Sairaalanuorisotyön äärellä nuorten ajatusten jäljillä – Tapaaminen Uudessa lastensairaalassa HUSin Nuorisoraadin kanssa

HUSin Uudessa lastensairaalassa toimii Nuorisoraati, joka on osa HUSin asiakas-ja tutkimusraateja. Vierailimme Kympin lasten toiminnanjohtajan Anu Tikan kanssa Nuorisoraadin kokouksessa 5.5.2026 OKM:n rahoittaman Digitaalisen sairaalanuorisotyön hankkeemme puitteissa. Kuulimme nuorilta arvokkaita ajatuksia siitä, minkälainen kokemus pitkäaikaissairaus nuorelle on.  Tapaamamme nuoret olivat 17-18-vuotiaita. Olemme saaneet nuorilta luvan dokumentoida tapaamisemme.

Nuorisoraati on perustettu vuonna 2019 ja se on osa HUSin asiakas- ja tutkimusraateja. Raati osallistuu tutkimuksen tai sairaalan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan. Nuorisoraadin ensisijainen tehtävä on auttaa HUSin tutkijoita kommentoimalla heidän nuoriin liittyvää tutkimusaineistoa kuten kyselylomakkeita, tutkimuksen tiedotteita ja suostumuksia.

Nuorisoraatiin haetaan julkisen haun kautta ja raatia markkinoidaan mm. Instagramissa ja TikTokissa. Tapaamamme nuoret olivat 17-18-vuotiaita ja he kertovat, että kiinnostus nuorisoraadissa työskentelyyn liittyi osalla omaan kokemukseen sairaana olemisesta ja osalla yleisestä kiinnostuksesta terveydenhuoltoon. Raadin toimintaa koordinoivat erikoissuunnittelija Kirsi Lindgren ja projektipäällikkö Heli Keinänen.

Arki sairauden kanssa

Nuoret kertovat, että sairastuminen vaikuttaa nuoren elämään monella eri osa-alueella. Toiset nuoret saattavat kyseenalaistaa koulusta poissaolot ja voi olla vaikea saada terveet nuoret ymmärtämään tilannetta. Sairaudesta on vaikea puhua, ja kaveritkaan eivät ehkä uskalla kysyä.  Nuoret toteavat, että joidenkin kohdalla sairaus saattaa viedä nuorelta elämän ilon.

Mielekäs tekeminen helpottaa sairaalassa oloa. Kavereita toivotaan vierailuille mahdollisuuksien mukaan. Nuorisoraadin koordinaattoreiden Helin ja Kirsin mukaan tarvetta voisi olla myös aikuisille, joilla olisi aikaa kuunnella ja jutella nuoren kanssa. Saattaa olla, että omille vanhemmille ei haluta ihan kaikkea kertoa. Perheellä on nuorten mielestä iso rooli ja merkitys sairauden aikana, mutta olisi kiva, jos saatavilla olisi muitakin aikuisia. Nuoriso-ohjaaja voisi olla tällainen aikuinen sairaalan arjessa. Lisäksi helposti saavutettavaa toimintaa, esimerkiksi lautapelien pelaamista jonkun kanssa voisi olla myös tarjolla. Myös Teams-puheluita voisi hyödyntää.

Psyykkiset ja emotionaaliset haasteet

Nuoret kertovat, että fyysisten pitkäaikaissairauksien myötä saattaa myös psyykkinen vointi heikentyä. Miksi juuri minä- kysymys nousee ajoittain pintaan. Toivoa on tuonut oivallus, että ei ole ainoa samassa tilanteessa oleva nuori. Vertaistukea löytyy jonkun verran nuorten kertomana somesta. Osa nuorista ei halua, että heidän sairautensa näkyy tai kuuluu kenellekään.

