Sinä riität sellaisena kuin olet – yhdenvertaisuus rakentaa nuorten tulevaisuutta 

Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksen edustajina keräsimme ammattiliitto Jytyn jäsenristeilyyn osallistuneilta henkilöiltä vetoomuksia yhdenvertaisen nuoruuden puolesta. Blogi on vetoomuksiin pohjautuva tietoperusteinen katsaus.

Vetoomuksista välittyi selkeä viesti: ”Kohtaa nuori omana itsenään ilman ennakkoluuloja.” Ajatus kiteyttää samalla yhdenvertaisuuden edistämisen ytimen kaikessa nuorisotyössä. Yhdenvertaisuus on nuoren hyvinvoinnin, osallisuuden ja tulevaisuususkon perusta.

Nähdyksi tuleminen rakentaa hyvinvointia 

Aito ja arvostava kohtaaminen osoittaa nuorelle hyväksyntää ja vahvistaa kuulumisen tunnetta. 

Tutkimusten mukaan arvostava kohtaaminen edistää luottamusta sekä tukee nuoren myönteistä kehitystä ja hyvinvointia. Anne-Elina Salo kiteyttää väitöskirjaansa pohjautuvassa tutkimusartikkelissa, miten nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen vahvistaa 10—14-vuotiaiden varhaisnuorten resilienssiä eli sopeutumis- ja selviytymiskykyä. Tämän ohella muuttuviin tarpeisiin vastaava tunnetuki ja turvalliseksi koettava tila tukevat nuoren sosioemotionaalisia taitojen kehittymistä. 

Kuuntele, ohjaa ja vahvista osallisuutta 

Nuorisotyö on nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa.   

Toinen risteilyllä esiin noussut vetoomus kuului: ”Kuuntele ja ohjaa.” Nuoren kuunteleminen on tärkeä alku, mutta yhdenvertaisuus edellyttää myös mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään ja ympäröivään yhteisöön. Osallisuus ja toimijuus vahvistuvat, kun nuori kokee, että hänen mielipiteillään on merkitystä ja että hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa asioihin. 

Nuorten toimijuus ei kuitenkaan synny tyhjiössä. Sirpa Tani, Tomi Kiilakoski ja Päivi Honkatukia soveltavat artikkelissaan toimintavalmiusajattelua nuoren toimijuuden ja yhteiskunnallisten rakenteiden välisten yhteyksien tarkasteluun. Nuoren mahdollisuudet toimia rakentuvat vuorovaikutuksessa ympäristön, yhteisöjen ja yhteiskunnallisten olosuhteiden kanssa. Kokemukset syrjinnästä, rasismista ja eriarvoisuudesta voivat heikentää kuulumisen tunnetta ja kaventaa nuoren käsitystä omista mahdollisuuksistaan.

Nuoren oma kokemus ja merkityksenanto suuntavat toimijuutta. Anna Juntunen on tutkinut 14—20-vuotiaiden nuorten toimijuuden tuntoa elämän käännekohdissa. Käännekohdat kiinnittyvät aina toisiin ihmisiin sekä niihin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin, joissa nuoret elävät. Nuoret peilaavat mahdollisuuksiaan ja valintojaan suhteessa odotusarvoiseen tapaan elää. Kysymys voi olla myös nuoren omannäköisen elämänkulun rakentamisen ja ulkopuolelta tulevien odotusten ja normien välisistä ristiriidoista. 

Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset voivat heikentää nuoren kokemusta itsestään toimijana. Ulkopuolelle jääminen ei useinkaan ole nuoren oma valinta. Se, minkä nuori kokee mahdolliseksi, vaikuttaa myös siihen, mihin hän tarttuu. Lisäksi tarvitaan turvallisia rajoja sekä tukea vastuulliseen toimintaan ja vastuunottoon.  

”Muistathan, että oikeuksien lisäksi sinulla on myös velvollisuuksia.” puhutteleekin vetoomuksena sekä nuoria että nuorisoalalla toimivia. 

