Neljä korkeakoulua, yksi koulutusten arviointimalli
Keväällä 2026 4Q-korkeakoulut kehittivät yhteisen mallin koulutusohjelmien arviointiin. Syksyllä uutta arviointimallia pilotoidaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. 4Q-verkoston muodostavat Yrkeshögskola Arcada, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Yhteinen tarve koulutusten sisäisen arviointimallin kehittämiseen
Korkeakoulujen laatutyössä noudatetaan eurooppalaisia laatustandardeja (ESG, 2015), joiden mukaan korkeakoulun tulee arvioida koulutusohjelmiaan säännöllisesti. Myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditointikäsikirjassa (Karvi, 2026) korkeakouluilta edellytetään koulutusohjelmien säännöllistä arviointia. Arviointi voidaan toteuttaa korkeakoulussa sisäisesti, mutta koulutusohjelma ei voi itse arvioida itseään. Arviointiin pitää osallistua opiskelijoita sekä koulutusohjelman ulkoisten sidosryhmien edustajia.
4Q-verkoston laatuasiantuntijoiden tapaamisessa huomasimme, että kaikki neljä korkeakoulua tarvitsevat uuden toimintamallin säännölliseen koulutusten arviointiin. Arviointimallin kehittäminen päätettiin toteuttaa yhteistyönä ja pilotoida kahdessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2026. Jo heti suunnittelun alkuvaiheessa sovittiin siitä, että jokaiseen arviointiin osallistuu yksi arvioija toisesta 4Q-verkostossa olevasta ammattikorkeakoulusta.
Koulutusten arviointimalli syntyi yhdessä kehittäen
Arviointimallin kriteeristö rakennettiin 4Q-korkeakoulujen yhteistyönä. Lähtökohtana oli kysymys siitä, mikä arvioinnissa on olennaista ja mistä on hyötyä koulutusten kehittämiselle. Yhteisen keskustelun tuloksena syntyi viisi arviointialuetta, joissa kaikissa on useita arviointialuetta tarkentavia kriteereitä:
- koulutusohjelman profiilin yhteys strategiaan
- koulutuksen ajantasaisuus ja tutkimusperustaisuus
- opintojen eteneminen
- opiskelijalähtöisyys ja joustavat opintopolut
- opiskelijoiden hyvinvointi ja oppimisen tuki.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan kestävyyden osaajien kouluttaminen työelämään on yksi keskeinen työelämätaito. Myös ENQA (European Association for Quality Assurance in Higher Education) on osoittanut huolensa siitä, että korkeakoulut nostavat kestävyyden strategioihinsa, mutta se ei integroidu käytännön tasolla opetukseen ja tutkimukseen. Arviointimallissa kestävyyden ja vastuullisuuden teema sisällytettiin yhtenä kriteerinä koulutuksen ajantasaisuuteen ja tutkimusperustaisuuteen.
4Q-korkeakoulujen yhteistyö loi arvioinneille yhteisen ymmärryksen keskeisistä kehittämisen suunnista. Kun kriteerit ovat kaikille samat, voimme verrata kokemuksia, jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää mallia edelleen.
Monipuolisella tiedon keräämisellä hyötyä koulutuksen kehittämiseen
Arviointimallin taustalla oli ajatus siitä, että arvioinnin pitää tuottaa todellista hyötyä arvioitavien koulutusten kehittämiseen. Yhteisesti päädyttiin arviointimalliin, jossa koulutusta tarkastellaan tilastojen, palautekyselyjen tulosten, koulutuksen tekemän SWOT-analyysin ja työpaja-aineiston avulla. Verkossa toteutettavaan työpajaan osallistuu koulutuksen opettajia, opiskelijoita sekä alumneja tai muita sidosryhmien edustajia. Tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolisesti tietoa eri näkökulmista.
Keskeisessä roolissa arvioinnin toteuttamisessa on arviointiryhmä, johon kuuluu vähintään yksi työelämän edustaja, opiskelija, 4Q-korkeakoulun edustaja sekä omasta korkeakoulusta henkilö, joka ei ole suoraan sidoksissa arvioitavaan koulutukseen. 4Q-verkostossa tehtävän ristiinarvioinnin parasta antia on vastavuoroisuus. Parhaimmillaan arvioija tuo omaan korkeakouluunsa oivalluksia ja hyviä käytäntöjä, jotka rikastuttavat yhteistä laatutyötä ja koulutusten kehittämistä.
Arviointiryhmä valitsee ennakkotietojen ja koulutuksen tekemään SWOT-analyysin perusteella työpajassa keskusteltavat aiheet. Työpajan jälkeen arviointiryhmä kirjoittaa arviointiraporttiin arvioinnin keskeiset havainnot sekä koulutuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Arviointiraportin julkaisemisen jälkeen koulutus valitsee, miten koulutusta kehitetään arviointiryhmän nostamien kehittämiskohteiden ja suositusten mukaisesti. Kehittämistoimenpiteiden edistämistä seurataan säännöllisesti kunkin korkeakoulun käytäntöjen mukaisesti.
Kehittävä arviointi mallin ytimessä
Arviointimallin taustalla on kehittävä arviointi, jonka keskeisiä periaatteita ovat vuorovaikutus, kohderyhmien osallistaminen, oppiminen, myönteinen ja osallistujia arvostava toimintatapa, luottamus sekä pyrkimys vaikuttavuuteen. Koulutukset saavat kehittävää palautetta, jota ne voivat hyödyntää muun muassa tiedolla johtamisessa.
Kehittävässä arvioinnissa katsotaan aina myös tulevaisuuteen ja tuetaan muutosta. Arviointimalli ohjaa tarkastelemaan, miten koulutus vastaa työelämän nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin. Arvioinnin perusteella koulutus päättää, millaisilla toimenpiteillä se vastaa muutostarpeisiin.
Piloteista palautetta arviointimallin yhteiseen kehittämiseen
Humakissa ja Diakissa pilottiarvioinnit ovat meneillään ja odotamme innolla palautetta sekä arvioitavilta koulutuksilta, arviointiryhmiltä sekä arvioinnin työpajaan osallistuvilta. Ensimmäiset arviointiraportit valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä. Kokemuksia pilottiarvioinneista käytetään arviointimallin kehittämiseen seuraavia ensi keväänä toteutettavia arviointeja varten. Jaamme mielellämme kokemuksia pilottiarvioinneista muutenkin kuin 4Q-verkostossa.
Kirjoittajat:
Lähteet:
Arene. (2026). Ammattikorkeakoulujen kestävyysohjelma 2026–2030.
Ammattikorkeakoulujen-kestavyysohjelma-2026-2030.pdf. (Luettu 26.10.2026)
ENQA. (2026). Quality Assurance and Sustainability: Where we are?
Quality Assurance and Learning for Sustainability: Where are we? • ENQA (Luettu 26.10.2026)
ESG (2015). Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. ESG_2015.pdf(Luettu 26.10.2026)
Karvi. (2026). Korkeakoulujen auditoinnit 2025–2030. Auditointikäsikirja. Julkaisut 8:2026.
Korkeakoulujen auditoinnit 2025–2030 | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) (Luettu 26.10.2026)
Räkköläinen, M. & Seppälä, H. (2026). Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansallinen arviointi. Arvioinnin kehittämistapa. Karvi. Tiivistelmä 1:2026.
Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansallinen arviointi – Arvioinnin lähestymistapa (Luettu 26.10.2026)