Opiskelijakyselyt Humakissa – nykytila ja suunta eteenpäin

Opiskelijoilta kerättävä palaute on keskeinen osa korkeakoulujen kehittämistyötä ja laadun arviointia. Kyselyiden avulla saadaan arvokasta tietoa opiskelijoiden todellisuudesta – opintojen sujuvuudesta ja hyvinvoinnista. Humakissa osallistava kulttuuri on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi vahvuudeksi, ja saimme siitä myönteistä palautetta myös vuoden 2024 Karvin auditoinnissa (Karvi, 2024). Humakissa pyrimme siihen, että opiskelijoiden ääni kuuluu monin tavoin, ja kyselyt ovat yksi keskeinen keino saada se kuuluviin. Kyselyiden määrä on kuitenkin kasvanut, ja olemme alkaneet etsiä niiden rinnalle myös muita osallistamisen tapoja.  

Millaisia kyselyitä opiskelija kohtaa?

Humakin opiskelijat vastaavat opintojensa aikana erilaisiin kyselyihin. Osa kyselyistä perustuu lakisääteisiin velvoitteisiin, osa on valtakunnallisia korkeakoulujen yhteisiä kyselyitä, ja lisäksi Humakilla on omia kyselyitä toimintansa arvioimiseksi ja kehittämiseksi.

Humakissa aloittavat opiskelijat vastaavat aloituskyselyyn ensimmäisen vuoden syksyllä. Välikyselyihin puolestaan vastaavat toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat. Vuodesta 2023 nämä kyselyt ovat ajoittuneet Vaikuttamisen viikoille, jolloin pyritään tietoisesti vahvistamaan opiskelijoiden aktiivista roolia ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan opiskeluympäristöönsä.

Humakin omien kyselyiden ohella opiskelijat osallistuvat myös opintojensa aikana koulutuksen vaikuttavuutta kartoittaviin valtakunnallisiin kyselyihin. Valmistuville opiskelijoille suunnattu AVOP-kysely sekä myöhemmin toteutettava uraseurantakysely tuottavat tietoa koulutuksen vaikuttavuudesta ja työelämäyhteyksistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää AVOP-kyselyn toteuttamista kaikilta ammattikorkeakouluilta.

Lakisääteisiin velvoitteisiin perustuvat puolestaan kaksi muuta kyselyä. YTHS:n opiskeluyhteisökysely (OPY-kysely) on osa terveydenhuoltolakiin perustuvaa opiskeluympäristön tarkastusta, joka toteutetaan kolmen vuoden välein kaikissa korkeakouluissa. Viimeksi kysely toteutettiin keväällä 2026, ja se kartoittaa opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelukykyä ja opiskeluyhteisön toimivuutta. Joka toinen vuosi Humakin opiskelijat ja henkilökunta vastaavat puolestaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyyn. Kyselyn taustalla ovat tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet, ja sen tuloksia käytetään yhdenvertaisuustyön kehittämisessä.

Opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia kartoitetaan myös muilla kyselyillä. Syksyllä 2025 Humakissa toteutettiin ensimmäistä kertaa 4Q-hankkeen myötä ZekkiPro-hyvinvointikysely (ks. Björklund, 2025), jonka tavoitteena on saada kokonaisvaltaista tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista. Kysely on tarkoitus toteuttaa jatkossa vuosittain keväisin.

Toistuvin palautteen antamisen väylä on opintojaksokohtainen opintojaksopalaute, jolla on keskeinen rooli opetuksen kehittämisessä. Se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan opetuksen toteutumisen tapoihin.

Monipaikkainen korkeakoulu vaatii monipuolisia osallistamisen tapoja

Kun kyselyitä tarkastelee kokonaisuutena, herää kysymys: onko kirjallisten kyselyiden määrä jo kääntymässä hyvää tarkoitusta vastaan? Runsas kyselymäärä ei itsessään takaa osallistavaa kehittämiskulttuuria. Päinvastoin – liika kyselyiden määrä voi johtaa vastausväsymykseen, joka on tuttu ilmiö laajemminkin nyky-yhteiskunnassa. Jotta opiskelijat kokevat vastaamisen merkitykselliseksi, jokaisella kyselyllä ja jokaisella kysymyksellä on oltava selkeä tarkoitus ja yhteys konkreettiseen kehittämiseen. Tämä täytyy myös viestiä opiskelijoille entistä selkeämmällä ja läpinäkyvämmällä tavalla.

Kirjallisten kyselyiden rinnalle tarvitaan muitakin tapoja kerätä palautetta ja osallistaa opiskelijoita. Kevyet ja helposti lähestyttävät menetelmät voivat tavoittaa opiskelijoita arjen luontevissa hetkissä paremmin kuin laaja kysely. Toimipisteissä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi Post it -seinää, johon opiskelija tarttuu ohimennen, tai äänestyspistettä, jossa kantansa voi ilmaista yhdellä tarralla. Opiskelijoiden tilaan viety QR-koodi voi johdattaa lyhyeen mobiilikyselyyn. Toimipisteissä järjestettävät kehittämistyöpajat – ja niiden rinnalla pidetyt verkkoversiot – voivat tarjota strukturoidumman tavan käydä vuoropuhelua etukäteen valikoidusta teemasta.

Kasvokkainen kohtaaminen on arvokasta, mutta Humakin monipaikkaisuus asettaa sille haasteena. Opiskelijat ovat jakautuneet kuuden kaupungin toimipisteisiin, ja lisäksi verkkotutkinnossa opiskelevat ovat maantieteellisesti hajallaan ympäri Suomea ja ulkomaita. Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien varmistaminen vaatii siksi huolellista suunnittelua. Opiskelijoiden osallistuminen kasvokkaiseen tapaamiseen saattaa vaatia isoakin panostusta niin ajallisesti kuin rahallisesti. Siksi monenlaisten sekä fyysisten että verkkovälitteisten osallistumistapojen kehittäminen rinnakkain on tärkeää: tavoitteena on, että jokainen opiskelija voi antaa äänensä tavalla, joka sopii hänen arkeensa.

