Hyppää sisältöön

Kuusi kovaa syytä miksi nuorisotyöhön kannattaa tehdä toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma 

Nuorisoalalla toimialan oma yhdenvertaisuussuunnitelma ei ole pakollinen toisin kuin koulutuksessa tai varhaiskasvatuksessa. Miksi suunnitelma kannattaa kuitenkin tehdä myös nuorisotyöhön? Koostimme kuusi syytä, jotka perustelevat toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman tärkeyttä.

Yhdenvertaisuuden edistäminen on lakisääteistä

Yhdenvertaisuussuunnitelma on konkreettinen työkalu yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen johdonmukaisesti. Se on suunnitelma siitä, kuinka organisaatio omassa toiminnassaan ja työnantajana edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäisee sekä puuttuu syrjintään. Usein suunnitelma on yhdistetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Lain mukaan viranomaisilla, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjillä sekä yli 30 henkeä työllistävillä työnantajilla on velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta koskee kaikkia työpaikkoja. Käytännössä tämä tarkoittaa usein suunnitelmaa, joka koskee ensisijaisesti työnantajaorganisaatioita ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Määräajaksi laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää arvion yhdenvertaisuuden nykytilasta organisaatiossa sekä tarvittavat toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. (Yhdenvertaisuus.fi (n.d.).)

Toiminnallinen suunnitelma on eri asia kuin henkilöstöä koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Toiminnallisessa suunnitelmassa:

  • Vastataan kysymykseen, kuinka omassa toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta sekä ehkäistään ja puututaan syrjintään.
  • Tulee tarkastella toimintaa suhteessa kaikkiin syrjintäperusteisiin, jotka mainitaan yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) ja laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986).
  • Keskiössä on toiminnan kohderyhmä. Se on työkalu, jolla varmistetaan, että kaikkien nuorten osallistuminen on yhdenvertaista.
  • Suunnitelma on käytännössä oman toiminnan arviointia ja kehittämistä.

(Opetushallitus n.d.; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.)

Nuorisotyössä suunnitelma ei vielä ole pakollinen. Kaikkia toimijoita, erityisesti ammattilaisena tai vapaaehtoisena toimiessa, koskee kuitenkin keskeinen lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa aktiivisesti (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, tasa-arvolaki 609/1986). Myös nuorisolaki ohjaa osaltaan yhdenvertaisuuden edistämistä, sillä nuorisolain yksi tavoite on: ”edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, osallisuutta ja oikeuksien toteutumista” (Nuorisolaki § 2).Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan laissa sekä muodollista yhdenvertaisuutta, eli samanlaista kohtelua että tosiasiallista yhdenvertaisuutta, joka on erilaiset lähtökohdat huomioivaa oikeudenmukaisuutta.

Suunnitelmat tukevat yhteistä käsitystä yhdenvertaisuudesta

Nuorisoalan yhdenvertaisuuden osaamiskeskus toteutti keväällä 2025 yhdenvertaisuusosaamiseen liittyvän kartoituskyselyn nuorisoalan toimijoille. Yhtenä kartoituksen teemana olivat organisaatioiden yhdenvertaisuuskäytännöt. Kartoituksen mukaan monissa nuorisoalan järjestöissä ollaan jo pitkällä, samoin toiminnallisia suunnitelmia on tehty ja tehdään jo kuntien nuorisopalveluissa.

Kyselyn vastaajat, joilla oli tehty toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma nuorisotyöhön, olivat yksimielisiä siitä, että heillä on käsitelty yhdenvertaisuusteemoja organisaatiossaan. Kaikki 183 vastaajaa, joilla suunnitelma oli, kokivat että heillä on yhteinen käsitys yhdenvertaisuudesta organisaatiossaan. Tämä osoittaa selkeästi, että hyvin tehty suunnitelmatyö pysäyttää keskustelemaan työyhteisössä, sekä luo ja mahdollistaa henkilöstölle selkeät toimintalinjat ja jaetun ymmärryksen muodostumisen.

Konkreettinen suunnitelma edistää yhdenvertaisuutta arjessa ja rakentaa luottamusta

Suunnitelmatyö on hyvä tilaisuus tarkastella organisaation yhdenvertaisuuskäytäntöjä – tunnistaa oman yhteisön kehittämiskohteet ja asettaa tavoitteita. Suunnitelmien osalta olennaista olisi tavoitteiden ja toimenpiteiden konkreettinen taso: yhdenvertaisuutta voidaan edistää päivittäin esimerkiksi yhteisillä linjauksilla ja toimintatavoilla. Suunnitelma on siis mahdollisuus luoda rakenteita. Yhdenvertaisuusuussuunnitelma, joka sidotaan vuoden kiertoon ja pidetään johdon toimesta esillä, edesauttaa säännöllistä yhdenvertaisuuden käsittelyä sekä koko yhteisön sitoutumista.

