Säilyykö järjestötyön ydin, jos työssä käytetään paljon tekoälyä?

 

SaavutaÄly

Järjestötyötä tehdään suurella sydämellä ihmisiltä ihmisille. Sen keskiössä ovat yhteisöt ja ihmisten välinen kohtaaminen – asioita, joita tekoäly ei välttämättä täysin ymmärrä tai osaa.

Näiden asioiden äärelle kokoonnuttiin SaavutaÄly-hankkeen ja Moniheli ry:n järjestämässä englanninkielisessä verkostotapaamisessa, jossa monikulttuuristen järjestöjen toimijat pohtivat tekoälyn käyttötapojen ohella mahdollisuuksia, uhkia ja etiikkaa. Tilaisuudessa käytettiin vuorovaikutteisia yhteiskehittämisen menetelmiä.

Tekoälyn käyttö vaatii eettisiä linjauksia järjestöissä

Englanninkielisessä verkostotapaamisessa nousi esiin, että tekoälyn käyttö on järjestöissä vielä uutta ja ohjeistus puutteellista. Harvassa organisaatiossa on selkeitä linjauksia siitä, miten ja mihin tekoälyä saa käyttää. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja hidastaa kokeiluja. Myös motivaatio tekoälyn käytön opettelemiseen on matala: ajatellaan, että se on vaativaa ja aikaa vievää.

”Entä jos tekoälylle jakaa vahingossa arkaluonteista tietoa?” ja ”Voiko tekoälyä käyttää päätöksenteossa ilman, että inhimillinen näkemys katoaa?” olivat kysymyksiä, jotka toistuivat Moniheli-tapaamisen keskusteluissa. Osallistujat toivoivat selkeitä eettisiä ohjeita ja yhteisiä periaatteita tekoälyn käyttöön, myös vapaaehtoistyön näkökulmasta.

Nämä havainnot saavat tukea laajemmasta selvityksestä. Järjestödigi-kartoituksen mukaan vain 2,5 prosenttia järjestöistä on laatinut tekoälyn käyttöä ohjaavat linjaukset. Saman selvityksen mukaan järjestöjen tekoälyn käyttö on positiivisen kokeilukulttuurin tasolla: 37 prosenttia vastaajista kertoi, että tekoälyä ei vielä käytetä järjestössä, ja 5,5 prosentilla tekoäly oli jo päivittäisessä käytössä. (Vuohelainen & Seppälä, 2025.)

SaavutaÄly-hankkeen keväällä 2025 toteuttamissa suomenkielisissä verkostotapaamisissa, joihin osallistui yli 60 työntekijää noin 40 eri uusimaalaisesta järjestöstä, kerättiin myös tietoa järjestöjen tekoälytarpeista. Ennakkokyselyssä peräti 79 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että tekoälyn käyttöönotto järjestössä edellyttää eettisiä linjauksia ja vastuullista suunnittelua (Dookie 2025).

SaavutaÄly-hankkeen ja Moniheli ry:n englanninkielisessä verkostotapaamisessa monikulttuuristen järjestöjen toimijat pohtivat tekoälyn mahdollisuuksia, uhkia ja etiikkaa vuorovaikutteisten yhteiskehittämisen menetelmien avulla.

Työn tehostaminen tekoälyn avulla kiinnostaa järjestöjä

Monihelin kanssa järjestetyn englanninkielisen verkostotapaamisen osallistujat näkivät tekoälyn suurimpina mahdollisuuksina ajansäästön, jolloin aikaa säästyisi vaikuttavampiin työtehtäviin. Rahoitushakemusten laatiminen, viestinnän ja markkinoinnin tehostaminen sekä vapaaehtoistyön tukeminen nousivat puheenvuoroissa myös esille. Erityisesti sisällöntuotanto ja kohderyhmien tavoittaminen herättivät kiinnostusta: tekoäly voisi auttaa luomaan saavutettavaa ja monikielistä materiaalia eri yleisöille.

Hyvin samantapaisia havaintoja tehtiin keväällä järjestetyissä suomenkielisissä verkostotapaamisissa, silloin 86 prosenttia arvioi tekoälyn voivan tehostaa järjestön toimintaa merkittävästi (Dookie 2025). Järjestödigi-selvityksessä (Vuohelainen & Seppälä, 2025) suosituimmat tekoälyn käyttötavat järjestöissä liittyvät ideointiin, tiedonhakuun ja tekstien muokkaamiseen.

Onko tekoäly työn tehostaja vai tappaako se luovuuden?

Moniheli-tapaamisessa rakennettiin myös tulevaisuuskuvia, utopioita ja dystopioita, kun tekoälyä käytetään kattavasti omassa työssä. Osallistujien laatimien utopioiden mukaan tekoäly hoitaa rutiinitehtävät, jolloin työntekijöiden aika vapautuu luovaan työhön ja ihmisten kohtaamiseen. Se voisi tukea jäsenkokemuksen kehittämistä ja auttaa tunnistamaan jäsenten yksilöllisiä tarpeita.

Osallistujien laatimassa dystopiassa puolestaan tekoälyn käyttö menee liian pitkälle. Pelkona on, että tekoäly tekee liikaa puolestamme, jolloin ihmisen oma osaaminen ja luovuus heikentyvät. Eräs osallistuja kiteytti asian osuvasti: ”Tekoäly voi olla erinomainen työkalu, mutta se ei saa olla järjestötyön sydän.”

Kohti vastuullista tekoälyn käyttöä

Sekä Moniheli-tapaamisen että SaavutaÄly-hankkeen muiden verkostotapaamisten tulokset osoittavat, että järjestöissä tarvitaan lisää tekoälyosaamista, yhteisiä käytäntöjä ja rohkeutta kokeilla uutta. Tekoäly ei ole pelkkä tekninen apuväline, vaan se muuttaa ajattelua ja työn tekemisen tapoja. Ja siksi sen käyttöön on tärkeää luoda yhteiset pelisäännöt. Ohjeistukset ja linjaukset tulee tehdä ymmärrettäviksi kaikille toimijoille, myös vapaaehtoisille ja monikielisissä yhteisöissä työskenteleville.

Kehittämisehdotuksina nousivat Moniheli-tapaamisessa esiin myös: koulutusten ja työpajojen järjestäminen tekoälyn käytöstä eri kielillä, esimerkkien ja hyvien käytäntöjen jakaminen järjestöjen välillä sekä tekoälyn käytön vaikutusten arviointi osana järjestöjen kehittämistyötä.

Näiden askelten avulla järjestöt voivat vahvistaa tekoälyn käyttöä ja varmistaa, että teknologia tukee inhimillistä kohtaamista eikä korvaa sitä. Vastuullinen tekoälyn käyttö tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että inhimillisyys säilyy työn keskiössä. Vastuullinen järjestötoimija tarvitsee rohkeutta kokeilla tekoälyä, mutta myös taitoa kyseenalaistaa, miksi ja miten käytämme tekoälyä.

Lähteet:

Vuohelainen, H. & Seppälä, P. (2025). Tekoäly. Teoksessa Tieke, Viestintä-Piritta & Vitec Avoine. Järjestödigi 2024. www.jarjestodigi.fi

Dookie, G. 2025. Alkukysely. Teoksessa S. Tuominen & G. Dookie, G. (toim.) Järjestöjen tekoälytarpeita ja -visioita. SaavutaÄly-hankkeen verkostotapaamisten tuloksia. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Julkaisuja 190.