Tuntematon suomenruotsalainen viittomakieli: Humak mukana elvyttämässä kotimaista kieltä ja tukemassa kielivähemmistön asemaa Suomessa

Tiesitkö, että Suomessa on kaksi kotimaista viittomakieltä? Jos tieto tuli sinulle yllätyksenä, et ole yksin: suomenruotsalainen viittomakieli on katoamisvaarassa oleva  kieli, jonka äidinkielisiä käyttäjiä on joidenkin arvioiden mukaan Suomessa vain alle sata. Jo useamman vuoden ajan Humakin Lev i vårt språk -hankkeet ovat olleet etulinjassa taistelemassa suomenruotsalaisen viittomakielen säilymisen ja kielellisten perusoikeuksien puolesta.

”Tutkimus suomenruotsalaisesta viittomakielestä uupuu käytännössä kokonaan”, tulkkauksen lehtori Hannaliisa Huhtinen huokaa kuvaillessaan lähtökohtia omalle maisteritutkielmalleen, joka käsittelee tämän vähemmän tunnetun viittomakielen asemaa Suomessa.

Mutta miksi näin on?

”Suomenruotsalaisen viittomakielen lähihistoria Suomessa on synkkä. Viimeinen suomenruotsalainen kuurojen koulu lakkautettiin Porvoosta 1990-luvulla. Äidinkielenään suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien lasten vanhemmat joutuivat tekemään lastensa puolesta vaikean valinnan – joko he muuttivat Ruotsiin saamaan opetusta ruotsalaisella viittomakielellä, siirsivät lapsensa suomalaisen viittomakielen opetukseen tai laittoivat lapsensa ruotsinkielisten kuulevien lasten luokalle. Mikään vaihtoehto ei ollut ihanteellinen.”

Porvoon koulun lakkauttamisen myötä suomenruotsalaisen viittomakielen ja kuurojen kulttuurin luonnollinen siirtyminen sukupolvelta toiselle katkesi. Vaikka erilaiset tahot ovat aina tehneet yhteistyötä kieliyhteisön kanssa, päädyttiin Suomessa tilanteeseen, jossa kielen asemassa yhteiskunnassa laajemmin oli päässyt hiipuman. Sen elvytystyö on kuitenkin vahvasti käynnissä – ja osan kiitoksesta saa Humakin Lev i vårt språk -hankkeet, tuttavallisemmin Livs. Jo useamman vuoden ajan ne ovat olleet mukana puhaltamassa uutta eloa suomenruotsalaisten viittomakieleen.

Mutta miten on mahdollista, että kotimainen kieli voi elää niin marginaalissa Suomessa?

Kenties yhteiskunnallinen keskustelu laajemmin ei ole vielä ollut valmis suomenruotsalaiselle viittomakielelle. Siitä puhuttaessa on hyvä ymmärtää, että viittomakieli on vähemmistö vähemmistön sisällä: äidinkielenään sitä käyttävät saattavat jo valmiiksi kohdata asenteita suomenruotsalaisuutensa takia. Myös tulkkien suhtautuminen suomenruotsalaiseen viittomakieleen voi vaihdella.

”Vähemmistöstatus toki voi yhdistää ja voi tuoda ihmisiä yhteen. Olen havainnut, että ruotsinkieliset kuulevat suhtautuvat suomenruotsalaiseen viittomakieleen myönteisemmin kuin suomenkieliset. Tähän vaikuttanee oma kokemus vähemmistöön kuulumisesta. Onneksi suomenruotsalaista viittomakieltä näkyy yhä enemmän esimerkiksi Yle Areenan ohjelmissa. Lastenohjelmia, vaalitulkkausta ja jopa Linnan juhlat on saatavilla suomenruotsalaisella viittomakielellä tulkattuna. Toivotaan, että pian näemme kieltä enemmän myös televisiossa.”

Humakin Livs-hankkeet ja yhteistyö lukuisten eri toimijoiden kanssa antavat kuitenkin positiivisia merkkejä viittomakielen yhteiskunnallisen aseman parantumisesta. Se on kannustava viesti äidinkielisille ja koko kuurojen yhteisölle.

”Hankkeessa aiomme myös jatkossa tehdä tiivistä yhteistyötä itse kielivähemmistön kanssa. Emme halua puhua viittomakielisten puolesta, vaan tukea heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan ja olla mukana yhteistyössä mm. Kuurojen liiton ja FST:n (Finlandsvenska teckenspråkiga) kanssa. He tekevät koko ajan aktiivisesti töitä suomenruotsalaisen viittomakielen eteen. Haluamme olla omalta osaltamme mukana vahvistamassa kieltä, jotta se pysyy osana Suomessa käytettävien kielten isoa perhettä  ja saa kehittyä ja kukoistaa.”

---

Kansainvälistä kuurojen viikkoa vietetään vuosittain ympäri maailma syyskuun viimeisellä kokonaisella viikolla. Maanantaina 23.9.2024 juhlitaan kansainvälistä viittomakielten päivää. Tulkkiopiskelijoiden tekemiä viittomakielisiä vlogeja viikon kunniaksi löydät kootusti verkkosivuiltamme.