Moni korkeakoulutettu tunnistanee itsessään ikuisen oppijan vikaa. Pääluottamusmies Kati Pussinen ja johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Lotta Saine ovat Yhteisöpedagogi (AMK), työyhteisön kehittäjä -alumneja, joilla nälkä oppimiseen on kyltymätön.
Joensuun kaupungin pääluottamusmies Kati Pussinen sai vuoden 2024 keväällä valmiiksi opinnäytetyönsä työntekijäkokemuksen mittaamisesta. Pussisen työllä oman organisaation HR-teemojen parissa oli jopa yllättäviä seurauksia:
”Opinnäytetyöni lähensi minua työnantajaani. Kaikki ikään kuin loksahti paikalleen, kun sain tutkia omaan työhöni niin läheisesti liittyvää asiaa ja työskennellä yhdessä työnantajani kanssa. Opinnoissa oli vahva työelämälähtöisyys ja kenties siksi se tuntui minulle niin luontevalta valinnalta. Pääluottamusmiehenä en ole vastakkain työnantajan kanssa, vaan työtä tehdään yhdessä.”
Vihdin seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Lotta Saine komppaa Pussisen kokemusta Humak-opintojen vahvasta työelämälähtöisyydestä.
”Käytännön työelämän hyödyntäminen opinnoissa oli myös minulle iso plussa. Se antaa itsellekin uusia näkökulmia.”
Mutta peruutetaan vielä hetki taaksepäin. Miten nämä kaksi edes päätyivät Humakin opiskelijoiksi? Entä millaista oli opiskella korkeakoulussa työssäkäyvänä asiantuntijana?
Ikuiset oppijat
Kokki, lähihoitaja, nuorisotyönohjaaja, kasvatusalan sekatyöläinen… yhdessä Pussisen ja Saineen vuosikymmenien mittainen ansioluettelo on vakuuttava – ja vähintäänkin monipuolinen! Siinä missä Pussisen ammatillinen matka on kulkenut hoitajasta luottamusmieheksi, on Saineen ura keskittynyt lähinnä seurakunnissa tehtävään kasvatustyöhön. Molemmat kuitenkin tunnustavat olevansa ylpeästi ikuisia opiskelijoita.
”Tuntuu, että Humakin tutkinto täydensi omaa osaamistani. Aiempien opiskelujeni pohjalta sain joustavasti hyväksiluettua opintoja, joten tutkinto tuli jouhevasti valmiiksi 2,5 vuodessa”, Pussinen kertaa.
Saineella puolestaan opinnäytetyön kirjoitus otti oman aikansa, mutta aihe kyllä imaisi mukaansa. Sukupuolisensitiivisemmästä seurakunnasta opparinsa kirjoittanut, erityisnuorisotyössä työskennellyt ja seksuaalikasvattajaksi (SSS) opiskellut Saine toimii nykyään myös oman seurakuntansa häirintä- ja sateenkaariyhteyshenkilönä.
”Matkan varrella huolestuin jo, että voinko vielä jatkaa kirjoittamista, kun opinnäytetyössäni on kestänyt. Ohjaavan lehtorin tuki ja sparraus oli kuitenkin todella tärkeää. Se valoi minuun uskoa, ettei venyneen kirjoitusprosessin aikana tullut kokemus haittaa.”
Humakin joustavuus ja käytännönläheisyys saa kiitosta
Hiljattain valmistuneina molemmilla päällimmäisenä mielessä on opparin kirjoittamisen ilot ja surut, mutta opintoja muistellessa kiitosta keräävät myös muun muassa ryhmätyöt.
”TYKE-opinnoissa on eri ikäisiä opiskelijoita. Meillä oli aina hyvä yhteisöllinen tekemisen meininki. Tuntui, että teemme käytännön- ja ihmisläheistä työtä, ei mitään diibadaabaa”, Saine kiittelee.
Pussinen nyökyttelee. Asiantuntijatyötä täysipäiväisesti tekevänä perheellisenä korkeakouluopinnot sovitellaan muun elämän kanssa yhteen. Se asettaa omat haasteensa, mutta paletin pyöritys voi myös onnistua:
”Opinnoissa oli myös koko ajan läsnä tietynlainen rentous. Kun elämäntilanteeni oli oikea AMK-opinnoille, pidin siitä, miten joustavaa Humakissa oli. Pystyin opiskelemaan niin sujuvasti oman työni ohessa, etten tarvinnut opintovapaata.”
Ikiopiskelijoille seuraava kysymys lieneekin mahdolliset YAMK-opinnot. Mitä he tuumaavat nyt, kun opinnäytetyö on jo kertaalleen pakerrettu?
”Vaikka kevään rutistuksen jälkeen ajattelin, että nyt saa riittää hetkeksi… huomaan kyllä välillä selailevani YAMK-opintojen kuvauksia”, Pussinen naureskelee.
”Minä puolestani aloitan kohta parin vuoden työnohjaajakoulutuksen. Se tulee pitämään minut kiireisenä. Vähän YAMK-tutkinto kuitenkin kiinnostaisi minuakin”, Saine komppaa hymyillen.
Millaiselle ihmiselle he suosittelisivat yhteisöpedagogin TYKE-opintoja?
Uteliaille. Työn ohessa tehtävää tutkintoa etsiville. Itseohjautuville. Nämä sanat toistuvat Pussisen ja Saineen kuvailuissa. TYKE-opinnot antavat valmiuksia monenlaiseen tehtävään alasta riippumatta.
”Muutama tuttuni oli käynyt Humakin yhteisöpedagogiopinnot ja elin käsityksessä, että Humakissa on tietyllä tavalla vaivatonta. Minulla oli siis jo hyvä mielikuva”, Saine kuvailee.
Itseohjautuvuus voi parhaimmillaan kasvattaa. Pussinen muistelee vauhdikasta paluutaan koulun penkille naureskellen:
”Vaikka olin opintojen alussa aivan sekaisin, Hoodlet ja Pepit vain vilisivät silmissä, lopulta sitä vain oppi ja kehittyi. Jälkikäteen, kun mietin omaa kehityskaartani, niin onhan se aika uskomaton.”
Saine puolestaan nostaa toteaa pienessä korkeakoulussa olevan omat etunsa: opiskelun yhteisöllisyys ei ole itseisarvo kaikkialla. Yhteisöpedagogiopintojen parissa kohtaamiset muiden kanssa olivat opettavaisia.
”Kun Humakin opinnoissa yhdistetään erilaisia ihmisiä, lopputulos on jotain aika makeaa. Eikä opiskelu ikinä hukkaan mene, vaan se tuo aina jotain”, Saine toteaa.
Hae TYKE-opintoihin syksyn yhteishaussa!
Hakeminen tapahtuu Opintopolussa 1.9.2025 klo 08:00 alkaen 11.9.2025 klo 15 asti!
