovatkin lopulta paljolti halua luoda mahdollisuuksia toimintaan osallistumiselle.

Lisälukemista:

• Event Accessibility Guidelines. We in Games Finland ry. https://weingames.fi/event-accessibility-guidelines/ (haettu 4.2.2025)
• Ahtiainen, Sonja & Taino, Essi. (2023). Aloittelijan opas yhdenvertaisempaan pelitoimintaan. Helsingin kaupunki, Non-Toxic – syrjimätön pelikulttuuri -hanke. Verkossa saatavilla: https://www.hel.fi/static/julkaisut/kulttuuri-vapaa-aika/aloittelijan-opas-yhdenvertaisempaan-pelitoimintaan.pdf (haettu 4.2.2025)

Kirjoittaja:
Samuel Piiroinen, asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, ORCID-tunnus 0009-0009-2103-0747