Helmikuun lopulla Yle uutisoi Kiinan ilmastopäästöjen pudonneen sensaatiomaisesti kolmessa viikossa neljänneksellä eli 150 miljoonaa tonnia edelliseen vuoteen nähden. Syy päästöjen putoamiseen oli joulukuussa 2019 Wuhanin maakunnasta alkanut koronavirusepidemia, jonka seurauksena tehtaita suljettiin. (Yle 2020a.) Koronavirustilanteesta johtuvat lentoyhtiöiden perumat lennot puolestaan ovat vähentäneet lentoliikenteen päästöjä globaalisti. Huhtikuussa Yle uutisoi maapallon tärinän vähentyneen ihmisten liikkumisen vähentymisen seurauksena ja samalla tulivuorenpurkauksista ja maanjäristyksistä kertovien signaalien havainnoinnin helpottuneen (Yle2020b).

Koronavirusepidemia on esimerkki ilmiöstä, jota tulevaisuuksien tutkimuksessa kutsutaan nimellä villi kortti. Se on yllättävä tapahtuma, joka muuttaa vääjäämättömältä tuntuvan kehityksen yllättäen epävarmaksi. Villit kortit ovat ainutkertaisia, epäjatkuvia ja historiattomia, niitä ei ole mahdollista ennakoida lainalaisuuksilla tai aikasarjoilla. Mitä hyötyä ennakoinnista on, jos villit kortit voivat äkillisesti muuttaa tilanteen?

Villien korttien, heikkojen signaalien tai ylipäätään muutoksen tarkkailu auttavat ns. ajattelemaan laatikon ulkopuolelle, varautumaan muutokseen ja välttämään urautumista. Tämä taas on tärkeää työyhteisöjen, organisaatioiden ja yksilöiden tulevalle menestykselle. Tästä syystä ammattikorkeakouluissa opetetaan ennakointia.

Ammattikorkeakoulussa opitaan tulevaisuutta varten

Maailma muuttuu ja tarvitsemme tulevaisuuden osaamista tässä muutoksessa menestyäksemme. Isossa mittakaavassa puhumme megatrendeistä (esim. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/ ). Näitä ovat mm. globalisaatio, ikääntyminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys. Ne määrittävät osaltaan ympäristöä, jossa toimimme tulevaisuudessa.

Yhtä ainoaa tulevaisuutta ei ole kuitenkaan olemassa, vaan monia erilaisia. Sitä mikä näistä erilaisista tulevaisuuksista lopulta toteutuu emme voi tietää. Megatrendien ohella tulevaisuuteen vaikuttavat monet muut tekijät, joista osa on yllättäviä ja odottamattomia, osa ehkä jo heikkoina signaaleina olemassa ja osa sellaisia, joita omalla toiminnallamme tuotamme. Varautuessamme moniin tulevaisuuksiin rakennamme herkkyyttä kohdata erilaisia tulevaisuuksia.

Työelämässä puhutaan strategisesta suunnittelusta, jonka avulla luodaan menestyksellistä tulevaisuutta omalle organisaatiolle. Samaa voi itse kukin tehdä, kun suunnittelee osaamisensa kehittämistä kohti tulevaisuutta. Kun vain yhtä tulevaisuutta ei ole, pitää varautua useampiin.

Tulevaisuuden tutkijat puhuvat skenaarioista. Niiden kohtaamiseksi kannattaa oppia strategista ketteryyttä, kykyä jatkuvasti ennakoida tulevaisuuksia ja löytää niistä erilaisia uusia mahdollisuuksia. Tässä korostuu tulevaisuuksia tutkiva oppiminen.

Ennakointi soveltuu työelämälähtöiseen oppimiseen

Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutus on lukuvuodesta 2008-2009 lähtien tehnyt menetelmäopetusyhteistyötä Metodix Oy:n kanssa. Metodix Oy on tuottanut yhteisöpedagogi (ylempi AMK) –opetukseen jokaiselle opiskelijaryhmälle Delfoi-päivän, jossa opiskelijat ovat perehtyneet tulevaisuuden tutkimuksen Delfoi-menetelmään.

Ammattikorkeakouluopiskelussa on tärkeää ennakoida työelämän ja erityisesti oman ammatin tulevaisuutta. Sitä vartenhan osaamista kehitämme. Delfoi-menetelmä (Linturi 2020) on työelämän tutkimiseen hyvin soveltuva tulevaisuuden tutkimuksen menetelmä, jota opiskelijat voivat soveltaa paitsi omissa tutkimuksissaan myös työorganisaatioidensa kehittämisessä.