Tapaamisessamme mukana olleet koordinaattorit toteavat, että he ovat huolissaan niistä nuorista, jotka ovat yksin osastolla eikä ole kenelle jutella. Vanhemmille ei välttämättä haluta avautua, koska nuorille on pelko, että omat vanhemmat ahdistuvat. Kuulluksi tuleminen olisi koordinaattoreiden mukaan tärkeää ja he toivovat sairaaloihin lisää nuoriso-ohjaajia, jotka voisivat olla yksinäisten nuorten tukena.

Nuorten mielikuvia nuorisotyöstä

Kyselimme tapaamiltamme nuorilta heidän mielikuviansa sanasta nuorisotyö. Nuorille mieleen tulivat seurakunnan nuorisotyö, kadulle jalkautuvat nuoriso-ohjaajat, tapahtumat ja kouluissa tehtävä nuorisotyö.  Pohdittaessa nuorisotyötä sairaalassa nuoret toteavat aluksi, että nuoriso-ohjaajan tulee ymmärtää jokainen nuori omana yksilönään ja itsenään tilanteen mukaan. Ohjaaja voisi pelata vaikka lautapelejä, ja keskustella nuorten kanssa kaikesta mistä nuori haluaa keskustella. Nuoriso-ohjaaja olisi nuorten mukana sairaalan arjessa mielellään ilta-aikaan ja viikonloppuisinkin.  Koordinaattorit toteavat tähän, että nuoriso-ohjaaja voisi olla pääsääntöisesti illalla töissä, koska päivisin nuorilla on paljon hoitotoimenpiteitä.

Nämä nuoret eivät olleet osallistuneet digitaalisen nuorisotyön hankkeemme SNutan toimintaan. He kertovat, että mikäli olisivat osallistuneet, he olisivat toivoneet, että ei olisi alustaa mihin pitäisi kirjautua ja missä voisi toimia pelkällä nimimerkillä. He miettivät, että olisi myös hyvä, jos kameraa ei tarvitsisi laittaa päälle ja voisi halutessaan osallistua täysin passiivisessa roolissa.

Nuoret toivovat ympärilleen empatiakykyisiä, kuuntelevia aikuisia

Pyydämme nuoria vielä kuvailemaan heidän mielestään turvallisen aikuisen. Nuoret sanoittavat, että turvallinen aikuinen tulee tilanteeseen rauhallisesti, ystävällisesti ja hymyillen antamalla nuorelle tilaa. He toivovat, että aikuinen on läsnä kohtaamistilanteessa, kuuntelee eikä katso samalla esimerkiksi puhelintaan. Empatiakyky on tärkeää. Ylipirteyttäkään ei tunnuta haluttavan. Hyvä nuoriso-ohjaaja on reipas, hauska ja ymmärtäväinen.

Pohdimme nuorten kanssa heidän sairautensa aikana heidän tukenaan olevia tahoja. Nuoret mainitsevat oman perheen tuen lisäksi sellaisiksi sairaalan hoitotiimin, koulun tuen, järjestöjen tuen, vertaistuen ja kaverit. Nuoret eivät halua laittaa sairaudestaan taakkaa kavereille. Anonyymeista chattimahdollisuuksista he mainitsevat Sekaisin-chatin ja MLL:n chatin.

Nuorten toiveet ja ajatukset eivät ole kohtuuttomia. Hyvä arki koostuu pienistä asioista, joilla voimme hieman auttaa haastavassa elämäntilanteessa olevaa lasta ja nuorta. Kaikilla meillä on mahdollisuus arvostavaan kohtaamiseen. Yliopistollisissa sairaaloissamme tehdään hyvää ja laadukasta työtä lasten ja nuorten auttamiseksi. Olemme saaneet nähdä tätä työtä sairaaloissa vierailtuamme. Nuorisotyön mahdollisuuksia sairaaloissa toivomme olevamme jatkossakin edistämässä. Se kun on tässä hankkeessa tullut selväksi, että nuorisotyö on varsin tervetullutta sairaaloihin.

Kirjoittaja:

Sari Huttu

Lue lisää hankkeesta: