Transmedia – suurten tuotantojen yksinoikeus vai luovien alojen tulevaisuutta?
- IP (Intellectual property) eli aineeton omaisuus on sisältöalojen liiketoiminnan ytimessä. IP-liiketoiminta vaatii tekijöiltä uutta osaamista.
- Transmedia ei tarkoita vain sisällön tuomista uusille alustoille. Se on tapa rakentaa tarinallisia maailmoja yhdessä.
- Transmedia ja IP-liiketoiminta on myös pienten toimijoiden tulevaisuutta, ei vain yksin suurten tuotantoyhtiöiden etuoikeus.
Tarinaa ei enää kerrota välttämättä yhdessä mediassa, kuten kirjassa, elokuvassa tai pelissä. Se voi levitä eri medioihin, tavoittaa uusia yleisöjä ja synnyttää ympärilleen kokonaisen maailman. Transmediayhteistyössä onkin kyse siitä, mitä tapahtuu, kun eri alojen ja medioiden ammattilaiset tuovat osaamisensa saman tarinan äärelle.
Ohjaaja ja tuottaja Jarkko Jortikka Ai-Ai Productionista näkee transmedian ennen kaikkea monialaisena tapana kertoa tarinaa.
”Transmedia on se, että miten pystyy monialaisesti kertomaan useammalla työkalulla tarinan ytimen.”
Transmedia ei kuitenkaan ole uusi keksintö. Esimerkiksi Star Warsin kaltaisissa maailmoissa tarinaa on jo pitkään kerrottu elokuvien lisäksi peleissä ja muissa formaateissa. Uutta on ennen kaikkea se, kuinka teknologia ja eri alojen osaajat mahdollistavat yhteistyön yhä useammalle.
Jortikan mukaan Suomessa potentiaalia riittää, mutta tekijät työskentelevät usein omissa ”poteroissaan”. Transmedia voi tarjota keinon tuoda pelintekijät, elokuvantekijät, kuvittajat ja muut luovat osaajat yhteen – ja rakentaa samalla uusia ansaintamahdollisuuksia.
Sisältöyhteistyö syntyy kohtaamisista
Kuvittaja ja kirjailija Linda Saukko-Rauta tarkastelee ilmiötä hieman lähempää, yksittäisen tekijän näkökulmasta. Hänen yhteistyöprojektinsa lähtevät usein hyvin käytännöllisestä tarpeesta: on idea, mutta sen toteuttamiseen tarvitaan toisenlaista osaamista.
”Yleensä se lähtee tarpeesta, että mulla on joku idea tai visio, jonka haluan toteuttaa, mutta itselläni ei välttämättä ole siihen osaamista. Silloin tarvitsen sitä toista.”
Yhteistyö ei kuitenkaan synny pelkästä tarpeesta. Sekä Saukko-Rauta että Jortikka korostavat luottamusta, avoimuutta ja henkilöiden välistä kemiaa. Suomessa yhteistyö rakentuu usein verkostojen kautta: kun tekijät kohtaavat riittävän monta kertaa, syntyy luottamusta ja sitä kautta myös suurempia yhteistyökuvioita.
”Pitää olla avoin, mennä rohkeasti ja jutella”, Jortikka tiivistää.
Yhteistyössä on myös tärkeää ymmärtää, että eri aloilla tehdään asioita eri tavoin. Pelin, elokuvan ja kuvituksen tuotantoprosessit eivät ole samanlaisia. Siksi yhteisen vision lisäksi tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät eri alojen toimintatapoja – ja pitävät silmällä aikatauluja, numeroita ja kokonaisuutta.
IP:stä kannattaa pitää kiinni
Transmediassa luovuus kohtaa liiketoiminnan. Kun tarinamaailmat siirtyvät mediasta toiseen, puhutaan väistämättä IP:stä (Intellectual Property) eli aineettomasta omaisuudesta, kuten tarinasta, kuvituksesta tai sävellyksestä. IP:tä hallinnoidaan tekijän- tai teollisoikeuksien kautta (IPR).
