Hyppää sisältöön

Vertaisesta ammattilaiseksi, osa 2: Vertaisohjaaja ymmärtää näkymättömät esteet 

Vertaistuella työelämään -blogisarjassa esittelemme, miten vertaistuki edistää kotoutumista ja työelämätaitojen kehittymistä. Ääneen pääsevät Kotiäitiluotsi-hankkeen vertaisohjaajat, jotka kertovat kokemuksiaan vertaistuen merkityksestä. Työllistämällä maahanmuuttajanaisia saa aikaan yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia.

Kolme logoa vasemmalta oikealle: Kotiäitiluotsi-tekstilogo sydänsymbolilla, Euroopan unionin sininen lippu tekstillä "Euroopan unionin osarahoittama" ja Humak-tekstilogo.

Kotiäitiluotsi-hankkeen menestys perustuu vertaisuuteen. Sevime Bushi Hoxha on loistava esimerkki tästä: hän auttaa muita maahanmuuttajataustaisia äitejä löytämään paikkansa Suomessa. Samalla hän rakentanut rohkeasti omaa urapolkuaan. 

Sevime Bushi Hoxha on yksi Kotiäitiluotsi-hankkeen vertaisohjaajista. Hän on toiminut vertaisohjaajana eli kotiäitiluotsina keväästä 2024 lähtien. Bushi Hoxha ohjaa tällä hetkellä kahta ryhmää: viikoittaista albanian kielistä ryhmää Raisiossa sekä viisi kertaa kokoontuvaa workshop-valmennusryhmää Kupittaalla.

Kotiäitiluotsi on silta suomalaiseen kulttuuriin 

”Mielestäni kotiäitiluotsin rooli on toimia siltana juuri Suomeen saapuneen ihmisen oman kulttuurin ja suomalaisuuden välillä. Maahanmuuttajataustaiselta luotsilta on paljon helpompi oppia Suomesta kuin suomalaiselta opettajalta”, Bushi Hoxha kuvaa vertaisohjaajan merkitystä.  

Hankkeen asiantuntija Jenny Honka toteaa, että vertaisohjaajat ovat tämän hankkeen tärkein menestystekijä. He tavoittavat kohderyhmän paremmin kuin kantasuomalaiset ja tunnistavat kulttuurillisia ilmiöitä, joita kantasuomalaisena ei tulisi edes mieleen.  

Bushi Hoxha kuvaa tilannetta näin: “Luotsin roolissa osaa kertoa myös niistä teemoista, jotka jäävät Suomessa kasvaneilta näkymättömiin. Esimerkiksi on tärkeää selittää, että työn löytämisen vaikeudet koskettavat maahanmuuttajien lisäksi myös monia suomalaisia. Sitä voi olla vaikea ymmärtää, jos on vasta saapunut tänne.” 

Aktiivisuus avaa ovia työelämässä

Bushi Hoxha kuuli tästä hankkeesta vapaaehtoistyön kautta. Hän teki vapaaehtoistyötä International Women -yhteisössä, jossa autetaan Suomeen tulleita maahanmuuttajataustaisia naisia. Ystävä suositteli häntä hakemaan myös uuteen Kotiäitiluotsi-hankkeeseen töihin.  

Ensimmäiset kotiäitiluotsit rekrytoitiin avoimella työnhaulla. “Saimme valtavasti todella hyviä hakijoita. Bushi Hoxhan valintaan vaikutti muun muassa vapaaehtoistyössä hankitut laajat verkostot sekä hyvä kielitaito”, Honka kertoo. Bushi Hoxha puhuu albaniaa, makedoniaa, englantia ja suomea.  

Bushi Hoxha on pitänyt syksystä 2024 lähtien albaniankielistä ryhmää Raisiossa. Ryhmässä äidit harjoittelevat yhdessä suomen kieltä ja tutustuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Ryhmästä moni on siirtynyt työllistymispolulla eteenpäin.  

““Puhumme omassa ryhmässäni albaniaa, jotta kävijöillä on jokin paikka, missä keskustella kotoutumisesta ja Suomessa elämiseen liittyvistä asioista omalla kielellään. Ennen tätä hanketta ei ollut sellaista omankielistä ryhmää, jossa käsiteltäisiin näitä asioita”, Bushi Hoxha kertoo. 

Sevimen ryhmäläiset valmistavat käsityönä Suomen lippua. Äidit halusivat yhdistää albanialaisen perinteen ja Suomen itsenäisyyspäivän juhlinnan. Lippu nähtiin Turun monikulttuurisessa itsenäisyyspäivässä joulukuussa 2025. Kuvaaja: Sevime Bushi Hoxha.

Itsevarmuus ja osaaminen on kasvanut hankkeen aikana

Kotiäitiluotsit tapaavat säännöllisesti tiimikokouksissa. Näissä Bushi Hoxha on päässyt harjoittelemaan suomen kielen käyttöä työelämässä. Kielitaidon rinnalla on kehittynyt myös itsevarmuus. Tästä esimerkkinä on Bushi Hoxhan pitämä puheenvuoro  työelämäosallisuus-seminaarissa Espoossa. 

Bushi Hoxha on kiitollinen hankkeesta, sillä käytännön työkokemus tuo aivan eri tavalla kokemusta kuin pelkkä koulussa oppiminen. Hän kokee, että työelämätaitojen oppiminen yhdessä työpaikassa auttaa myös seuraavassa.  

Ryhmässään Bushi Hoxha jakaa tärkeänä pitämiään oppeja suomalaisesta kulttuurista. “Esimerkiksi salassapitovelvollisuutta ja luottamusta arvostetaan todella paljon. Korostan niitä myös omalle ryhmälleni. Emme pakota ketään kertomaan mistään, mutta jos he tarvitsevat apua, heillä on vastuu pyytää sitä”, Bushi Hoxha sanoo. 

Ryhmäläiset pyysivät Bushi Hoxhaa jatkamaan työssään ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä nosti hänen itsetuntoaan ja itsevarmuutta työnhaussa. “Omia vahvuuksia on helpompi nähdä toisten pitämän peilin kautta. Ryhmä kertoi haluavansa minun jatkavan, sillä olen empaattinen, ahkera, sisukas ja osaan auttaa heitä juuri oikealla tavalla”, Bushi Hoxha kertaa.   

Laajalla osaamisella tulevaisuuteen

Bushi Hoxhalla on ranskanopettajan koulutus kotimaastaan Kosovosta. Suomessa hän on osallistunut kotoutumiskoulutukseen ja valmistunut Turun ammatti-instituutista liiketalouden perustutkinnosta.  

”Haluaisin kovasti päästä tekemään kirjanpitäjän tai sihteerin töitä. Unelmoin sellaisesta työpaikasta, jossa voisin lisäksi auttaa maahanmuuttajia. Jotakin, jossa voisin yhdistää kaiken opettajan, taloushallinnon ja luotsin osaamiseni”, Bushi Hoxha pohtii. Yhtenä vaihtoehtona hän pitää myös samanlaisen neuvontatyön tekemistä, mitä hän on tehnyt kotiäitiluotsina.  

Kotiäitiluotsina saatu kokemus on osoittanut, että hänellä on paljon annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Bushi Hoxhan tarina osoittaa, että monipuolinen osaaminen ja periksiantamattomuus kantavat pitkälle – niin hankkeissa kuin työelämässäkin. 

Kirjoittajat:

Teksti on syntynyt yhteistyössä siten, että Karkinen on haastatellut kotiäitiluotsia ja litteroinut haastattelun. Arolainen on lisännyt tekstiin laajempaa näkökulmaa hankkeesta. Toivonen ja Arolainen ovat yhdessä muokanneet tekstin blogimuotoon.  

Lue lisää hankkeesta: