Asian ytimessä ‒ Tulkkaustoiminnan tutkimuksellista kehittämistä Humakin ylempi (AMK) -tutkinnossa vuonna 2024

Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistui vuoden 2024 syksyllä yksitoista opiskelijaa Tulkkaustoiminnan kehittämisen ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. Tässä artikkelissa esittelen seitsemän opinnäytetyötä, jotka on tehty osana Tulkkaustoiminnan kehittämisen (90 op) vuosina 2023‒2024 toteutettua ylempää AMK-tutkintoa. Tarkastelen blogissani, miten näiden opinnäytetöiden aiheet linkittyvät ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

Analyyttistä otetta kehittämiseen

Martti Jenun opinnäytetyössä selvitettiin, miten vammaisten tulkkauspalveluissa toimivien yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien ammatillinen toimijuus ilmenee sekä tarkasteltiin, mitkä tekijät tukevat ja mitkä taas estävät tulkkien ammatillista toimijuutta. Konstruktiivisissa oppimisteorioissa toimijuus tarkoittaa tiedon aktiivista rakentamista sekä reflektiivisiä prosesseja, jotka edistävät itsekontrollia ja itseohjautumista. Ammatillisen toimijuuden merkitys korostuu työelämän kehittämistarpeissa, sillä siinä kohtaavat tarpeet työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksissa sekä työn tuottavuudessa.

Martti Jenu esittelemässä työnsä tuloksia opinnäytetyöseminaarissa. Kuva: Zita Kóbor-Laitinen.

Jenna Joutsenjärven ja Maria Jäppisen tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin Kuurojen Liiton toimeksiannosta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin työelämätulkkauksen nykytilaa ennen kaikkea viittomakielisiä tulkkauspalveluita käyttävien kuurojen ja kuurosokeiden asiakkaiden näkökulmasta. Työelämätulkkausta on käsitelty laajasti eri sidosryhmien, kuten alan ammattilaisten, kouluttajien ja etujärjestöjen kanssa muun muassa Kuurojen liiton järjestämissä tilaisuuksissa sekä Tulkkaustoiminnan yhteistyöryhmässä. Työelämätulkkaukseen liittyviä tutkimustuloksia on esitelty myös International Days of Languistic Accessibility (IDLA) -seminaareissa vuosina 2023 ja 2024.

Kirsi Lahti tutki opinnäytetyössään, miten asioimis- ja kirjoitustulkit suhtautuvat tekoälyn käytön mahdollisuuksiin ja riskeihin tulkkauksessa. Hän pohti myös tekoälyn käytön eettisiä kysymyksiä tulkkauksen kentällä. Työn tuloksia esiteltiin myös Kieliasiantuntijat ry:n järjestämillä Kääntäjien päivillä syksyllä 2024. Tekoälyn hyödyntämistä kieliasiantuntijatyössä on tarkasteltu Suomessa ja kansainvälisesti. Esimerkiksi toukokuussa 2024 Audiovisual Translators of Europe AVTE:n konferenssin keskeisiä teemoja oli av-kääntäjien tekijänoikeudet, tekoäly ja sen käyttö ammattilaisten korvaajana. Teknologian kehityksen vaikutusta tulkkaustyöhön on käsitelty myös Kieliasiantuntijoiden sivuilla.

Ammatillista osaamista tukevia käytänteitä

Suvi Lahtisen ja Tiina Lehtelän tutkimuksessa kuvattiin vammaisten tulkkauspalveluissa toimivien yksinyrittäjien hankinta- ja palveluntuottajaosaamista. Tulkkien ammatillisen osaamisen alueita tarkasteltiin yhdistelemällä tietoperustaan tutkimustietoa, ammattikorkeakoulujen yhteistä kompetenssitaulukkoa sekä tekijöiden kokemustietoja alan ammattilaisina. Ratkaisuja pohdittiin myös eettisestä näkökulmasta. Opinnäytetyön tekijät loivat ja testasivat käytäntöjä, joiden avulla voidaan parantaa yksinyrittäjien työhyvinvointia ja tukea heidän osaamistaan. Kehittämistyö on erityisen ajankohtainen Kelan vammaisten tulkkauspalveluiden v. 2024 kilpailutuksen myötä, johon tehtiin 243 tarjousta yhteensä 175 tulkkauspalveluyritykseltä.

Suvi Lahtinen ja Tiina Lehtelä opinnäytetyönsä posterin edessä.

Emilia Linnan ja Irina Nikmon opinnäytetyö käsitteli viittomakielen tulkkien työhyvinvointia. Aineistonkeruussa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen kyselyn kysymyksiä. TTL:n tutkimusaineisto toimi vertailun pohjana Linnan ja Nikmon viittomakielen tulkeille tekemälle kartoitukselle. Työhyvinvointi on tärkeää niin yksilön kuin organisaation näkökulmasta. Hyvinvoiva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, suoriutuu tehtävistään ja edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista.

Henna-Maija Pihlajaniemen ja Sofia Saarisen opinnäytetyö keskittyi hätätulkkauksen järjestämiskäytäntöihin yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa. Koska Suomessa ei ole vakiintunutta ja toimivaa hätätulkkauksen käytäntöä, työn tarkoituksena oli luoda pohjaa toiminnan kehittämiselle ja tarjota käytännön ratkaisuja. Työn tuloksena syntyi ehdotus sovelluspohjaisen tilausjärjestelmän luomisesta yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Hätäkeskuslaitoksen, Kelan ja Kuurojen Liiton kanssa.

Marjo Rantonen Humakista toteutti opinnäytetyönsä yhdessä Diakin opiskelija Jenny Kolbe-Tapion kanssa. Kehittämistyön taustalla oli heidän yhteinen työhistoriansa samassa tulkkauspalveluja tarjoavassa Evantia-konsernissa. Työssä pyrittiin selvittämään, millaista palautetta tulkit toivovat ja millä tavalla he aikovat hyödyntää saamaansa palautetta. Samalla tutkimuksessa tarkasteltiin, miten tulkkausalan yritys voi kehittää ja hyödyntää sisäistä palautekulttuuriaan. Palautteen saanti edistää työhyvinvointia. Jatkuva, kannustava ja rakentava palaute tukee ihmisen työidentiteettiä eli käsitystä siitä, millainen hän on työntekijänä ja alan ammattilaisena.

Täyttä asiaa

Tästä pienestä katselmuksestakin näkee, että Tulkkaustoiminnan kehittämisen ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet tulkit ovat valinneet ajankohtaisia ja alaa eteenpäin vieviä aiheita opinnäytetyönsä kehittämiskohteiksi. Kaikki työt ovat työelämälähtöisiä ja niistä kaikista näkyy aito kiinnostus ja halu kehittää. Kaikkien tässä mainittujen opinnäytetöiden pidemmät esittelytekstit löytyvät pian ilmestyvästä Humakin vuosikirjasta 2024. Opinnäytetöihin voi tutustua parhaiten Theseus-tietokannasta.

Lue myös blogi: Kehitetään työelämän ja viittomakielen tulkkikoulutuksen yhteistyötä! – Humak