Hyppää sisältöön

Kuuro nuori osaa – osaako työpaikka kohdata hänet?

Kuurojen ja kuulovammaisten nuorten polku työelämään katkeaa usein jo rekrytoinnissa. Syy ei ole osaamisen puute, vaan viestinnän esteet ja työnantajien epävarmuus. Paths2Work-hankkeessa Humak tuo nuoret ja työnantajat yhteen harjoittelemaan työelämän tilanteita. 

Este tulee vastaan ennen kuin osaaminen näkyy 

Vammaisten nuorten työllisyys jää selvästi jälkeen ikätovereista. Eurostatin mukaan EU:ssa vammaisten työllisyysaste oli vuonna 2024 peräti 24 prosenttiyksikköä muita matalampi. Suomessa vuonna 2023 tehdyssä kyselyssä 40 prosenttia vammaisista vastaajista kertoi kokeneensa syrjintää työnhaussa ja 34 prosenttia työpaikalla. 

Suomessa on noin 5 500 äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttävää, ja heistä kuuroja on noin 3 000. Kuurolle tai kuulovammaiselle nuorelle este tulee usein vastaan jo hakuvaiheessa, kun työpaikkailmoituksessa lisätietojen saamiseksi kehotetaan soittamaan. 

Ensimmäinen haastattelu pidetään Teamsissä tai Zoomissa, mutta työnantaja ei tiedä, miten tulkki varataan tai mitä haastattelussa pitäisi huomioida. Vilma Sinisalon viittomakielisten kuurojen työllistymiseen liittyvä opinnäytetyö vahvistaa, että työnantajan epävarmuus on suurinta juuri rekrytoinnin alussa. 

Arjen viestintä ratkaisee, kokeeko kuuro kuuluvansa työyhteisöön 

Työsopimuksen saaminen ei vielä takaa sujuvaa arkea. Perehdytys, palaverit ja kahvipöydän keskustelut kulkevat useimmiten puheella. Jos niistä jää ulkopuolelle, työyhteisö jää vieraaksi, vaikka itse työ sujuisi hyvin. 

Ratkaisut ovat kuitenkin usein pieniä. Tärkeisiin tilanteisiin varataan tulkki, ja yhdessä sovitaan, miten asian voi pyytää toistamaan. Palavereista kirjoitetaan lyhyt muistio, videot tekstitetään ja tiimissä käytetään chattia. Moni näistä käytännöistä helpottaa koko työyhteisön arkea. 

Samaan päätyi Sinisalon opinnäytetyö: kokemuksen karttuessa haasteet ratkesivat usein kirjallisilla ohjeilla, visuaalisilla viestintätavoilla ja nimetyllä perehdyttäjällä. Tulkkia käytettiin etenkin rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja kehityskeskusteluissa. 

Kelan vammaisten tulkkauspalvelu kattaa myös työn: kuulovammaisella on oikeus 180 tulkkaustuntiin vuodessa. Tunteja voi hakea ja lisätä tarpeen mukaan. Palvelu on maksuton myös työhaastattelussa ja työssä. Lisäksi on käytettävissä työelämätulkkausta ja siihenkin on käytössä 180 tuntia sekä mahdolliset lisätunnit. Työikäisistä käyttäjistä 53 prosenttia käyttää tulkkausta työelämässä. Kelan kyselyssä he toivoivat tuttuja tulkkeja, jotka tuntevat alan sanaston ja työyhteisön. 

Epävarmuus hälvenee kohtaamalla 

Moni työnantaja haluaisi rekrytoida monimuotoisemmin, mutta ei tiedä, mistä aloittaa. Epävarmuus ei hälvene oppaita lukemalla vaan kohtaamalla. Sinisalon opinnäytetyössä haastateltu työnantaja tiivisti: ”Heidän pitäisi vaan päästä edes kokeilemaan ja näyttämään mitä osaa.” 

Paths2Work-hankkeen TREENI-työpajoissa Humak tuo nuoret ja työnantajat yhteen. Rekrytointia ja työssä olemista tarkastellaan molempien osapuolten näkökulmasta. Nuoret harjoittelevat omien vahvuuksiensa ja tarpeidensa sanoittamista. Lähtökohtana on osaaminen, ei diagnoosi. 

Työnantaja näkee nuoren osaamisen itse ja huomaa, että mukautukset ovat yleensä yksinkertaisia. Kun rekrytoinnissa jännittäviä tilanteita on harjoiteltu yhdessä, seuraava kuuron tai kuulovammaisen hakijan kohtaaminen on helpompi. 

Työpajoissa tulkki auttaa viestinnässä, ja tulkkauksen käyttäminen on myös yksi harjoiteltavista työelämätaidoista. Nuoret harjoittelevat kertomaan tulkkauksen ja muiden mukautusten tarpeesta, ja työnantajat näkevät, miten tulkattu keskustelu käytännössä sujuu. 

Kuvalliset työkalut, kuten mukautuspyyntökortit, auttavat kertomaan omista tarpeista kielestä riippumatta. Kuvat ja selkeä kieli toimivat myös silloin, kun nuori ja työnantaja eivät puhu samaa kieltä. 

Kohtaaminen hyödyttää koko työyhteisöä 

Kutsumme työnantajia ja nuoria mukaan TREENI-työpajoihin oppimaan yhdessä, sillä jokainen kohtaaminen tekee seuraavasta helpomman. Kun työnantaja on kuullut onnistumistarinoita, nähnyt erilaista osaamista ja kokenut tulkatun keskustelun sujuvan, seuraava rekrytointi ei enää tunnukaan riskiltä. 

Paths2Work toteutetaan yhdessä Ammattiopisto Spesian ja virolaisen Astangu Vocational Rehabilitation Centren kanssa. Yhdessä selvitämme, millainen tuki auttaa vammaisia ja osatyökykyisiä nuoria parhaiten työelämään Suomessa ja Virossa. Paths2Work on Euroopan unionin osarahoittama Interreg Central Baltic 2021–2027 -ohjelman hanke. 

Kirjoittaja:

Lue lisää hankkeesta

Lähteet: 

Eurostat. (2025). Employment gaps for women & people with disabilities. Haettu 12.11.2026.

Katsui, H., Mietola, R., Laitinen, M., Honkasilta, J., & Ritvaniemi, A. (2023). Epävarmuutta ja vaihtelevaa osallisuutta: Selvitys ihmisoikeuksien toteutumisesta vammaisten henkilöiden arjessa. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta.

Kela. (2024). Kyselyn mukaan vammaisten tulkkauspalvelua käytetään eniten asioiden hoitoon – työelämässä tulkkausta käyttävät toivovat pysyvyyttä tulkkeihin. Haettu 11.11.2026.

Kela. (2026). Tarvitsetko tulkkausta vamman takia? Vammaisten tulkkauspalvelu. Haettu 11.11.2026.

Kuurojen Liitto. (n.d.). Viittomakieliset. Haettu 12.11.2026.

Sinisalo, V. (2026). Mahdollistajat äänessä: Työnantajien kokemuksia viittomakielisten kuurojen onnistuneesta työllistymisestä [Ylempi AMK-opinnäytetyö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu]. Theseus.