Delfoi-päivässä opiskelijat tutkivat autenttiseen työelämän organisaatioon kytkeytyvää tulevaisuutta Delfoi-menetelmää hyödyntäen edelphi.org -tutkimusympäristössä. Lopputulemana syntyy paitsi tutkivaa oppimista ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmäosaamista myös johtopäätöksiä työelämän, toimialan ja tutkimuksen tilanneen organisaation kehittämiseksi.

Luontevana jatkona menetelmäopetusyhteistyölle Metodix Oy ja Humak ovat aloittaneet oppikirjayhteistyön, jonka tavoitteena on tuottaa sähköinen oppikirja Delfoi-menetelmästä opetuksen tueksi. Oppikirja julkaistaan verkossa ja se on ilmestyttyään kaikkien menetelmästä kiinnostuneiden vapaasti luettavissa. Oppikirja tullaan julkaisemaan vuoden 2021 aikana. Tämän tekstin kirjoittajat ovat mukana oppikirjahankkeessa.

Kohti toiveiden mukaista tulevaisuutta

Kyky ennakoida erilaisia tulevaisuuden tapahtumia on tärkeä taito niin toimialan ja oman organisaation kehittämiselle kuin omalle henkilökohtaiselle kehittymiselle ammattilaisena. Ennakointiosaamista ei silti pidä nähdä vain varautumisena tuleviin tilanteisiin ja haasteisiin. Tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa.

Tällöin ennakointiosaamisen kysymyksenasettelu on, mitä täytyy tapahtua, jotta toivottu tulevaisuus toteutuu ja miten sen saavuttamiseksi tulee toimia? Toivottuun tulevaisuuteen johtavan tapahtumien ketjun rakentaminen on erityisen tärkeää organisaation strategiatyössä, mutta ennakointia hyödyntämällä myös omaa työtä ja tehtäviä voi viedä uusille innostaville urille. Tulevaisuuden tutkijat kutsuvat tätä antisipaatioksi.

Antisipaatiolla tarkoitetaan ihmisten tai organisaatioiden toimintaa, suunnittelua tai ajattelua, joka kytkeytyy ideaamme tulevaisuudesta. Antisipaatio on kaksisuuntainen prosessi, sillä tulevaisuus vaikuttaa ajatteluumme ja toimintaamme tässä hetkessä. Toiminta ja ajattelu taas vaikuttavat siihen, millaiseksi tulevaisuus lopulta muodostuu. Antisipaatio on siis tapa ymmärtää tulevaisuutta nykyisyydessä ja niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat siihen, minkälaiseksi tulevaisuus muodostuu. (Demos Helsinki 2018)

Tulevaisuus tuo varmasti tullessaan koronaepidemian kaltaisia villejä kortteja jatkossakin. Nämä villit kortit voivat olla myös myönteisiä ilmiöitä. Jokaiseen muutokseen sisältyy mahdollisuus. Tuomalla toiveidemme mukainen tulevaisuus nykyhetkeen näemme mahdollisuutemme vaikuttaa tulevaisuuteen.

Ennakointiosaaminen on ajattelemisen taitoa, johon yhdistyy ihmiselle ominainen kyky unelmoida ja tahto tehdä unelmistaan totta. Työelämän kehittämisen kannalta unelmat ovat tärkeitä. Siksi korkeakouluissa tulee opettaa ennakointia.

Kuvituskuvat: Pixabay.com

Lähteet

Demos Helsinki 2018. https://www.demoshelsinki.fi/2018/02/08/antisipaatio-miten-ideamme-tulevaisuudesta-ohjaavat-toimintaamme-nykypaivassa/ Viitattu 14.4.2020.

Linturi, Hannu 2020. Delfoin monet tarkoitukset. Julkaistu 13.3.2020. Päivitetty 4.4.2020.  https://metodix.fi/2020/03/08/delfoin-tarkoitukset/ Viitattu 15.4.2020.

Rubin, Anita n.d. Villit kortit. TOPI – tulevaisuuden tutkimuksen oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. Viitattu 7.3.2020. https://tulevaisuus.fi/menetelmat/toimintaympariston-muutosten-tarkastelu/villit-kortit/

Sitra 2019. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/ Viitattu 14.4.2020.

Yle 2020a. Kiinan ilmastopäästöt romahtivat ennennäkemättömällä tavalla, kun koronavirus pysäytti tehtaat – Analyytikko: “En muista mitään vastaavaa”. Yle Uutiset 27.02.2020. Viitattu 7.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11230470

Yle 2020b. Koronan seurausta tämäkin maapallo tärisee vähemmän. Yle uutiset 08.04.2020. Viitattu 8.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11295684