Hyppää sisältöön

Viherpesusta vastuullisuuteen – EU, Joutsenmerkki ja kuluttajat haastavat tapahtumajärjestäjät

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuluttajien kasvavat odotukset ja EU:n sääntely ohjaavat tapahtuma-alaa kohti kestävämpiä toimintamalleja. Myös Suomessa tapahtumajärjestäjät pyrkivät vähentämään ympäristövaikutuksiaan ja vastaamaan tiukentuneisiin vaatimuksiin konkreettisilla toimilla ja sertifioinneilla.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuluttajien kasvavat odotukset ja EU:n sääntely ohjaavat tapahtuma-alaa kohti kestävämpiä toimintamalleja. Ympäristövastuullisuus ei ole enää valinnainen lisä, vaan siitä on tullut keskeinen osa alan toimintaa ja kilpailukykyä. Myös Suomessa tapahtumajärjestäjät pyrkivät vähentämään ympäristövaikutuksiaan ja vastaamaan tiukentuneisiin vaatimuksiin konkreettisilla toimilla ja sertifioinneilla.

Ihmiset istuvat ja seisovat festivaalialueella, taustalla näkyy erilaisia taideteoksia ulkotilassa. Yleisötapahtumien suurimmat päästölähteet ovat liikkuminen, energiatuotanto ja ruoka. Lukas Eggers / Unsplash.

Harhaanjohtavat ympäristöväitteet ja EU:n sääntely

Ympäristöväittämien, kun jokin tuote tai teko on ”ilmastoystävällinen” tai ”vihreä”, luotettavuus on saanut osakseen kritiikkiä. Noin 50 % yritysten ympäristöväitteistä on tutkitusti epämääräisiä tai harhaanjohtavia. Tämä vahvistaa EU:n Green Claims -direktiivin tarpeellisuutta, sillä se kieltää perusteettomat väitteet ja hyväksyy vain tieteellisesti todennetut sertifikaatit.

Kuluttajat ovat keskeisessä asemassa siirtymässä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Kuluttajien kriittisyys ja tietoisuuden kasvu ovat merkittäviä ajureita vastuulliselle toiminnalle. Vuonna 2023 voimaan astunut EU:n CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) parantaa kuluttajien saamaa tietoa ja edellyttää yritysten väittämien pohjautuvan tieteellisiin faktoihin.

Tutkimusten mukaan 89 % suomalaisista ärsyyntyy perusteettomista ympäristöväitteistä. Tämä ilmiö pakottaa yritykset panostamaan läpinäkyvyyteen ja todistamaan vastuullisuutensa virallisten sertifikaattien, kuten Joutsenmerkin, avulla. CSRD tiukentaa yritysten kestävyysraportointia. Direktiivi vaatii yrityksiä raportoimaan koko toimintansa vaikutukset ympäristöön, mikä lisää tiedon luotettavuutta. Raportointi ei kuitenkaan koske mikroyrityksiä, mikä helpottaa pienempien toimijoiden asemaa.

CSRD-direktiivi haastaa tapahtuma-alan yritykset osoittamaan vastuullisuutensa konkreettisesti. Tämä on samalla mahdollisuus parantaa alan läpinäkyvyyttä ja luoda luottamusta sekä yleisön että sijoittajien keskuudessa.

Joutsenmerkki tulossa tapahtuma-alalle – mitä se tarkoittaa?

Pohjoismaiden tunnetuin ympäristömerkki, Joutsenmerkki, on esimerkki tiukkojen vaatimusten ja elinkaaritarkastelun merkityksestä. Merkki asettaa kattavat standardit, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset, ja se tarjoaa tapahtuma-alalle konkreettisen työkalun ympäristövastuullisuuden edistämiseen.

Tapahtumien ympäristövaikutuksiin liittyy monia olennaisia tekijöitä, kuten tapahtuman koko ja kesto, sijainti (sisä- tai ulkotila), tapahtuman sisältö sekä tapahtumapaikka. Näillä kaikilla on merkittävä vaikutus siihen, miten ympäristöystävällisesti tapahtuma voidaan järjestää. Vuosi 2025 tuo merkittäviä uutisia tapahtuma-alalle: Joutsenmerkki laajenee myös tapahtumiin. Tämä uudistus tekee tapahtumista ekologisemmin suunniteltuja ja antaa järjestäjille konkreettiset työkalut ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen.

Joutsenmerkillä varustettu tapahtuma erottuu edukseen viherpesun keskeltä ja vastaa kuluttajien huoleen yritysten ympäristöväittämistä. Lisäksi se tarjoaa uskottavan tavan vahvistaa tapahtuman brändiä ja pysyä ympäristölainsäädännön edellä.