Suunnitelma on myös viestintäkeino niin nuorille kuin sidosryhmille: sen laatiminen kertoo, että yhdenvertaisuus otetaan organisaatiossa vakavasti. Ruohonjuuritasolla tehty suunnitelmatyö luo osallisuuden ja turvallisuuden kokemusta nuorille sekä herättää nuorissa ja sidosryhmissä luottamusta. Suunnitelma myös edistää organisaation positiivista mainetta.

Kuusi kovaa syytä tehdä toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma

Kuvassa kuusi hyvää syytä tehdä nuorisotyön yhdenvertaisuussuunnitelma. Kuvassa kuusi laaatikkoa, joissa on kerrottu asioita.

1. Se varmistaa, että kaikki nuoret voivat osallistua yhdenvertaisesti  

Nuoret tulevat erilaisista taustoista: perhetilanteet, kieli, toimintakyky, sukupuoli, uskonto, kulttuuri, taloudellinen tilanne ja identiteetti vaihtelevat. Suunnitelma auttaa tunnistamaan, miten toiminta ja tilat ovat esteettömiä sekä turvallisia kaikille. 

Kattava yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään yhdessä nuorten kanssa koostaen tilannekuvaa: 

  • kyselyillä, 
  • työpajoilla, 
  • keskusteluilla, 
  • kokemuksia keräten. 

Tämä vahvistaa nuorten demokratia- ja osallisuustaitoja – jotka ovat nuorisotyön ydintä.

2. Se ohjaa henkilöstön toimintaa ja luo yhteisen linjan 

Suunnitelma tekee näkyväksi: 

  • miten puututaan syrjintään, 
  • millaista kieltä ja toimintakulttuuria nuorisotyössä vaalitaan, 
  • miten varmistetaan tilojen, tapahtumien, alustojen, välineiden ja materiaalien saavutettavuus. 

Tämä helpottaa myös perehdytystä ja tukee työntekijöitä haastavissa tilanteissa. 

Kun pelisäännöt ovat selkeät ja kirjatut, syrjintätilanteet vähenevät, mikä myös ennaltaehkäisee syrjintää ja konfliktitilanteita.

3. Se lisää nuorten kokemusta turvallisuudesta ja osallisuudesta 

Nuoret uskaltavat osallistua aktiivisemmin, kun he tietävät, että: 

  • heitä arvostetaan, 
  • heidän taustansa ja identiteettinsä huomioidaan, 
  • epäasialliseen kohteluun puututaan. 

Tämä on erityisen tärkeää sateenkaarinuorille, maahanmuuttajataustaisille nuorille, neurokirjon nuorille ja niille, joilla on aiempia huonoja kokemuksia palveluista.

4. Se auttaa arvioimaan ja kehittämään toimintaa 

Suunnitelmaan kuuluu yleensä: 

  • nykytilan arviointi, 
  • tavoitteet ja toimenpiteet, 
  • mittarit seurantaan 
  • suunnitelman hyödyntämisen tavat sekä
  • suunnitelman aktiivinen seuranta ja päivittäminen. 

Tämä tekee työstä laadukkaampaa ja näkyvämpää – ja antaa konkreettisia kehittämiskohteita.

5. Se rakentaa nuorisotyölle positiivista mainetta 

Näkyvä yhdenvertaisuustyö viestii nuorille, huoltajille ja yhteistyökumppaneille siitä, että toiminta on vastuullista, ajantasaista ja arvopohjaltaan selkeää. Tämä lisää luottamusta ja sitoutumista. 

Lisäksi

6. Se täyttää lain velvoitteet 

Vaikka kaikki toimialat tai yksiköt eivät ole velvoitettuja tekemään suunnitelmaa, yhdenvertaisuuden edistäminen on lakisääteistä. Suunnitelma on selkeä tapa osoittaa, että yhdenvertaisuuslain sekä nuorisolain velvoitteet täyttyvät. 

Nuorisoalan yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon saa ohjeita ja tukea Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskukselta.

Lähteet:

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014

Nuorisolaki 1285/2016

Opetushallitus (n.d.). Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Haettu 26.4.2026 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/toiminnallinen-tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnitelma

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023). Yhdenvertaisuuden käsitteet. Haettu 26.4.2026 osoitteesta https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/yhdenvertaiset-palvelut/yhdenvertaisuuden-kasitteet#yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuus.fi (n.d.). Yhdenvertaisuussuunnittelu. Oikeusministeriö. Haettu 26.4.2026 osoitteesta https://yhdenvertaisuus.fi/yhdenvertaisuussuunnittelu

Kirjoittajat:

Aino Tormulainen, FT, lehtori, asiantuntija Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksessa, Humak, 0000-0003-3560-7526 (ORCID).

Somaya ”Maya” Lehtinen, järjestötyöhön suuntautunut yhteisöpedagogiopiskelija, joka teki kehittävän harjoittelunsa Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksessa keväällä 2026.