Ammattilaiseksi nuorisotyöhön! – esittelyssä kaksi ensimmäistä opintokokonaisuutta

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti yhteisöpedagogin AMK-tutkinnossa on jatkossa mahdollista suuntautua nuorisotyöhön. Tämä tapahtuu ensimmäisen opintovuoden ja kaikille yhteisten opintojen jälkeen. Nuorisotyön ammatilliset suuntautumisopinnot on jaettu kolmeen opintokokonaisuuteen, joista jokainen sisältää myös harjoittelua nuorisoalan toimintaympäristöissä.

Kaksi ensimmäistä kokonaisuutta: Ammattilaiseksi nuorisotyöhön ja Kohtaaminen nuorisotyössä ovat molemmat 20 opintopisteen laajuisia taitajatasoisia opintoja. Viimeinen 25 opintopisteen kokonaisuus Kehittyvä nuorisotyö on tasoltaan kehittäjäopintoja. Tässä kirjoituksessa avataan tarkemmin ensimmäisen opintokokonaisuuden teoriajaksoja.  

Nuorisotyön tietoperusta ja toimintaympäristöt (5 op) aloittaa Ammattilaiseksi nuorisotyöhön -opintokokonaisuuden, joka on laajuudeltaan 20 opintopistettä. Sen keskeisenä osaamistavoitteena on tuottaa ymmärrystä nuorisotyöstä eri toimintaympäristöissä. Lisäksi opiskelija kokoaa tietoperustaa ja osaa soveltaa sitä. Opintojaksolla tavoitellaan lisääntyvää ymmärrystä nuorisotyön palveluverkostoista osana monialaista ja moniammatillista työtä.

Sisällöllisesti opintojakso käsittelee nuorisotyön tietoperustan lisäksi arvoja ja eettisiä periaatteita. Keskeistä on saada käsitys työmuodoista ja niiden tavoitteista niin digitaalisissa kuin fyysisissä toimintaympäristöissä.  Opinnoissa avataan keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita sekä ohjelmia nuorisotyön kentällä. Nuorisotyön monialaisuus ja eri näkökulmat tulevat tutuiksi opintojen aikana. 

Nuorisotyötä ei ole helppoa määritellä eikä sillä ole yhtä yhtenäistä tietoperustaa, mutta ammatillinen nuorisotyö pohjautuu yhteiseen keskusteluun ja tietoon sekä ohjaamisesta ja nuorisotyön kentistä. Nuorisotyö pohjautuu historiallisiin tarpeisiin ja muutoksiin 1900-luvulta näihin päiviin, ja vuosien saatossa sille on kehittynyt oma monitieteinen tietoperustansa ja asemansa yhteiskunnassa. Nuorisotyön kriteeristöä on määritelty monesta näkökulmasta. Opintojaksolla rakennat omaa tietotaitoasi nuorisotyön tietoperustasta sekä nuorisotyöstä sen eri ympäristöissä Suomessa ja Euroopassa. 

Nuorisotyön asema yhteiskunnassa

Suomessa nuorisotyöllä on pitkät perinteet ja vahva asema yhteiskunnassa verrattuna moniin muihin maihin. Nuorisotyötä toteuttavat niin kunnat, seurakunnat kuin järjestötkin – usein tiiviissä yhteistyössä keskenään. 

Nuorisotyötä toteuttavien organisaatioiden lisäksi maastamme löytyy lukuisia nuorisotyötä kehittäviä organisaatioita, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa materiaaleja, toimintamalleja, tietoa ja koulutuksia nuorisoalan tueksi.  Ammatillinen nuorisotyö on tärkeä osa nuorten kasvun ja kehityksen tukemista yhteiskunnassamme. Sillä tarkoitetaan ammattilaisten tekemää työtä, jossa keskiössä ovat nuoret ja heidän hyvinvointinsa. Ammatillisessa nuorisotyössä pyritään edistämään mm. nuorten osallisuutta, itsetuntemusta, elämänhallintaa ja hyvinvointia eri elämäntilanteissa. 

Ammatillinen nuorisotyö on vakiinnuttanut asemansa yhteiskunnassa. Nuorisotyön ammattilaiset toimivat erilaisissa nuorisotyön organisaatioissa, kuten kunnissa, järjestöissä, seurakunnilla ja oppilaitoksissa.  

