Kun johtaminen kuormittaa. Mitä työnohjaajakoulutus antaa esihenkilölle?

Esihenkilötyö on yksi nykytyöelämän ristiriitaisimmista tehtävistä. Samaan aikaan pitäisi johtaa tavoitteita, tukea ihmisiä, ratkaista konflikteja, hallita muutoksia ja pitää organisaatio liikkeessä myös epävarmuuden keskellä. Moni esihenkilö toimii jatkuvasti tilanteissa, joissa odotukset tulevat yhtä aikaa johdolta, työntekijöiltä, asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta.

Nämä ovat kysymyksiä, joita on noussut esiin suunniteltaessa Humakin ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistä Uudistava työnohjaaja -koulutusta. Keskusteluissa ovat korostuneet erityisesti työyhteisöjen dynamiikka, vaikeiden tilanteiden käsittely, kuormituksen tunnistaminen sekä reflektiivisen työotteen merkitys johtamistyössä. Silti harvemmin pysähdytään kysymään, kuka tukee esihenkilöä itseään. Blogissa tarkastelemme, mitä työnohjaajakoulutus voi antaa esihenkilötyöhön ja miten sen näkökulmat eroavat perinteisestä johtamiskoulutuksesta.

Puun ja kuoren välissä

Työelämässä puhutaan paljon henkilöstön hyvinvoinnista, mutta esihenkilöiden oma kuormitus jää usein katveeseen. Se on ristiriita, sillä esihenkilön tapa toimia heijastuu suoraan työyhteisön ilmapiiriin, turvallisuuden kokemukseen ja siihen, miten ihmiset työssään jaksavat. Kun esihenkilö väsyy, vaikutukset näkyvät nopeasti myös ympärillä.

Monelle esihenkilölle tuttu tunne on yksinäisyys. Kaikkea ei voi purkaa omalle tiimille, eikä epävarmuutta halua näyttää ylöspäin organisaatiossa. Samaan aikaan pitäisi tehdä päätöksiä, kohdata ihmisiä rauhallisesti ja kannatella työyhteisöä tilanteissa, joissa yhteisiä vastauksia ei vielä ole. Kuormitus ei yleensä synny yhdestä kriisistä vaan siitä, että vaativia tilanteita kertyy vähitellen päällekkäin.

Johtamiskoulutus ei aina tavoita työelämän todellisuutta

Perinteiset johtamiskoulutukset tarjoavat hyödyllisiä välineitä strategiaan, prosesseihin ja tavoitteiden johtamiseen. Ne ovat tärkeitä taitoja, mutta työelämän arki on muutakin kuin rakenteiden hallintaa. Vaikeat vuorovaikutustilanteet, työyhteisöjen jännitteet, tunteet, epävarmuus ja jatkuva muutos eivät ratkea pelkästään johtamismalleilla.

Juuri tässä näkyy työnohjaajakoulutuksen merkitys. Työnohjaajakoulutus ei tarjoa valmiita johtamisreseptejä vaan syventää ymmärrystä ihmisistä, vuorovaikutuksesta ja työyhteisöjen ilmiöistä. Samalla se kehittää ehkä tärkeintä esihenkilötaitoa:

“kykyä pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaa, omia reaktioita ja sitä, miten oma toiminta vaikuttaa ympärillä olevaan työyhteisöön.”

Moni yllättyy siitä, kuinka keskeinen merkitys reflektiokyvyllä on johtamistyössä. Kun oppii tunnistamaan omia toimintamallejaan ja kuormitustekijöitään, alkaa nähdä tilanteita uudella tavalla. Miksi tietyt tilanteet kuormittavat enemmän kuin toiset? Miksi jokin keskustelu jää pyörimään mieleen pitkäksi aikaa? Miksi samat ristiriidat näyttävät toistuvan työyhteisössä eri muodoissa?

Työnohjaajakoulutus auttaa rakentamaan ymmärrystä näiden ilmiöiden taakse.

Työnohjaajakoulutus syventää vuorovaikutusosaamista

Koulutus syventää myös vuorovaikutusosaamista. Kuunteleminen, kysyminen ja läsnäolo kuulostavat yksinkertaisilta asioilta, mutta juuri niissä moni työelämän ongelma joko kärjistyy tai alkaa ratketa. Kun esihenkilö oppii rakentamaan keskusteluihin turvallisuutta, muuttuu myös työyhteisön dynamiikka avoimemmaksi.

Työnohjaajakoulutus auttaa tarkastelemaan työyhteisöä kokonaisuutena ja tunnistamaan ryhmäilmiöitä sekä vuorovaikutuksen rakenteita, jotka vaikuttavat työilmapiiriin usein enemmän kuin yksittäiset konfliktit. Tämä korostuu työelämässä, jossa muutoksesta on tullut pysyvä olotila.

Yksi keskeisistä teemoista liittyy esihenkilön omaan jaksamiseen. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa työtä, kuormitusta ja toimintatapoja. Kyse ei ole pehmeästä hyvinvointipuheesta vaan johtamisen toimintakyvystä. Esihenkilö, joka tunnistaa oman kuormituksensa ja toimintatapansa, pystyy yleensä johtamaan myös muita vakaammin.

Hyvinvoiva esihenkilö vahvistaa koko työyhteisöä

Kun esihenkilön johtamisote muuttuu tietoisemmaksi, se heijastuu nopeasti koko työyhteisöön. Hyvä johtaminen lisää luottamusta, vahvistaa työilmapiiriä ja vähentää kuormitusta myös ympärillä. Siksi työnohjaajakoulutus ei ole vain yksilön ammatillista kehittymistä vaan investointi koko organisaation toimivuuteen. Työnohjaajakoulutus ei tee esihenkilöstä täydellistä johtajaa, mutta se auttaa sietämään paremmin keskeneräisyyttä, epävarmuutta ja työelämän monimutkaisuutta. Samalla se rakentaa kykyä kohdata ihmisiä tavalla, joka vahvistaa luottamusta myös vaikeissa tilanteissa. Ehkä juuri siksi työnohjaajakoulutus kiinnostaa monia esihenkilöitä.

Kirjoittajat:

Sikke Leinikki, liiketoimintapäällikkö, VTT, Humanistinen ammattikorkeakoulu, orcid 0000-0001-6749-4533

Jarmo Röksä, myyntipalvelupäällikkö, YTM, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Sikke Leinikki

Jarmo Röksä