Mitkä tapahtumat voivat saada Joutsenmerkinmerkin?

Ympäristömerkin hakijana voi toimia tapahtuman järjestäjä, tapahtumatoimisto tai tapahtumapaikka, jos tapahtuma on kyseisen paikan järjestämä. Joutsenmerkin piiriin tulevat kuulumaan esimerkiksi ammattilaisten suunnittelemat tapahtumat, kuten yleisötilaisuudet, konsertit, teatteriesitykset, B2B-tapahtumat, yritysten workshopit, seminaarit, kongressit, konferenssit sekä messut, näyttelyt, urheilutapahtumat ja poliittiset tilaisuudet.

Sen sijaan Joutsenmerkkiä ei voida myöntää vedonlyönti- ja uhkapelitapahtumille, leirintäalueilla järjestettäville festivaaleille, huvipuistoille, alle 100 hengen tilaisuuksille, puhtaasti verkkotapahtumille tai tapahtumille, joilla ei ole määriteltyä alkamis- tai päättymispäivää. Lisäksi, jos tapahtuman teema on ristiriidassa luonnon tai ilmaston suojelun tavoitteiden kanssa, se ei voi saada ympäristömerkkiä. Tällä hetkellä kriteeristö on kuulemiskierroksella ja ensimmäinen julkistamiskierros tapahtuu arviolta kesällä 2025. Vaatimukset tulevat luonnollisesti tarkentumaan ja muuttumaan kokemusten ja ympäristövaatimusten yleisten muutoksien perusteella.

Kolme ihmistä istuu maassa selkä selin ulkona yleisötapahtumassa. Taustalla näkyy sumeasti ihmisiä ja tapahtumatelttoja. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä kiristyvät ympäristövaatimukset vaativat tapahtumatuottajilta uusia toimintatapoja. Kuva: aranxa-esteve-unsplash.

Tulevat kriteerit – kattavat ja tarkat

Joutsenmerkitty tapahtuma tulee täyttämään monipuolisia vaatimuksia, jotka liittyvät muun muassa energiaan, vedenkulutukseen, kuljetuksiin, pakkauksiin ja ruokatarjoiluihin. Tässä joitakin esimerkkejä:

  • Energia: Käytössä vain energiatehokkaita laitteita, kuten LED-valaistusta.
  • Ruoka ja juoma: Tarjolla vähintään yksi kasvisvaihtoehto, ei palmuöljyä paistorasvana ja joidenkin juomien, kuten kahvin, tulee olla sertifioituja.
  • Kuljetukset ja majoitus: Julkisen liikenteen saavutettavuus ja majoitussuositukset ympäristösertifioiduissa hotelleissa.
  • Kemikaalit: 100 % ympäristömerkittyjä tuotteita esimerkiksi siivouksessa.

Lisäksi tapahtumien on huomioitava luonnon monimuotoisuus, minimoitava jätteet ja koulutettava henkilökunta sekä vapaaehtoiset Joutsenmerkin ansainnan mukaisin kriteerein.

Tulevaisuuden suunta

Ympäristövastuullisuus on tapahtuma-alalla välttämättömyys, mutta samalla se tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Läpinäkyvä viestintä, sertifikaatit ja tiukat raportointistandardit auttavat luomaan luottamusta ja kilpailuetua. Tapahtumien kestävässä tuotannossa on otettava huomioon tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutukset tapahtumiin, kuten sään ääriolosuhteet ja lämpenevät kesät. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii uusia ratkaisuja logistiikassa, energiankulutuksessa ja turvallisuuden hallinnassa. Kestävien valintojen tekeminen ei ole vain ekologinen teko, vaan myös strateginen keino menestyä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tapahtuma-alan toimijoilla on nyt tilaisuus näyttää suuntaa ja rakentaa kestävää tulevaisuutta, jossa pienistä puroista syntyy suuri ja puhtaampi virta.

Lähteet:

Bergholm, Karin. Kotakorpi, Kerttu. Tanskanen, Niina (2024, 1.,15.,24.11). Tapahtuma-alan ympäristövaikutukset. [Esitelmä]. Tapahtumateollisuuden ja Joutsenmerkin Ympäristövastuullisuus -webinaarisarja, Teams webinaari

European Commission 2021, Screening of websites for ‘greenwashing’: half of green claims lack evidence. Haettu 1.12.2024 osoitteesta https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_21_269.

Heinonen, Tero; Nissinen, Ari (2022), Ympäristöväittämät Suomen markkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-724-3.