Lähiluonto ja paikallisyhteisöt voivat suojata nuorten mielenterveyttä

Nuorten mielenterveyskriisi syvenee Suomessa. Samalla tutkimus osoittaa, että luontokokemuksilla on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Voisivatko lähiluonto ja paikalliset yhteisöt tukea nuorten identiteetin muodostumista ja suojata mielenterveysongelmilta?

Vuonna 2023 yli 100 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä. Määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja erityisesti nuorten aikuisten tilanne on huolestuttava. Kasvu ei koske kaikkia diagnooseja tasaisesti: nimenomaan ahdistukseen liittyvät poissaolot ovat lisääntyneet rajusti.

Identiteettihämmennys ja juurettomuus

Mielenterveyskriisin taustalla vaikuttaa moni tekijä, mutta yksi keskeinen on identiteettihämmennys eli vaikeus muodostaa vakaata käsitystä itsestä ja omasta paikasta maailmassa. Nyky-yhteiskunta tarjoaa nuorille valtavasti vapautta, mutta samalla se voi aiheuttaa paikallisten lähiyhteisöjen rapautumista, juurettomuutta ja vaikeuksia löytää elämälle suuntaa ja tarkoitusta. Digitalisaatio ja sosiaalinen media vahvistavat identiteettikuplien muodostumista ja voivat johtaa negatiiviseen identiteettikehitykseen. Vaikka sosiaalinen media lupaa yhteyksiä, se ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, jota ihmisen aivot ovat miljoonien vuosien ajan kehittyneet käsittelemään.

Istock.

Luonto ja yhteisö identiteetin rakentajina

Tutkimus osoittaa, että suomalaisnuoret yhdistävät luonnon vahvasti positiivisiin tunteisiin ja onnellisuuteen. Luonto tarjoaa nuorille keskeisiä resursseja emotionaaliselle ja kognitiiviselle palautumiselle. Luonnonympäristöt auttavat selviytymään negatiivisten tunteiden ja stressin kanssa.

Mutta luonnon merkitys identiteetille voi ulottua syvemmälle kuin välittömät mielenterveysvaikutukset. Lähiluonto yhdistyy usein lähiyhteisöön ja ylisukupolviseen paikallisuuteen tavoilla, joita ei ole vielä täysin ymmärretty. Kun nuori liikkuu tutuissa maisemissa, hän ei ole vain yksin luonnossa, vaan hän on osana paikan tarinoita, yhteisön muistoja ja jaettuja kokemuksia.

Evoluutiopsykologia muistuttaa, että ihmisen perusrakenteet – kyky ajatella itseään, määritellä itsensä ja nähdä elämänsä tarkoituksellisena – ovat kehittyneet olosuhteissa, joissa nimenomaan lähiluonto ja lähiyhteisö olivat identiteetin rakentumisen keskeisiä paikkoja. Digitaalisesta ajasta huolimatta aivomme toimivat edelleen parhaiten fyysisessä ympäristössä ja kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa.

Kohti uusia ratkaisuja

Mielenterveyskriisi vaatii uudenlaisia näkökulmia. Pelkkä älypuhelimien rajoittaminen kouluissa ei riitä – tarvitaan myös ymmärrystä siitä, mitkä ympäristöt ja yhteisöt tarjoavat nuorille parhaat mahdollisuudet kasvaa terveiksi aikuisiksi. Lähiluonto ja paikalliset yhteisöt voivat olla osa ratkaisua, tarjoten nuorille paikan kuulua, kokea merkityksellisyyttä ja rakentaa vakaata identiteettiä.

Kirjoittaja:

Nina Luostarinen ORCID 0000-0003-0777-2858, TaT, TKI-erityisasiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Julkaisupäivä: 18.12.2025
Julkaisusarja: Hartikkelit
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu