Hyppää sisältöön

Pienet osaamiskokonaisuudet haastoivat tutkintoajattelun Jyväskylässä

18.11.2025

Marraskuun harmauden keskellä lähes kolmesataa avoimen korkeakouluopetuksen toimijaa kokoontui Jyväskylän Paviljonkiin valtakunnallisille Avoimen korkeakouluopetuksen päiville. Päivien teemana oli kokeile rohkeasti. Teema näkyi aihevalinnoissa ja etenkin järjestäjien heittäytymisenä. Harvoin olemme kuulleet rehtorin päättävän esityksensä Beatlesin laulattamiseen ja näin Jyväskylän avoimen yliopiston rehtori Jukka Lerkkanen avasi toisen päivän.

Auditoriollinen ihmisiä on noussut seisomaan ja heiluttelee käsiään ilmassa taukojumpan aikana. Esitysten lomassa muistettiin liikuttaa yleisöä myös taukojumpan keinoin. Kuva: Reetta Mikkola, Jyväskylän yliopisto.

Opintoseteli tulossa, rahoitus murroksessa – avoimen opetuksen rooli korostuu

Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala avasi tilaisuuden käsittelemällä avoimeen korkeakouluopetukseen kohdistuvia paineita. Esimerkiksi väestökehitys ja teknologinen kehitys sekä rahoitusjärjestelmän muutokset haastavat meitä. Rahoitusmallia ovat viime aikoinaravistaneet neljä shokkia: avoimen maksut vapautettiin, aikuiskoulutustuki loppui, rahoitusmallia muokattiin ja vuorotteluvapaa poistettiin. Shokeista huolimatta avoimen korkeakouluopetuksen tavoite on kuitenkin rohkea: pelastetaan yhteiskunta tuottamalla osaajia.

Kaksi miestä patsastelee auditorion portailla taustallaan esitysseinä. Laboren Mika Maliranta korosti osaamistason noston merkitystä talouskasvulle ja OKM:n Petri Haltia kertoi tulossa olevasta koulutussetelistä. Kuva: Reetta Mikkola, Jyväskylän yliopisto.

Petri Haltia kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksista ja totesi, että 30 opintopisteen laajuinen opintoseteli on tulossa vuoden 2026 keväällä. Opintosetelin avulla 2. asteelta valmistuva nuori voisi valita 30 opintopisteen laajuiset opinnot avoimen korkeakoulun tarjonnasta, mikäli ei pääse jatkamaan opintojaan korkeakouluissa.

Tutkintojen merkitys laskemassa?

Keynote-puhujana keskiviikkona oli Laboren johtaja ja Mika Maliranta. Maliranta puhui koulutuksen merkityksestä talouskasvulle. Hänen mukaansa osaamistason nostolla nostetaan työn tuottavuutta, ja koulutus, tiedon leviäminen ja innovaatiot lisäävät talouskasvua.

Hollannin avoimen yliopiston johtaja Theo Bastiaens puolestaan kehotti kuulijoita miettimään, pitääkö tulevaisuuden korkeakouluopetuksen olla yhtä tutkintopainotteista kuin nykyisin. Voisivatko pienet osaamiskokonaisuudet olla työelämän silmissä uskottavampia osoituksia ajantasaisesta osaamisesta kuin tutkinnot? Bastiaensin mukaan nuoret haluavat tutkintojen sijaan nopeaa, relevanttia ja näkyvää koulutusta, tähän toiveeseen avoimen pienet osaamiskokonaisuudet vastaavat hyvin ja niiden kysyntä on kasvanut nopeasti. Niissä hankittu osaaminen tuottaa täsmäosaamista, joka kulkee opiskelijan mukana kätevästi ja on nopeasti ja omilla ehdoilla hankittavissa.

Mies katsoo suoraan kameraan nojaten rennosti kaiteeseen toisella kädellään. Tulevaisuudessa tutkinnot saattavat väistyä nopeiden, relevanttien ja näkyvien osaamiskokonaisuuksien tieltä”, arvioi Hollannin avoimen yliopiston Theo Bastiaens. uva: Reetta Mikkola, Jyväskylän yliopisto.

Humakin koulutussuunnittelija Virpi Ruuska oli mukana järjestämässä päiviä yhdessä Jyväskylä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa ja lehtori Minna Rajalin luotsasi keskustelua toisen asteen kanssa tehtävästä yhteistyöstä torstain sessiossa. Päivät olivat onnistunut sekoitus asiaa ja lämmintä, pönöttämisestä vapaata keskustelua.

Kirjoittajat: Sikke Leinikki, Anna-Maria Lintunen ja Sanna Lukkarinen
Kiitos kuvista: Reetta Mikkola, Jyväskylän yliopisto