Kehittäminen vie aikaa ja vaatii yhteistyötä

Palautteen ja näkyvän muutoksen välinen yhteys voi olla vaikea hahmottaa. Opiskelija ei välttämä ehdi itse kokea antamansa palautteen vaikutuksia eivätkä tehdyt kehittämistoimet näy seuraavien opiskelijakyselyiden tuloksissa niin nopeasti kuin toivoisimme. Isommat muutokset vaativat aikaa ja useamman toimijan panoksen: henkilöstön sitoutumisen, taloudelliset edellytykset ja toisinaan myös hallinnolliset päätökset.

Toimia kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi keväällä 2026 käynnistynyt harjoittelujen kehittämisryhmä on lähtenyt systemaattisesti ratkomaan harjoitteluihin liittyviä haasteita, joita on noussut esiin eri kyselyiden kautta läpi Humakin. Opiskelijapalaute on vaikuttanut myös isompiin päätöksiin. Vuosien ajan palautteissa on noussut esiin käytössämme olleen verkko-oppimisympäristön haasteet; ympäristö on koettu epäselvänä, saavutettavuus on ollut osittain puutteellista, eikä kaikkien käynnissä olevien kurssien tehtäviä ole pystynyt hahmottamaan yhdestä kalenterinäkymästä, mikä tukisi opiskelijan omaa opintojen suunnittelua. Syksyllä 2026 Humak ottaa tähän palautteeseen vastaten merkittävän askeleen siirtymällä uuteen verkko-oppimisympäristöön.

Olisi helppoa antaa vastuu kehittämisestä yhdelle taholle, mutta lähes poikkeuksetta kehittämiseen tarvitaan monen panosta. Innovatiivisinkin lehtori tarvitsee rinnalleen opiskelijoita ja kollegoita, joiden kanssa yhdessä saadaan aikaan muutosta. On myös huomattu, että opiskelijat eivät aina osallistukaan toimintaan, vaikka se on rakennettu juuri heidän toiveidensa pohjalta. Osallistumattomuus ei usein kuitenkaan kerro välinpitämättömyydestä.  Taustalla on useammin ajan puute, kokemus ettei osallistuminen muuta mitään, tai se, että aiempien opiskelijoiden toiveet eivät tunnu omilta. Siksi on tärkeää varmistaa, että kehittäminen ei nojaa yksinomaan menneisiin palautteisiin, vaan myös nykyisten opiskelijoiden ääni kuuluu.

Kohti muutosta

Pohdimme parhaillaan, miten opiskelijakyselyiden kokonaisuutta voidaan uudistaa ja selkeyttää. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki kerättävä tieto tulee aidosti käyttöön ja tukee kehittämistyötä. Jo kyselyiden suunnitteluvaiheessa on oltava selvää, mihin tarkoitukseen tietoa kerätään, kuka sitä hyödyntää ja millaisin konkreettisin toimin vastaukset viedään käytäntöön.

Tarkastelussa olemme jo huomanneet, että Humakin omissa kyselyissä on päällekkäisyyksiä ja funktiot eivät aina ole selkeitä. Opintojaksoon ja opetukseen liittyviä asioita kysytään opintojaksopalautteen ohella myös muissa kyselyissä. Lisäksi kyselyt sisältävät kysymyksiä teemoista, joihin emme korkeakouluna pysty vaikuttamaan. Osa teemoista ja opiskelijoiden vastauksista heijastelee laajempia yhteiskunnallisia haasteita – esimerkiksi taloudellista epävarmuutta. Nämä teemat ovat todellisia opiskelijoiden arjessa, mutta eivät korkeakoulun ratkaistavissa.

Kyselyiden kehittäminen ei kuitenkaan yksin riitä. Yhtä tärkeää on rakentaa rinnalle kevyempiä ja monimuotoisempia tapoja kuunnella opiskelijoita – työpajoja, kohtaamisia ja pieniä arjen palautehetkiä. Osallistava toimintakulttuuri palvelee useampaa konkreettista asiaa eikä se ole pelkkää palautteenkeruuta. Opiskelija, joka kokee äänensä merkitsevän, todennäköisimmin kokee myös kuuluvansa yhteisöön, mikä näkyy suoraan hänen hyvinvoinnissaan ja opinnoissa pärjäämisessään. Samalla opiskelijat harjoittelevat kykyä osallistua, vaikuttaa ja toimia yhdessä.

Lähteet:

Björklund, Liisa. “Jotta jokainen opiskelija voisi hyvin” – neljän ammattikorkeakoulun yhteinen kysely tuottaa tietoa ja työkaluja opiskelijahyvinvoinnin parantamiseksi.  24.10.2025. Humakin verkkosivujen uutinen. https://www.humak.fi/ajankohtaista/jotta-jokainen-opiskelija-voisi-hyvin-neljan-ammattikorkeakoulun-yhteinen-kysely-tuottaa-tietoa-ja-tyokaluja-opiskelijahyvinvoinnin-parantamiseksi/

Heidi Rontu, Sinikka Valtonen, Esa Viklund, Leevi Viljanen, Kirsi Mustonen & Niina Nurkka. 2024. Humanistisen ammattikorkeakoulun auditointi. 2024. Karvin julkaisu 22:2024.
https://auditoinnit.karvi.fi/luvut/03102024-2/

Karoliina Miettinen

Hilde Lehtonen