Opintojaksojen sisällöistä

Nuorisotyön suuntautumisopintoja sekä Nuorisotyön tietoperusta ja toimintaympäristöt -opintojaksoa edeltää yhteisissä opinnoissa oppijatasoinen ja 2 pisteen laajuinen Tutustuminen nuorisotyöhön. Näissä toiselle vuodelle ajoittuvissa opinnoissa lähdetään siten oppijatasolta eteenpäin. Tämän opintojakson alussa opiskelijan kannattaa tehdä Testaa pohjatietosi -osio, jotta muistuu mieleen tai avoimen AMK:n opiskelijana pääsee lähtötasolle, jolta tämä opintojakso aloitetaan. 

Nuoruus elämänvaiheena (5 op) -opintojakso sisältyy toisena opiskeltavana opintojaksona 20 opintopisteen laajuiseen opintokokonaisuuteen Ammattilaiseksi nuorisotyöhön. Sen tavoitteena on käydä läpi keskeisiä kasvatukseen ja kehitykseen liittyviä teorioita. Opiskelijalle muodostuu kuva ympäristön ja kasvuolosuhteiden vaikutuksista, jolloin hän hahmottaa ja osaa tukea nuoren yksilöllistä kehitystä tavoitteellisesti.

Opetuksessa ja oppimistehtävissä käsitellään nuoruuteen kuuluvia kehitystehtäviä sekä hahmotetaan teknologiakehityksen ja ympäristön vaikutuksia kasvuun ja kehitykseen urbanisoituvassa maailmassa, keskustoissa ja reuna-alueilla. Nuorisokulttuurin käsitettä tarkastellaan ja vertaisuuden merkitystä kasvussa ja kehityksessä pohditaan yhdessä. Nuoruuteen liittyvät positiiviset ja riskitekijät tunnistetaan, ja nuoruus linkitetään ikävaiheena yhteisöpedagogin työhön kasvatusalan ammattilaisena.
 Nuoruuteen kuuluu kehitystehtäviä sekä psyykkisellä että fyysisellä puolella. Vaikealta vaikuttava nuori ei välttämättä ole sitä. Nuoruudessa kohtaaminen on tärkeää, sillä aikuisten huomiolla, kannustuksella ja toisaalta negatiivisella palautteella on suurempi merkitys kuin kehityksen päättyessä ja mielen ollessa jälleen vakaalla pohjalla.  

Opintojaksolla opitaan, miten nuoruus elämänvaiheena vaikuttaa ihmisen elämään, millaisia kehitystehtäviä siihen liittyy ja miten aika ja paikka vaikuttaa nuoruuteen. Näkökulmana Nuoruus elämänvaiheena -opintojaksossa on nuoruuden merkitys ja nuoruuden tärkeät kehitystehtävät, jotka vaikuttavat nuorten tekemiin valintoihin eripaikkaisena elämänvaiheena.

Opintojakso soveltuu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita nuoruuden kehitystehtävistä.

Ensimmäinen opintokokonaisuus Ammattilaiseksi nuorisotyöhön antaa vankat pohjatiedot sekä nuorisotyöstä kansallisella ja eurooppalaisella tasolla että nuoruudesta ikäkautena ihmiselämässä. Suosittelemme lämpimästi opintoja.  

Opintojaksoilla käytetään mm. seuraavia aineistoja:

Nuorisotyön tietoperusta ja toimintaympäristöt 5 op:

Gretschel, A., Junttila-Vitikka, P. & Puuronen, A. (2016). Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 96. 

Tani, S., Kiilakoski, T. & Honkatukia, P. (2019). Toimintavalmiusajattelu nuorisotyön, kasvatuksen ja opetuksen kentillä, kokonaisvaltainen näkökulma nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Kasvatus & Aika 3/2019. 

Malm, K. (2020). ”Parempi vaihtoehto kuin 1980-luvun Suomi”? Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 119. 

Nuoruus elämänvaiheena 5 op:

Paalasmaa, J. (2016). Maailman parhaat kasvatusajatukset. Helsinki: Into.  

Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys. Porvoo; Helsinki: WSOY.

 

Teksti:  Sirpa Ali-Melkkilä, lehtori, yhteisöpedagogikoulutus, Move-tiimi, Humanistinen ammattikorkeakoulu