Onnistumisen avaimia nuorten aikuisten toimintaan

Täysi-ikäiset nuoret ovat aiemmin olleet väliinputoajaryhmä, joille ei ole löytynyt matalan kynnyksen avointa toimintaa. Nuorisotiloilla toimintaa on ollut harvemmin yli 18-vuotiaille. Nyt täysi-ikäisten nuorten toimintaan on alettu panostaa yhä enemmän eri puolilla Suomea sekä kuntien, seurakuntien että järjestön palveluvalikoimassa.

Nuorten aikuisten toimintaa benchmarkkaamassa

Olemme Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hankkeessa kehittäneet erilaisia ryhmä- ja kohtaamispaikkatoimintoja Pohjois-Savossa yhdessä nuorten ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Olemme kokeilleet pienryhmätoimintoja ja avoimia kahvitteluiltoja.

Tänä syksynä olemme selvittäneet, millaista toimintaa muualla Suomessa järjestetään ja mitä voisimme oppia muilta toimijoilta. Löysimme muun muassa Helsingissä toimivan Kohtaus ry:n järjestämää kaupunkiolohuonetoimintaa ja Vantaan kaupungin monipuolisen nuorten aikuisten toiminnan, jotka tekivät meihin vaikutuksen. Molempien avoimissa illoissa kävijöitä on 20-30 henkeä iltaa kohti.

Haastattelimme Kohtaus ry:n Sanni Eerikinharjua sekä Vantaan kaupungin Joel Saikkosta, Satu Pesosta ja Jenna Pitkästä. Mitkä mahtavat olla Kohtauksen ja Vantaan kaupungin nuorten aikuisten toiminnan menestyksen salaisuudet?

1. Panosta tilaan

Nuorten aikuisten toiminnassa tilalla on suuri merkitys: estetiikka, saavutettavuus, turvallisuus ja viihtyvyys tulee huomioida. Tila muodostaa työntekijöiden toiminnan lisäksi kävijälle tärkeän ensivaikutelman. Voi olla syytä pohtia, onko nuorisotalo oikea paikka nuorille aikuisille, vai onko mahdollista hyödyntää muita tiloja, jotka heijastelisivat enemmän aikuisuutta ja itsenäistymistä. Keskeistä tässä on kuulla osallistujien ajatuksia. Vantaalla nuoret ovat saaneet myös itse vaikuttaa tiloihin osallistumalla remontointiin.

Nuorten monitoimitila Liidossa sijaitsee Komeetta-tila, jonka nuoret ovat itse remontoineet. Kuva: Joel Saikkonen, Vantaan kaupunki.

2. Verkostosta voimaa

Kohtaus ry ja Vantaan kaupungin nuorten aikuisten palvelut kertoivat laajoista verkostoistaan, jotka tukevat sekä markkinointia että sisältöjen kehittämistä. Nuoria ohjataan toimintaan eri palveluiden kautta. Yritykset ja järjestöt tarjoavat kiinnostavia sisältöjä toimintaan esimerkiksi lajikokeilujen kautta. Yhteistyö yli sektorirajojen on tärkeää kokonaisuuden hahmottamiseksi ja voimien yhdistämiseksi.

3. Nuoret keskiöön

Sekä Vantaan kaupungin että Kohtauksen toiminnassa keskiössä ovat nuoret aikuiset itse. Toiminta ja tilat on kävijöiden näköisiä ja nuoret itse ovat mukana suunnittelussa. Viestinnässä huomioidaan nuorten aikuiset seuraamat kanavat ja nuorilta nuorille – lähestymistapa. Vantaalla nuorten aikuisten on mahdollista saada myös kaupungilta tiloja omaan käyttöönsä tai toimia vertaisohjaajina. Myös Kohtauksessa nuoret voivat järjestää omia tapahtumiaan.

Tuokiokuva Kohtaus Vallilan kaupunkiolohuoneelta. Kuva: Kohtaus ry.

Eväitä kehittämistyön jatkoon

Sanni Eerikinharju Kohtaus ry:stä tiivistää vinkkinsä Pohjois-Savoon vietäväksi: on panostettava tilaan, kuunneltava kävijöitä ja sitouduttava säännölliseen toimintaan. Vantaalta Joel Saikkonen, Satu Pesonen ja Jenna Pitkänen tuovat esiin kärsivällisyyden merkityksen toimintaa käynnistäessä sekä lupauksista kiinni pitämisen nuorten suuntaan.

Nuorten aikuisten toiminnassa osallisuus, toiminnan vapaamuotoisuus ja pakottomuus on tärkeää, jotta toimintaa ei koeta liian institutionalisoiduksi tai kontrolloivaksi. Tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa, jossa voi itse määritellä osallistumisen tason, voidaan vaikuttaa yksinäisyyden vähentymiseen ja luoda merkityksellisyyttä nuorten aikuisten elämään.

Vantaalta nousi myös kiinnostava nosto: Tarpeen voisi olla myös verkostoitua valtakunnallisesti nuorten aikuisten vapaa-ajan toiminnan teeman äärellä, jotta siihen liittyvää erityistä osaamista päästäisiin jakamaan ja kasvattamaan.

Kirjoittajat:

Nina-Elise Koivumäki, YTM, asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Yhteisöjen kehittäminen / järjestö – ja nuorisotyö) ORCID: 0009-0005-1448-8013

Henrik Lievemaa, yhteisöpedagogiopiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu (järjestö- ja nuorisotyö)