Yksi kestävän kasvun ainesosista on rohkeus – Haastattelussa muoti- ja tekstiilialan johtajat

Kuten moni muukin luova ala, myös muoti- ja tekstiiliala on kestävän kehityksen osalta murroksessa, jossa vastuullisuus, teknologia ja rohkea yrittäjyys limittyvät toisiinsa. Tilanne on monin tavoin haastava, mutta kirvestä ei ole syytä heittää kaivoon.

Maailma pohtii tällä hetkellä sitä, kuinka myydä enemmän rahallisesti, mutta samalla vähemmän volyymillisesti. Samaa mietitään myös muoti- ja tekstiilialalla. Tekemistä nimittäin riittää: tällä hetkellä vain yksi prosentti kaikesta käyttöön otetusta kuidusta käytetään uudelleen.

”Se tarkoittaa 99 prosentin kiertotalousvajetta muodin tuoteryhmässä, joka on yksi kuluttajatuotekategorioista”, sanoo pitkän uran kiertotalouden parissa tehnyt Timo Huhtamäki, joka on juuri siirtynyt Luonnonperintösäätiön toimitusjohtajaksi ja toimii edelleen Emmy Clothing Company Oy:ssa hallituksen jäsenenä. ”Tekstiilialalla ollaan kuitenkin tekemässä laatuloikkaa kohti kestävämpiä ja kiertotalouskelpoisempia tuotteita. Samalla toimiala on kääntymässä kiertotalouteen.”

Myös Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtaja sekä fafi.fi -julkaisun perustanut Andreas Ögård nostaa esiin myös taloudellisen kestävyyden. ”Vastuullisuuden ja asiakaskokemuksen lisäksi on tärkeää, että toiminta on kannattavaa.”

Ylikulutus ja halpatuotanto haasteena

”Aikoinaan vaatteet merkittiin perunkirjoihin, sillä ne olivat ihmisille investointeja. Tänä päivänä suomalainen ostaa 40 vaatetta vuodessa, ja yhden keskihinta on 17,50 euroa. Se kertoo paljon talouden krääsäytymisestä”, kertoo Timo Huhtamäki. ”Viime vuonna tänne saapui 28 miljoonaa tavaraerää Kiinasta pikkupaketteina, joiden keskihinta oli kuusi euroa”, Huhtamäki toteaa. ”Siitä jo näkee, ettei sieltä mitään laatutavaraa tule.”

Kiinalaiset verkkokaupat ja epätasainen kilpailu ovat aiheuttaneet huolta myös Suomessa. ”Reilujen pelisääntöjen näkökulmasta on aika haastavaa, että tällä hetkellä Euroopan unioni saati yksikään jäsenvaltio eivät pysty valvomaan niitä tuotteita, joita näiden verkkokauppojen kautta EU-markkinoille tulee”, kertoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Permikangas.

”Tämä on pitkälti myös kauppapolitiikkaa, eikä kovin yksinkertainen asia. Ei me myöskään missään kieltoyhteiskunnassa voida elää. EU omalta osaltaan pystyy regulaatiolla määräämään ja Ranskassa on tehty myös jo ultrapikamuotiin liittyviä aloitteita”, Andreas Ögård sanoo.

EU-regulaatiolla on suuri rooli, tulevaisuudessakin

”Edellinen EU-komissio oli aika kunnianhimoinen sekä vihreässä että digitaalisessa siirtymässä, tavoitetaso oli tosi korkea”, kertoo Marja-Liisa Permikangas. ”Eurovaalien jälkeen komissio ja parlamentti ovat ryhtyneet kilpailukyvyn nimissä pohtimaan sitä, mikä olisi riittävä tavoitetaso, joka yritysten tulisi saavuttaa niin, ettei alan yrityksiltä menisi toimintaedellytykset markkinoilla. Hallinnollisen taakan toteuttaminen sääntelyn osalta on iso ja merkittävä tekijä.”

”Sääntely on tällä hetkellä mielenkiintoisessa vedenjakajapisteessä. Esimerkiksi tuotteita koskevia kestävyysvaatimuksia ja digitaalisen tuotepaketin sisältävä ekosuunnitteluasetus on jo asetuksena hyväksytty”, Permikangas sanoo. ”Samana osana tätä asetusta tulee digitaalinen tuotepassi, jonka pitäisi kertoa tuotetta koskevat tiedot hyvin läpinäkyvästi, mutta sitä että mihin asti läpinäkyvyyssääntelyn pitäisi ulottua, on lähdetty tarkastelemaan uudestaan.”

”Tuotteen datan pitäisi kulkea mukana läpi tuotteen elinkaaren. Tulevaisuuden kuva on sellainen, että jos menee vaikka ostamaan uuden vaatteen, tuotteen hinnan yhteydessä olisi myös kerrottuna potentiaalinen myyntihinta käytettynä. Siten ne tuotteet erottautuisivat, jotka pitävät hyvin arvonsa. Se todennäköisesti myös ohjaisi kuluttajia paljon”, Timo Huhtamäki sanoo.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Data, data ja… ennakointi

Vaikka data ja sen käyttö onkin vain yksi osa muoti- ja tekstiilialan jatkuvaa digitalisoitumista, sillä on hyvin tärkeä rooli alan kehittämisessä, tekoälyn lisäksi.