Saukko-Raudalle IP on ennen kaikkea oman työn arvon ja päätäntävallan määrittämistä.
”Kyllä se on mulle keino laittaa omalle osaamiselle hintalappu.”
Hän myy kuvitustensa käyttöoikeuksia, mutta pyrkii pitämään tekijänoikeudet itsellään. Syy on yksinkertainen: koskaan ei tiedä, millaiseksi oma luomus myöhemmin kasvaa.
Sopimuksia tehdessä kannattaa siis miettiä tarkkaan, mitä oikeuksia luovuttaa, kuinka pitkäksi aikaa ja mihin tarkoitukseen. Erityisesti isojen toimijoiden kanssa neuvoteltaessa pienellä tekijällä voi olla houkutus myydä oikeuksiaan nopeasti toimeentulon varmistamiseksi.
”Tarkkana saa olla niiden omien ansioiden ja oikeuksien kanssa. Tekijänä on itse pidettävä huolta oikeuksistaan”, Jortikka muistuttaa.
Samalla IP-liiketoiminta ei tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi osata yksin. Osaamista voi kartuttaa koulutuksilla, verkostoilla ja asiantuntijoiden avulla. Uteliaisuus on tässäkin keskeinen taito: kannattaa seurata, mitä maailmalla tapahtuu, tutkia uusia tapoja hyödyntää omaa sisältöä ja ennen kaikkea kysyä.
Transmedia ei siis välttämättä ole suurten tuotantoyhtiöiden yksinoikeus. Pienikin tekijä voi rakentaa omaa tarinamaailmaansa pala palalta – kuvituksista kirjoihin, peleihin, tapahtumiin tai tuotteisiin. Kaiken ei tarvitse tapahtua kerralla.
Ehkä tärkeintä onkin uskaltaa ajatella oman formaatin ulkopuolelle. Kuten Jortikka sanoo: ”Mahdollisuuksia on rajattomasti. Kannattaa olla avoin ja utelias – ja uskaltaa rikkoa totuttuja ajattelutapoja.”
Puhujien kolme vinkkiä sisältöjen tekijöille
Jaakko Jortikka
1. Mieti yleisöä ja rakenna yhteisöä jo varhaisessa vaiheessa.
2. Aloita markkinointi ajoissa – älä vasta, kun sisältö on valmis.
3. Ole avoin ja utelias uusille yhteistyömahdollisuuksille.
Linda Saukko-Rauta
1. Pidä kiinni omista tekijänoikeuksistasi.
2. Ole avoin jakamaan ja tekemään yhteistyötä.
3. Panosta hyviin asiakkaisiin ja luotettaviin kumppaneihin.
Blogi perustuu Filme Moin ja FusionLabsin tuottamaan podcast-keskusteluun sisältöalojen yhteistyöstä.
Katso Moi Cast Meet & Match -tilaisuudessa 27.8.2026 tallennettu livepodcast kokonaisuudessaan tästä:
Teksti: Leena Janhila, TaM, liiketoiminnan ja yrittäjyyden asiantuntija
Kuvat: Niklas Isberg, Crazy Town
Video: Filme Moi, Akseli Plane
Julkaisut (Artikkelit, Blogit ja Podcastit)
- Blogi
- Resilientti yhteiskunta
- TKI-toiminta
Suosymposium keskittyi ennallistamiseen ekologisena ja kulttuurisena prosessina
- Blogi
- Kommunikaatioasiantuntijuus
- TKI-toiminta
- Uudistuvat yhteisöt
Nuoren kielellisen häiriön tukeminen voi ehkäistä rikoksia
- Blogi
- Nuorisotyö
- TKI-toiminta
- Uudistuvat yhteisöt
Sairaalanuorisotyön äärellä nuorten ajatusten jäljillä – Tapaaminen Uudessa lastensairaalassa HUSin Nuorisoraadin kanssa
- Blogi
- Resilientti yhteiskunta
- TKI-toiminta