Yhteisseminaari kokosi opiskelijat ja asiantuntijat viittomakielisten kuurojen oikeuksien äärelle
Viittomakielisten kuurojen oikeuksia tarkasteltiin laajasti Humakin, Diakin ja Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskuksen järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin yhdenvertaisuuden, koulutuksen, yhteiskunnallisen osallisuuden ja oikeuksien toteutumisesta elämän eri vaiheissa.
Seminaarin tavoitteena oli lisätä erityisesti tulkkiopiskelijoiden ja viittomakielen alan opiskelijoiden ymmärrystä viittomakielisestä yhteisöstä, tulkkien roolista sekä yhteisön kohtaamista oikeudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Seminaarissa oli yli 230 osallistujaa.
Totuus- ja sovintoprosessi tekee kokemuksia näkyväksi
Oikeusministeriön kuurojen totuus- ja sovintoprosessin sihteeristön pääsihteeri Johanna Mesch ja erityisasiantuntija Juhana Salonen jakoivat seminaarissa tilannepäivityksen totuus- ja sovintoprosessin etenemisestä. Prosessin tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida kuurojen ja viittomakielisten henkilöiden kohtaamia vääryyksiä, esittää toimenpiteitä syrjivien rakenteiden poistamiseksi sekä lisätä tietoa viittomakielisestä kulttuurista ja viittomakielistä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Prosessi käynnistyi vuonna 2025, ja tällä hetkellä painopiste on kokemusten, muistojen ja epäkohtien dokumentoinnissa. Varsinaisen sovintovaiheen valmistelun tavoitteena on alkaa vuonna 2028. Prosessia viedään eteenpäin muun muassa kuulemistilaisuuksien, selvitysten, yhteistyön ja viestinnän avulla. Vuoden 2026 aikana on järjestetty yhteensä 35 tiedotus- ja kuulemistilaisuutta eri puolilla Suomea.
Kohti yhdenvertaisempaa koulutusjärjestelmää
Seminaarissa kuultiin Opetushallituksen opetusneuvoksen Irja “Ipa” Seilolan puheenvuoro viittomakielisten lasten ja nuorten koulutuspoluista sekä viittomakielten asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Puheenvuorossa käsiteltiin muun muassa käynnissä olevaa perusopetuksen uudistusta, jossa määritellään oppiainekohtaisia vähimmäisosaamiskriteerejä. Seilola korosti, että viittomakielisten oppijoiden mahdollisuus saada opetusta omalla kielellään, kohdata vertaisia sekä toimia viittomakielisessä ympäristössä on keskeinen osa yhdenvertaista oppimispolkua.
Hän nosti esiin myös viittomakielten elvyttämisen merkityksen osana opetus- ja kulttuuriministeriön vastuuta kotoperäisten kielten säilyttämisessä. Erityistä huomiota vaatii suomenruotsalaisen viittomakielen asema, jonka elvyttämistarve on tunnistettu.
Viittomakielisen yhteisön arvostus näkyväksi
Seminaarissa esiteltiin myös Kunnioittava tunnustus -hanke, josta kertoi Elina Tapio Raami Oy:stä. Hankkeen taustalla on halu tehdä näkyväksi viittomakielisen yhteisön puolesta tehtävää työtä tavalla, joka kunnioittaa yhteisöä ilman, että sen ulkopuolelta olevat omisivat osia yhteisön kulttuurista.

Tunnustuksen keskeisiä arvoja ovat arvostus, osaaminen ja yhdessä tekeminen. Tapion mukaan hanke on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti, vaikka vastaavaa toimintamallia ei ole toistaiseksi tunnistettu muualta.
”Merkki on kuin linnunpoikanen, joka on kasvanut ja lentänyt pesästä. Luotamme ihmisiin, että he seisovat näiden vahvojen sanojen takana, kun he ottavat merkin käyttöön”, Tapio jakaa.
Kunnioittava tunnustus-merkki on lisätty myös Humakin verkkosivuille.
Oikeuksien edistäminen on yhteinen tehtävä
Seminaarin aikana korostui viittomakielisten henkilöiden oikeus omaan kieleen, osallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Päätöspaneelissa keskusteltiin viittomakielisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta sekä siitä, miten tulkit, opiskelijat ja muut alan toimijat voivat edistää oikeuksien toteutumista omassa työssään ja arjessaan. Keskustelut nostivat esiin tarpeen lisätä tietoisuutta viittomakielisestä yhteisöstä sekä kehittää palveluita, koulutusta ja yhteiskunnallisia rakenteita yhdenvertaisemmiksi. Seminaari tarjosi osallistujille mahdollisuuden jakaa kokemuksia, oppia uutta ja rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten viittomakielisten kuurojen oikeuksia voidaan vahvistaa myös tulevaisuudessa.