Julkisessa keskustelussa lastensuojelulaitosten arjesta kuuluu kertomuksia lasten ja nuorten haastavasta käytöksestä. Terveydenhuollon päivystysyksiköissä yleisiä puolestaan ovat tapaukset, joissa asiakkaat käyttäytyvät uhkaavasti akuutin päihtymistilan vuoksi. Vastaavasti myös epäilyjä työntekijöiden kovakouraisuudesta tai jopa kaltoinkohtelusta on säännöllisesti esillä sekä sosiaali- että hoitoalan palveluissa. Ääriesimerkkinä mainittakoon Turun Kupittaan sairaalan hoitajan tuomio törkeästä pahoinpitelystä hänen lyötyään sängyssä maannutta vanhusta (MTV 2017).

Niin kasvatus-, sosiaali- kuin terveysalallakin on tilanteita, joissa työntekijä kohtaa palvelunkäyttäjän haasteellista tai aggressiivista käytöstä. Tämä voi ilmetä nimittelynä, uhkailuna tai jopa fyysisen väkivallan uhkana. Asiakkaat saattavat olla myös toisiaan kohtaan provosoivia, jolloin työntekijän on puututtava tilanteeseen estääkseen sen kärjistyminen.

Työntekijällä on oltava asiakkaan empaattisen ja kunnioittavan kohtaamisen sekä oman työturvallisuutensa vuoksi valmiudet suoriutua haastavista tilanteista. Tähän tarvitaan työnantajan mahdollistamaa koulutusta. MAPA-malli on yksi tarjolla olevista vaihtoehdoista. Menetelmä on Suomessa käytössä useissa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa. Tässä tekstissä esittelemme MAPAa toteutuneen Laurea-Humak -yhteistyön valossa.

Haastavat asiakastilanteet eri aloilla

Kasvatusalan kannalta asiakkaan haastavaan käyttäytymiseen liittyvät kysymykset kiinnittyvät muun muassa etsivän nuorisotyön kontekstiin, jossa nuorten syrjäytyminen ja mahdollinen päihteiden käyttö voivat tuoda riskitekijöitä työskentelyyn. Haastavissa tilanteissa toimimiseen on koulutustarvetta myös varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Osa lapsista ja nuorista oirehtii ja tarvitsee näin erityistä huomiota ja tukea. Joskus tarvetta on myös myönteiselle kosketukselle tai fyysiselle ohjaamiselle.

Sosiaalialalla puolestaan esimerkiksi lastensuojelun sijaishuoltopalveluja tarjoavissa laitoksissa kohdataan vaativia tilanteita nuorten psyykkisen oireilun ja haastavan käytöksen vuoksi. Tällöin tarvetta saattaa olla myös lastensuojelulain (417/2007) mukaisille rajoitustoimenpiteille. Terveysalalla kohdataan haasteellista käytöstä etenkin psyykkisesti oirehtivien tai päihtyneiden hoidossa, mutta tavallisia ovat myös dementian aiheuttamat käytöshäiriöt. Tilanteiden kärjistymiseltä voidaan välttyä, jos henkilöstöllä on taitoa hoitaa ne ammatillisesti (Yliniva 2018).

Asiakkaan oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen – työntekijän oikeus työturvallisuuteen: MAPA-malli

MAPA® on lyhenne sanoista Management of Actual or Potential Aggression® (suom. Haasteellisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja hallinta). Suomen mapa® keskus toimii CPI:n (Crisis Prevention Institute, CPI) valtuuttamana ja hyväksymänä koulutuskeskuksena. MAPA-koulutuksissa perehdytään menetelmiin, joissa kohdataan ahdistunut, levoton ja huonosti käyttäytyvä asiakas empaattisesti ja kunnioittavasti. Koulutuksen pääpaino on sanattomassa ja sanallisessa vuorovaikutuksessa. Osallistujat tekevät harjoituksia, joissa kehittyy ymmärrys siitä, miten oma toiminta vaikuttaa toiseen henkilöön muun muassa lähestymisen, ilmeiden ja tilan käytön kautta. Myös fyysisiä interventioita opetetaan, mutta niiden käytön tulee perustua huolelliseen harkintaan mahdollisen fyysisen menetelmän hyödyistä ja haitoista. (Suomen mapa® keskus 2018.)

MAPA-koulutusten tavoitteena on ohjata henkilöstöä siten, että asiakkaan haastavaa käytöstä voitaisiin rauhoittaa asianmukaisin menetelmin. Ahdistuneeseen käytökseen vastataan osoittamalla kunnioitusta, empatiaa ja ymmärtämystä. Vasta jos asiakas tarttuu kiinni, käytetään fyysistä irtautumista. Siihenkin opetetaan eri toimintatasot riskin mukaan. Malli perustuu perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, lainsäädännön mukaiselle toiminnalle sekä hyvien ammatillisten käytäntöjen ja eettisten periaatteiden huomioimiselle. (Suomen mapa® keskus 2018.)

Korkeakouluyhteistyö ja eri koulutukset

Suomen mapa® keskus/ Laurea-ammattikorkeakoulu toteutti maaliskuussa 2018 yhteistyössä Humakin kanssa viisipäiväisen Mapa® Perusteet -kouluttajakoulutuksen Humakin Turun TKI-keskuksessa Logomolla. Koulutus oli suunnattu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka ovat aiemmin suorittaneet MAPA® Perusteet -kurssin. Kirjoittajista Laurean hoitotyön lehtori Aulikki Yliniva toimii Suomen mapa® keskuksen maavastaavana. Humakin TKI-lehtori Hanna Kiuru puolestaan osallistui täydennyskouluttautujana kyseiseen koulutukseen.

Koulutuksen käyneet henkilöt voivat antaa omalla työpaikallaan MAPA® Perusteet -koulutuksia. Esimerkiksi Laurea amk:n hoitotyön opetussuunnitelma on harmonisoitu siten, että kaikki opiskelijat suorittavat kaksipäiväisen MAPA® Perusteet -kurssin heti opintojensa alussa. Lisäksi sekä hoito- että sosiaalialan opiskelijat voivat suorittaa täydentävissä opinnoissa viisipäiväisen MAPA® Perusteet ja Vaativat tilanteet -kurssin. MAPA-taidot ovat oleellisia myös yhteisöpedagogien työtehtävien kannalta, joten voisi olla mielekästä, että opiskelijoilla olisi mahdollisuuksia oppia niitä jo opiskeluaikana.

Työnantajan ja oppilaitoksen vastuu

Suomessa työturvallisuuslaki (738/2002, 8 §) velvoittaa työnantajan järjestämään työntekijälle turvalliset työskentelyolosuhteet. Samaisessa laissa todetaan myös, että työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työn vaaroja (mt. 10 §).  Valviran (2013) selvitys osoitti, että sosiaalihuollon asiakkaisiin kohdistettuihin rajoittamistoimenpiteisiin ja niiden perusteisiin liittyy epäselvyyttä, joka osittain johtunee siitä, ettei itsemääräämisoikeuden rajoittamista ole lainsäädännössä yksiselitteisesti säännelty lukuun ottamatta lastensuojelua. Tämä sama ongelma koskee terveydenhuoltoa, jossa vain tahdonvastaisessa psykiatrisessa hoidossa on tarkkaan määritelty rajoitustoimet ja niiden perusteet.

Tällä hetkellä valmisteilla on lakimuutosprosessi, jossa kaikki pakkotoimet pyritään saamaan yhteiseen lakiin. Valmistelussa on ollut myös esillä, että työnantajalla olisi velvollisuus tarjota henkilöstölleen voimankäyttöön liittyvää koulutusta, jos työssä on väkivallan uhkaa. Myös oppilaitosten tarjoamissa koulutuksissa tulisi huomioida vahvemmin se, että opiskelijat tekevät pitkiä työharjoitteluita kentillä, joissa he saattavat tulla osallisiksi vaativia asiakastilanteita. He tulevat myös työskentelemään kyseisillä kentillä. Alalle tuleva henkilö joutuu asiakkaan haasteellisen käytöksen ja mahdollisen väkivallan uhan edessä helposti voimakkaaseen ahdistukseen, joka voi jopa ajaa pois alalta. Jos henkilöstö olisi varautunut ja tietäisi miten toimia haastavien asiakkaiden kanssa, kohenisivat sekä henkilöstön työhyvinvointi että asiakasturvallisuus. Yleisesti on esitettävissä, että Mapa-malli lisää ymmärrystä siitä, miten oma käyttäytyminen vaikuttaa toisen yksilön käyttäytymiseen. Vaikutusten tiedostaminen on tärkeää erilaisissa arjen kohtaamistilanteissa.

Lähteet

Crisis Prevention Institute (2018). Crisis Prevention Institute. https://www.crisisprevention.com/fi-FI/Home (Viitattu 9.4.2018.)

Lastensuojelulaki (417/2007). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 (Viitattu 6.3.2018.)

MTV (2017). Turun Kupittaan sairaalan hoitaja tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä – löi sängyssä maannutta vanhusta nyrkillä. Rikos 19.9.2017. https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/turun-kupittaan-sairaalan-hoitaja-tuomittiin-vanhuksen-torkeasta-pahoinpitelysta/6581338#gs.bJig0VA (Viitattu 23.3.2018.)

Suomen mapa® keskus (2018). Haasteita asiakastilanteissa? www.suomenmapakeskus.fi (Viitattu 20.3.2018.)

Työturvallisuuslaki (738/2002). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 (Viitattu 20.3.2018.)

Valvira (2013). Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa palveluissa: lastensuojelussa, vammaispalveluissa, mielenterveyspalveluissa ja päihdehuollossa. Selvityksiä 1:2013. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. https://www.valvira.fi/documents/14444/22511/Selvityksia_1_2013.pdf (Viitattu 9.3.2018.)

Yliniva, Aulikki (2018). MAPA® menetelmä haasteellisen käytöksen ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Teoksessa Susanna Hoikkala & Julia Kuokkanen (toim.) Turvallisesti sijaishuollossa – Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksessa. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 4/2017, 61–68. https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/Turvallisesti-sijaishuollossa.pdf, (Viitattu 20.3.2018.)