Uutta päin, osa 4: Johtamisen tutkiva kehittäminen – perusteltua ja tutkimuksellista johtamisen uudistamista

Uutta päin -blogisarja käsittelee keskeisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä Humakin ihmisläheisiltä toimialoilta. Kirjoitukset tarkastelevat osallisuuden, yhteisöllisyyden, saavutettavuuden ja luovuuden kehittämistä niin käytännön työn kuin tutkimuksenkin näkökulmasta. Tämä on blogisarjan 4. osa ja keskittyy siihen, miksi johtamista ei tule kehittää sattumanvaraisesti tai pelkän kokemuksen pohjalta, vaan tutkimuksellisella ja systemaattisella otteella.

Johtamisen tutkiva kehittäminen on systemaattista, dokumentoitua ja tutkittuun tietoon perustuvaa johtamisen eri tasojen – strateginen, operatiivinen ja henkilöstöjohtaminen – kehittämistä.  Se eroaa arkisesta kehittämisestä, jossa toimintaa muutetaan oman tuntuman, yksittäisten havaintojen tai nopeiden ratkaisujen pohjalta ilman systemaattista analyysia. 

Tutkivassa kehittämisessä johtamiseen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan suunnitelmallisesti. Kehittämisen lähtökohtana on todellinen johtamisen ongelma tai toiminnan uudistamisen tarve, jota jäsennetään hyödyntämällä aiempaa tutkimustietoa, teoriaa ja systemaattista tiedonkeruuta. Kehittämistyön tavoitteena ei ole vain toiminnan muuttaminen, vaan myös ymmärtää, miksi jokin toimii tai ei toimi. 

Miksi johtamisen kehittämisen tulee olla tutkivaa?

Johtaminen tapahtuu ympäristöissä, joissa päätöksentekoon vaikuttavat samanaikaisesti ihmiset, rakenteet, arvot ja resurssit. Tällaisissa tilanteissa pinnalliset ratkaisut tai pelkkään kokemukseen perustuva kehittäminen voivat pahimmillaan vahvistaa ongelmia niiden ratkaisemisen sijaan.

Tutkiva kehittäminen tuo organisaatiojohtamiseen etäisyyttä ja harkintaa. Se pakottaa pysähtymään omien oletusten äärelle, perustelemaan valintoja ja arvioimaan kehittämistoimien vaikutuksia. Johtamisen kehittämisestä tulee näin tietoinen, läpinäkyvä ja perusteltu prosessi, ei satunnaista kokeilua tai yksittäisten ideoiden toteuttamista.

Johtamisen kehittämishanke tutkivana prosessina

Johtamisen tutkiva kehittäminen toteutuu usein kehittämishankkeena. Prosessi alkaa kehittämistarpeen tunnistamisesta. Tämän jälkeen ilmiötä tarkastellaan tiedonkeruun ja analyysin avulla, minkä pohjalta kehittämistoimia suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan. Keskeistä on, että kehittämistyö dokumentoidaan ja että arviointi perustuu havaintoihin eikä oletuksiin.

Hankemuotoinen toteutus tarjoaa kehittämistyölle selkeän rakenteen ja aikataulun sekä mahdollistaa tavoitteellisen ja systemaattisen etenemisen. Se auttaa rajaamaan kehittämistyön kohteen, määrittelemään vastuut sekä jäsentämään eri vaiheet niin, että kokonaisuus pysyy hallittavana. Lisäksi hankemuoto tukee moniäänisyyttä: kehittämiseen voidaan osallistuttaa eri toimijoita, jolloin syntyy laajempi ymmärrys tarkasteltavasta ilmiöstä ja sen vaikutuksista.

Tutkiva kehittämisote tuo johtamiseen myös kriittistä reflektiota. Se kannustaa tarkastelemaan vallitsevia käytäntöjä analyyttisesti ja perustelemaan ratkaisuja tiedolla. Tällöin kehittäminen ei perustu pelkästään kokemukseen tai intuitioon, vaan systemaattisesti tuotettuun ja analysoituun tietoon. Tämä lisää kehittämistoimien perusteltavuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tukee organisaation oppimista pitkällä aikavälillä.

Kehittämistyön menetelmät johtamisen tukena

Johtamisen tutkivassa kehittämisessä hyödynnetään erilaisia kehittämistyön lähestymistapoja ja menetelmiä. Kehittämistyö voi perustua esimerkiksi toimintatutkimukseen, konstruktiiviseen tutkimukseen, ennakointiin, kokeilukulttuuriin tai palvelumuotoiluun.

Tyypillisiä kehittämistyön menetelmiä ovat kyselyt, haastattelut, benchmarkkaus, työpajat ja muut yhteisölliset menetelmät. Parhaimmillaan kehittämistyön menetelmien käyttö on innovatiivista, ja uusia menetelmiä voidaan myös kehittää ja soveltaa itse, kunhan niiden käyttö on perusteltua ja kytkeytyy kehittämisen tavoitteisiin.

Johtamisen tutkiva kehittäminen osana asiantuntijuutta

Nykyaikaisessa asiantuntija‑ ja esihenkilötyössä edellytetään kehittämisosaamista. Se tarkoittaa kykyä tarkastella omaa toimintaa kriittisesti, hyödyntää tietoa ja kehittää käytäntöjä systemaattisesti.

Johtamisen kehittäminen tutkivalla otteella tukee organisaatioiden oppimista ja auttaa tekemään perusteltuja valintoja tilanteissa, joissa yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. Kyse ei ole arjen kiireessä syntyvistä ideoista, vaan harkitusta ja oppimista tukevasta kehittämisestä.

Opi lisää

Haluatko syventää osaamistasi johtamisen tutkivasta kehittämisestä ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta? Aihetta voi opiskella Humak Masterissa osana johtamisen ja kehittämisen opintoja.

Lähteet:

Hautio, M., & Lindholm, A. (Toim.). (2025). Heittäydy – irrottele – ylläty: Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät. Professional Publishing Finland.

Ojasalo, K., Moilanen, T., & Ritalahti, J. (2015). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3.–4. uud. p.). Sanoma Pro.

Tapani, A., & Sinkkonen, M. (2025). Heittäydyttiin, irroteltiin, yllätyttiin. Aikuiskasvatus.
https://journal.fi/akakk/article/view/177127 

Toikko, T., & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100802/Toikko_Rantanen_Tutkimuksellinen_kehittamistoiminta.pdf

Kirjoittajat:

Pasi Toivanen, lehtori, FM, Humak 

Pasi Toivanen

Anita Saaranen-Kauppinen, lehtori, YTT, KM, Humak

Anita Saaranen-Kauppinen