”Data on tulevaisuudessakin aivan keskiössä, sillä sieltähän se asiakasymmärrys löytyy”, Andreas Ögård sanoo. ”Perinteisessä kivijalkakaupassakin kauppias tuntee asiakkaansa ja data on numeroiden sijasta hänen päässään, mutta verkkokaupan aikana kaikilla on pääsy sekä dataan että mielettömään data-analyytikkoon – ihan kansankielellä vaikka ChatGPT:hen.”

”Kiertotalous on tiukasti yhteydessä datatalouteen. Suoraan sanottuna kiertotalous on aika monelle tarkoittanut sitä, että tehdään pannunalusia pullonkorkeista, mutta sehän ei ole skaalautuvaa liiketoimintaa. Tulevaisuudessa täytyy luoda sellaisia rakenteita, joissa tekoäly ja erilaiset tietokannat ovat apuna kiertotalouden vauhdittumisessa ja siinä, että ostaja ja myyjä löytävät toisensa”, Timo Huhtamäki kertoo. ”Kiertotaloutta ja datataloutta samaan aikaan ymmärtävät ihmiset tulevat olemaan vahvoilla tässä muutoksessa.

Marja-Liisa Permikangas nostaa esiin myös ennakoinnin merkityksen. ”Se tarkoittaa kulttuuristen ilmiöiden ymmärtämistä. Vaatemuotiala on tosi vahvasti tulevaisuuden, ihmisten käyttäytymisen ja ihmisiä puhuttelevien asioiden ymmärtämistä ja näiden hyödyntämistä liiketoiminnassa.”

”Kiertotaloutta ei kuitenkaan ole olemassa ilman datataloutta. Datan merkitys tällä alalla on tosi moninainen ja se ulottuu myös muualle kuin vain kuluttajapuolelle – jos tuotteista ei ole helposti saatavilla dataa, kiertotalousratkaisut muodostuvat todella kalliiksi, jos ne perustuvat esimerkiksi manuaaliseen toimintaan.”

Viestinnästä vaikuttamiseen ja kansainvälistymiseen

Kiertotalousloikka jokaista ihmistä koskettavalla muoti- ja tekstiilialalla vaatii asennemuutosta myös muilta kuin vain alan tuotteita valmistavilta yrityksiltä. Yksi keino taistella muun muassa ultrapikamuotia ja kiinalaisia verkkokauppoja vastaan on kuluttajien valistaminen. ”Näistä asioista tietoinen kuluttaja tekee myös parempia valintoja”, sanoo Fashion Finlandin puheenjohtaja Andreas Ögård.

”Yritän pitää näitä asioita esillä ja tehdä niistä puheenaiheita”, kertoo pitkään kiertotalouden parissa työskennellyt Timo Huhtamäki. ”Ensin muuttuvat puheenaiheet, sitten ihmisten ajatukset ja vasta viimeisenä se toiminta. Tähän alaan liittyy myös paljon erikoisia ajatusvinoumia – emme esimerkiksi halua ostaa petivaatteita käytettynä, mutta nukumme hotellissa tyytyväisenä käytetyissä lakanoissa. Elämme ikään kuin selkärangasta lineaarikulutuksen maailmassa ja se asia purkautuu vain meidän omien korvien välissä.”

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Permikangas kannustaa kotimaisia yrityksiä kehittämään brändejään ja kansainvälistymään. ”Suomalaisilla vaate- ja muotialan yrityksillä on erittäin vastuullisia tuotteita korkealaatuisesti tehtynä, mutta kuluttajapuolella kansainvälistymisaste on tosi alhainen. Suomen väestöpohja pienenee, joten kestävän liiketoiminnan ja kilpailuedun näkökulmasta yritykset voisivat hakea kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta – ja hyödyntää siihen rohkeasti julkista rahoitusta.”

”Olen viime päivinä saanut hirveän paljon kivoja viestejä yrityksiltä, jotka ovat löytäneet oman sävelensä, vaikka elämme sellaista aikaa, jossa konkurssitilastot näyttää tosi pahalle. Me suomalaiset olemme kuitenkin rohkeita ja hyviä yrittäjiä. Tällä hetkellä on ilo seurata PK-yritysten kasvua, joten toivoa todellakin on”, Andreas Ögård sanoo.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Teksti: Taneli Rantala
Kuvat: Kuvituskuva/2h Media, Unsplash, Timo Huhtamäki/Sami Piskonen, Marja-Liisa Permikangas/Jetro Staven
Videot: Taneli Rantala, Emma-Karoliina Reponen

Kestävän kasvun artikkelisarja on tuotettu osana luovien alojen vientiyritysten puhdasta siirtymää edistävää RELOAD – Bisnesosaamista luoville vientialoilla puhtaaseen siirtymään -hanketta. RELOAD-osaamiskokonaisuudessa tarjotaan 14 maksutonta täsmäverkkokurssia mm. Kestävää kasvua, Tuotteista palveluiksi ja digisisällöiksi, Vastuullisuusviestintä ja Muutoskyvykkyys.

Hankkeen toteuttaa Humak ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA (RRF).