Eettinen herkkyys näkyy arjen valinnoissa 

Minna Rauas (2019) johdattelee kirjassaan ”Pieniä tekoja, suuria asioita: nuorisotyön eettinen näkökulma” pohtimaan nuorisotyössä tarvittavaa eettistä herkkyyttä eli taitoa tunnistaa tilanteessa olevien henkilöiden moninaisuutta, tarpeita, oikeuksia ja velvollisuuksia. Tunnistammeko, miten oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin tai mitä mahdolliset toimintalinjaukset tai -ratkaisut tarkoittavat eri osapuolille?  Myös erilaisissa kohtaamisissa heräävien tunteiden, asenteiden ja ennakkoluulojen tunnistaminen ja reflektointi osoittaa eettistä herkkyyttä. 

Nuorisotyöhön liittyy oikeuksia, velvollisuuksia valtaa ja vastuuta. Nuorisotyön ammattieettiset ohjeet tekevät hyvin näkyväksi nuorisotyön tarkoitusta, merkitystä ja eettistä perustaa kooten yhteen asennetta, vastuuta ja suhtautumistapaa omaan työhön.  

Hyvinvointi tarvitsee tekoja, osaamista ja resursseja

Nuorten hyvinvoinnin tukeminen vaatii tekoja ja osaamista, ei vain hyviä tavoitteita.

Nuorisoalalla tarvitaan monipuolista ja laajasti erilaisissa tehtävissä ja toimintaympäristöissä sovellettavissa olevaa tietoa ja osaamista nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorten hyvinvoinnin tukeminen on ollut viitekehyksenä myös meneillään olevalle osaamiskeskustoiminnalle.  (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024).

”Rahoitus nuorten toimintaan on todella tärkeää, koska nuorten pahoinvointi on lisääntynyt.” Vetoomus riittävistä resursseista nuorisotyöhön mahdollistaa kohtaamiset, harrastukset, vertaistuen ja ennaltaehkäisevän työn. Samalla ne tukevat koulutusten, materiaalien ja yhdenvertaisuutta edistävien toimintamallien kehittämistä koko nuorisoalalle. 

Nuorten tulevaisuususko on yhteinen vastuu 

Valtioneuvoston 8.10.2026 julkaistussa tulevaisuusselonteon 2. osassa Nuoret tulevaisuuden tekijöinä todetaan: ”Nuorten tulevaisuususko ja luottamus rakentuvat arjen turvallisuudesta, yhteisöihin kuulumisesta, sujuvista koulutus- ja työelämäpoluista sekä kokemuksesta, että nuoria kuullaan ja heidän näkemyksillään on merkitystä.” 

Nuorten hyvinvointia ja tulevaisuususkoa onkin tarkasteltava laaja-alaisesti yhteiskunnallisessa kontekstissa, huomioiden epävarmuutta aiheuttavat ja eriarvoistavat tekijät. Kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä, vaan yhteisestä suunnasta, jossa nuorten hyvinvointi ja usko tulevaan nähdään yhteisvastuullisena tehtävänä.

Yhdenvertaisuus on investointi nuoriin 

Jokaisen nuoren pitäisi saada kuulla sanat, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen:”Sinä riität sellaisena kuin olet.” Kun yhdenvertaisuutta vahvistetaan nuorisotyössä määrätietoisesti ja yhteisvastuullisesti, rakennetaan yhteiskuntaa, jossa jokaisella nuorella on mahdollisuus kasvaa, osallistua ja löytää oma paikkansa. 

Minna Rauas (2024) muistuttaa, että nuorisotyössä jokainen toimija voi olla mahdollistaja, jolloin muutos ja sen toteutuminen on nuoren itsensä onnistuminen. Nuorten tulevaisuususko on investointi, joka kannattaa tehdä yhdessä. 

Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksessa haluamme koulutuksilla ja valmennuksilla sekä työyhteisössä ja nuorten kanssa yhdessä käytettävillä materiaaleilla edistää tätä yhteisvastuullista tehtävää kaikessa nuorisotyössä. 

Kirjoittaja:

Lue lisää osaamiskeskuksesta