Satu Björkenheim löysi ammatti-identiteettinsä sanat työyhteisön kehittäjän opinnoista

Satu Björkenheim työskentelee myynnin ja työsuojelun parissa erikoiskaupassa ja hän toimii myös sivutoimisesti yrittäjänä työelämäkonsulttina. Hän valmistui Yhteisöpedagogi (AMK), työyhteisön kehittäjä -opinnoista vuonna 2024. Ennen Humakin työyhteisön kehittäjän opintoja Sadulla oli takana yli kymmenen vuoden ura ja vahva esihenkilötausta.

Mahdollisia opintoja miettiessään hän käytti paljon aikaa pohtimalla omia vahvuuksiaan ja sitä, mistä nauttii työssään eniten. Yhteisöpedagogin opinnot löytyivät sattumalta Googlen kautta, vahvuus- ja arvotestin innoittamana.

”Rupesin listaamaan kaikkia töitä ja ammatteja, mitä voisin tehdä. Yhteisöpedagogi vaikutti kiinnostavalta ja sitten mä päädyin ihan Googlesta näille sivuille”, Satu muistelee.

”Sain sanat kymmenen vuoden työuralleni.”

Opinnot antoivat hänen osaamiselleen jotain, mitä hän ei tiennyt kaipaavansa: sanat.

”Mä tajusin, että hei, tälle on sana, mitä mä oon kokenut. Mun työ olisi ollut todella erilaista, jos mulla olisi ollut tämä koulutus jo silloin esihenkilötyössä”, Satu kertoo.

Ennen opintoja Satu odotti saavansa toki lisää osaamista, mutta yllättyi positiivisesti erityisesti siitä, kuinka analyyttistä ja systemaattista kehittämistyö todella on.

”Koen, että minulla oli jo niitä piirteitä, mitä kehittämiseen tarvitaan. Mutta se ammattitaito, mikä opinnoista tuli, teki minusta paremman ammattilaisen.”

Kyky kohdata on vahvuus kehittäjän työssä

Satu kuvaa omaksi vahvuudekseen kyvyn kohdata ihmisiä aidosti. Se vie hänet usein suoraan asian tai haasteen ytimeen.

”Kehittämistyössä pitää pystyä keräämään dataa. Ja sitten pitää osata kuunnella myös sitä, mitä ei ehkä sanota ääneen. Siitähän kohtaamisessa on kyse – rakennetaan sellainen tila, jossa pystyy tulla kuulluksi.”

Hän muistelee myös suomalaista johtamisbarometria, jonka mukaan 68 % vastaajista odottaa johtajalta ennen kaikkea kykyä luoda hyvä työympäristö ja ylläpitää verkostoja. (Lähde: Johtajuusbarometri 2024)

”Työyhteisön kehittäjät ovat juuri siinä ytimessä – miten saadaan nämä kaksi maailmaa puhumaan paremmin yhteen. Organisaatiotasolla kaivataan analyyttistä itsensä johtamista, mutta työntekijätasolla kaivataan tunteiden johtamista ja fasilitointikykyä – jopa valmentavan johtamisen piirteitä.”

Neljästä yhteisöpedagogiopintojen kompetenssialueesta Sadun työssä korostuu erityisesti yhteisöllisyys, jota myös konsulttimaailmassa pidetään kilpailuetuna.

”Yritys, jolla on luottamusta sekä asiakasrajapinnassa että työntekijäkokemuksessa, on tulevaisuuden kilpailuetu.”

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja arjen kehittämistyö

Satu osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti LinkedInin ja oman podcastinsa, ”Satu työn puolesta”, kautta. Siinä käsitellään työelämän ilmiöitä – myös sen kipukohtia.

”Se on tosi tärkeä tapa vaikuttaa, että osallistuu esimerkiksi LinkedInissä yleiseen keskusteluun työelämästä. Sieltä pystyy poimimaan, että minkälaisia mahdollisia haasteita työyhteisössä voi olla. Täytyy osata olla ajan hermolla ja viestiä ja vaikuttaa monipuolisissa medioissa.”

Konkreettisena esimerkkinä kehittämistyöstä Satu mainitsee rekrytointiprosessin kehittämisen yhteistyössä asiakasorganisaation kanssa, palvelumuotoilua ja yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Arjessa työsuojelun parissa taas korostuu vahva vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen, kun konfliktit uhkaavat kasvaa suuremmiksi.

”Työyhteisön kehittäjällä voi olla erittäin tärkeä ja kriittinen rooli rakentamassa siltaa konfliktin osapuolten välille ja sinne organisaation sisälle.”

Valoisa tulevaisuus ja jatkuva oppiminen

Kysyttäessä työyhteisön kehittäjän tulevaisuudesta Satu vastaa suoraan: valoisa. Hän uskoo, että tekoälyn rooli organisaatioissa kasvaa ja muutosvauhti kiihtyy – ja juuri siksi kehittäjän osaamiselle on yhä enemmän kysyntää.

”Näen tulevaisuudessa, että jokaisessa organisaatiossa voisi toimia työyhteisön kehittäjä vaikka ”fractional”-roolissa, sisäisenä konsulttina, rakentamassa siltaa ja johtamassa muutosta johdon tukena.”

Lopuksi Satu antaa neuvon niille, jotka valmistuvat pian tai vasta opiskelevat alaa:

”Kun valmistuminen alkaa häämöttää, ei kannata olla liian mustavalkoinen oman uran suhteen. Vaikka työyhteisön kehittäjän nimikettä ei löytyisi Duunitorilta, sitä osaamista ja tarvetta silti on.”

Hän muistuttaa, että ammatillinen identiteetti rakentuu vasta työelämässä, joten avoin mieli ja usko omaan visioon kannattelevat pitkälle.

”Ei kannata fiksautua liikaa lopputulokseen. Avoimin mielin, ja usko siihen omaan visioon ja myös tutkii sitä.”

Kuuntele Sadun koko tarina:

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Muuta evästeasetuksia