Näkövammaisuus – ymmärrystä, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta

Näkövammaisuus ei tarkoita, etteikö elämä voisi olla täysin hyvää ja täysipainoista elämää. Kun ihmisten asenteet ovat kunnossa ja ympäristö on suunniteltu saavutettavaksi, apuvälineet eivät ole esteenä vaan välineitä yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

PEDAVERKOT-hankkeessa tuetaan haavoittuvassa työmarkkina asemassa olevia henkilöitä. Olen tuonut esiin omaa kokemusasiantuntijuuttani näkövammaisena moninaisessa työyhteisössä. Olen toiminut hankkeen saavutettavuusasiantuntijana sekä ollut mukana tiiviisti yhteiskehittämisprosessissa.

Mikä on näkövammaisuus?

Näkövammaisuudella tarkoitetaan eriasteista näön heikkenemistä, joka voi vaihdella heikkonäköisyydestä täydelliseen sokeuteen. Sokeallakin henkilöllä voi olla jäljellä esimerkiksi valontajua tai kykyä havaita liikettä. Näkövammaisuutta kuvataan usein myös haitta-asteiden avulla: esimerkiksi 90 %:n näkövamma luokitellaan jo sokeudeksi.

Moni näkövammainen opiskelee, käy töissä, harrastaa ja osallistuu yhteiskuntaan aivan kuten kuka tahansa.

Apuvälineiden ja saavutettavan ympäristön avulla arki sujuu

Apuvälineet mahdollistavat itsenäisen elämän. Ruudunlukija-ohjelma lukee ääneen näytöllä olevan tekstin, suurentavat ohjelmat auttavat heikkonäköisiä ja valkoinen keppi tai opaskoira helpottavat turvallista liikkumista.

Digitalisaatio on avannut paljon ovia: tenttikirjan voi kuunnella äänikirjana, laskut voi maksaa puhelimen ruudunlukijalla ja somessa voi osallistua keskusteluun siinä missä muutkin. Monilla näkövammaisilla onkin vahvat digitaidot, jotka tukevat arkea ja työelämää.

Stigman purku: työllistyminen ja kohtaaminen

Yksi sitkeimmistä ennakkoluuloista liittyy työelämään: ajatellaan, että näkövammainen ei voisi toimia työyhteisössä yhdenvertaisesti. Todellisuudessa apuvälineiden sekä saavutettavien työvälineiden ja ympäristöjen avulla näkövammainen voi työskennellä siinä missä kuka tahansa muukin.

Arjessa kohtaamiset ovat usein avainasemassa. Ei tarvitse pelätä kysyä: “Miten haluat, että sinua autetaan?” Yhdelle voi riittää, että kerrot oven olevan auki, toinen haluaa olla ottamatta apua vastaan. Jokaisella on omat toiveensa – ja pieni kysymys voi häivyttää monta oletusta.

Saavutettavuus ja alt-tekstit

Saavutettavuus tarkoittaa, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja käyttää palveluja. Yksi konkreettinen esimerkki on alt-teksti – kuvan sanallinen kuvailu. Kun kuvaan lisätään alt-teksti, ruudunlukija lukee sen näkövammaiselle ja kertoo, mitä kuvassa on.

Alt-tekstit tekevät arjesta paljon yhdenvertaisempaa. Sosiaalisen median selaaminen on aivan eri kokemus, kun kuvan yhteydessä kuulee: “Hymyilevä henkilö istuu kahvilassa, pöydällä höyryävä kahvikuppi.” Näkevälle alt-teksti ei näy, joten se ei häiritse olemassa olollaan. Näkövammaiselle kuvailu avaa kokonaan uuden maailman.

Kuvailun ei tarvitse olla monimutkaista. Riittää, että kerrot sen, mihin itse kiinnität huomiota. Tekoälyn luomat alt-tekstit eivät vielä yllä riittävän tarkalle tasolle. Tekoälyä voi hyödyntää alt-tekstien laatimisessa, mutta paras keino varmistaa saavutettavuus on kirjoittaa alt-tekstit itse.

Miksi tietoisuuden lisääminen on tärkeää?

Näkövammaisuuteen liittyy edelleen väärinkäsityksiä ja turhia pelkoja. Ajatellaan helposti, että näkövammainen ei selviydy samoista asioista kuin näkevä, vaikka todellisuudessa esteet syntyvät usein ympäristön rakenteista ja ihmisten asenteista.

Tieto ja avoimuus muuttavat paljon. Esimerkiksi opettaja, joka varmistaa, että oppimateriaalit ovat saavutettavia, tai työkaveri, joka kertoo kokouksessa, mitä dioissa näkyy edes lyhyestikin, voi tehdä näkövammaisen arjesta huomattavasti helpompaa.

Kun ympäristö on saavutettava ja ihmiset avoimia uudelle, näkövamma ei ole este opiskelulle, työlle tai sosiaaliselle elämälle.

Järjestöjen toiminta

Näkövammaisten liitto ja sen alueelliset yhdistykset tukevat näkövammaisia kaikissa elämäntilanteissa. Toiminta kattaa kaikenikäiset lapsista ikäihmisiin ja tavoitteena on tarjota tietoa, vertaistukea sekä vaikuttaa näkövammaisten oikeuksien toteutumiseen.

Näkövammaisten liitto ja alue yhdistykset tarjoavat näkövammaisten tueksi:

• tietoa ja koulutuksia saavutettavuudesta ja apuvälineistä

• vertaisryhmiä ja kokemustoimintaa yksinäisyyden vähentämiseksi

• edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä, jotta näkövammaisten oikeudet toteutuvat yhteiskunnassa

• erilaisia projekteja ja kampanjoita, jotka lisäävät tietoisuutta ja purkavat stigmaa

Järjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, työnantajien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että näkövammaisuus huomioidaan paremmin yhteiskunnan eri osa-alueilla ja että jokainen voi elää mahdollisimman itsenäistä elämää.

“Paperilla poikkeavaisuus ihmisessä ei niinkään.”

Näkövammaiset ovat osa yhteiskuntaa siinä missä kuka tahansa. Apuvälineet, saavutettavuus ja avoin kohtaaminen tekevät mahdolliseksi täysipainoisen elämän.

Stigman murtaminen alkaa arjen pienistä teoista: kysymisestä, ymmärryksestä ja siitä, että näemme ihmisen vamman sijaan yhdenvertaisena toimijana.

Teksti ja kuvat:

Tessa Koponen, yhteisöpedagogiopiskelija, järjestö- ja nuorisotyö, Humak