Duuni & laki! – Miten tylsä aihe saadaan nuorille kiinnostavaksi?

TREENI – Työelämän yhteistreenit ‑hanke on Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen ESR‑rahoitteinen kehittämishanke, jossa etsitään ratkaisuja nuorten ja työelämän kohtaanto-ongelmiin, vahvistetaan työyhteisöjen moninaisuutta ja luodaan yhdessä työnantajien kanssa uusia työmahdollisuuksia ja toimintamalleja. Tässä blogissa kerrotaan, miten työelämän pelisääntöjä ja lakiasioita on tehty nuorille ymmärrettäviksi kokeilemalla erilaisia tapoja opettaa niitä, ja millaisia havaintoja valmennuspajoista on tehty.

Nuorten työelämätaitojen valmentaminen

Syksyllä 2025 toteutimme TREENI‑ työelämän yhteistreenit ‑hankkeessa työelämävalmennuksia kolmessa toisen asteen oppilaitoksessa: Careerian Vantaan ja Porvoon kampuksilla sekä Luksian Nummelan kampuksella. Valmennuksia oli kussakin paikassa kaksi kertaa ja niihin osallistui yhteensä yli sata 16–20‑vuotiasta opiskelijaa.

Valmennusten tavoitteena oli avata työelämän keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä nuorille selkeästi ja ymmärrettävästi keventämättä sisältöä liikaa. Työpajoissa käsiteltiin työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia, työsopimusten ja työehtosopimusten perusteita, työturvallisuutta, urasuunnittelun peruskysymyksiä sekä tekoälyn käyttöä työelämässä.

Tiesimme jo alussa, että nämä ”paperinmakuiset” aiheet eivät välttämättä herätä nuorissa suurta innostusta. Siksi opetustavassa oli tärkeää antaa opiskelijoille tilaa kohdata sisältö omassa tahdissaan — kysyä, pohtia ja liittää asioita omiin kokemuksiinsa esimerkiksi kesätöistä tai peruskoulun TET‑jaksoilta.

Työelämän valmennuspajojen muotoileminen

Lähtökohtanamme oli selvittää, millainen valmennusmalli toimii parhaiten nuorille vaikealta ja etäiseltä tuntuvan aiheen parissa. Periaatteemme oli yksinkertainen: muotoilemme pajoja jokaisen toteutuksen jälkeen saadun palautteen ja omien havaintojemme perusteella.

Sovelsimme kehittämistyössä palvelumuotoilussa käytettävää tuplatimanttimallia. Malli etenee neljän vaiheen kautta: ensin tutkitaan (Discover) ja tarkennetaan ongelmaa (Define), sitten kehitetään, ideoidaan ja testataan ratkaisuja (Develop) ja lopuksi toteutetaan eli otetaan toimivin malli käyttöön (Deliver). (Design Council, n.d.)

Meille tämä tarkoitti kolmea käytännön linjausta. Ensiksi halusimme ymmärtää nuoria mahdollisimman hyvin: miten he suhtautuvat työelämään, mikä heitä mietityttää ja millä tavoin he oppivat. Tämän pohjalta pyrimme tekemään valmennuksista osallistavia ja erilaisille oppijoille sopivia.

Toiseksi otimme käyttöön kokeilevan työotteen. Jokainen koulutuskerta toimi prototyyppinä: jos jokin menetelmä innosti ja avasi keskustelua, vahvistimme sitä – jos jokin jäi etäiseksi, muotoilimme sen uudelleen seuraavaan kertaan.

Kolmanneksi valmennusmallia iteroitiin eli paranneltiin asteittain. Sisältöjen järjestystä, käytettyjä esimerkkejä, harjoitustehtäviä ja opetuksen rytmiä muokattiin kerta kerralta ryhmän tarpeisiin sopivammaksi. Näin muodostui malli, joka ei perustu yhteen muottiin, vaan elää palautteen ja havaintojen mukana.

Työelämäsäädökset: Tylsästä kiinnostavaksi

Syksyn aikana kysyimme toistuvasti, miten nuorista tylsän aiheen voi opettaa kiinnostavasti. Miten nuoren voi saada motivoitumaan oppimiselle? Panostimme valmennuksissa sisältöjen henkilökohtaistamiseen, vuorovaikutukseen, selkeisiin esimerkkeihin ja nuorten omaan osallistumiseen.

Huomasimme, että juridiikka alkoi avautua paremmin silloin, kun käsittelimme sitä konkreettisten tilanteiden kautta, joita opiskelijat olivat jo kokeneet tai pian kohtaisivat: Miten tehdään työsopimus? Mitä perehdytyksen tulisi sisältää? Mitä töitä alaikäinen saa tehdä? Paljonko on kaupan kassatyöntekijän lähtöpalkka? Mistä palkka koostuu? Mitä tulee tehdä, jos sairastuu eikä voi tulla töihin? Mitä asioita työnantajasta saa kertoa sosiaalisessa mediassa? – Kun juridiikan yhteys arkeen löytyi, kiinnostus kasvoi selvästi.

Vaikeiden aiheiden opettamisessa on olennaista kyetä selittämään asiat ymmärrettävästi, ja opiskelijoita on kuunneltava aidosti. Turvallinen, oppimiselle avoin ilmapiiri on onnistumisen avain. Kun nuoret kokevat, että heidän kysymyksillään on arvoa ja että kaikki näkökulmat mahtuvat mukaan, he rohkaistuvat kertomaan omista kokemuksistaan. Siinä vaiheessa opetus ei enää ole vain tiedon jakamista, vaan yhteinen prosessi, jossa opiskelijat ja opettajat oppivat toinen toisiltaan.

Emme väitä, että jokainen opiskelija innostui valmennuspajoissamme lakiasioista. Silti useamman ryhmän kohdalla oli nähtävissä, että kun työelämän pelisäännöt oivalletaan, oma asema työpaikalla hahmottuu varmasti paremmin. Siitä ymmärryksestä on hyötyä heti ensimmäisissä työpaikoissa, vaikka motivaatio työlainsäädännön oppimiselle ei olisi aluksi ollut suuri.

Lopulta vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Miten tylsä aihe saadaan nuorille kiinnostavaksi? – ”Tylsä” aihe alkaa kiinnostaa, kun se koskee nuorta itseään ja hän huomaa, että tiedolla on oikeasti merkitystä hänen omassa arjessaan. Kun tämä oivallus syttyy, valmennus on tehnyt tehtävänsä.

Työelämän valmennusmallin jatkokehittäminen

Syksyn kokemukset muodostavat pohjan valmennusmallin jatkokehittämiselle. Työpajat jatkuvat myös keväällä 2026. Kehittämistyön tuotoksena Treeni-hankkeessa julkaistaan Duuni & laki ‑työkirja sekä Duuni & laki ‑opettajan opas, joiden tarkoituksena on tarjota konkreettinen väline nuorten työelämävalmiuksien opiskeluun ja opettamiseen myös muualla.

Kirjoittajat:

Pasi Toivanen

Pasi Toivasen vastuualueena Treeni‑hankkeessa ovat nuorille suunnatut työelämävalmennukset, joissa käsitellään työelämän pelisääntöjä ja lakikysymyksiä.

Leena Junttila

Leena Junttila on yhteisöpedagogi (AMK), joka suoritti syksyllä 2025 Treeni‑hankkeessa yhteisöpedagogiikan opintoihin kuuluvan ammatillisen harjoittelun. Hän tehtäviinsä sisältyivät mm. osallistuminen työelämävalmennusten suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen.

Lähteet:

Design Council. (n.d.). The Double Diamond. Haettu 4.2.2026.