• Kirjoittaja: Johanna Henriksson, KM , Hallinnon suunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.4.2022
• Kirjoittaja: Titta Pohjanmäki, KL, Hallintopäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.4.2022

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet rehtorineuvosto Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaan. Korkeakoulukentän yhteisenä tavoitteena on olla kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tässä blogisarjassa avataan, miten Humak huomioi koulutuksen, TKI-työn sekä johtamisen ja henkilöstön osaamisen osa-alueilla kestävän kehityksen periaatteet niin ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta. Edellisten lisäksi kestävän kehityksen kokonaisuuteen liittyy vuosittainen hiilijalanjäljen laskenta, jonka kautta Humak pyrkii vähentämään omaa ilmastokuormaansa. Blogisarjassa tuomme myös esille laskennan perusteita ja Humakin hiilijalanjäljen kehittymistä. Blogeja ilmestyy noin kerran viikossa keskiviikkoisin klo 9 toukokuulle 2022 asti. Kestävän kehityksen keskiviikko -blogisarja jatkuu blogilla numero kaksi: Hiilineutraalia Humakia rakentamassa.

Osa 1: Kohti kestävämpää ja vastuullisempaa Humakia

Blogi 2: “Hiilineutraalia Humakia rakentamassa”

Hiilijalanjäljen kehittymisen seuranta auttaa näkemään, mihin asioihin meidän on kiinnitettävä huomiota voidaksemme toimia vastuullisesti ja kestävästi. Vertailukelpoisuuden mahdollistamiseksi ammattikorkeakoulut laskevat hiilijalanjälkeä yhteisesti sovitulla laskentatavalla, jossa huomioidaan matkustamisen ja kiinteistöjen lisäksi hankintojen aiheuttamat hiilipäästöt. Näistä eniten Humak voi omilla toimillaan vaikuttaa matkustamiseen ja hankintoihin. Kiinteistöjen aiheuttamiin päästöihin voimme vaikuttaa vain välillisesti, sillä kampusverkostomme pohjautuu vuokrakiinteistöihin.  

Kestävän kehityksen keskiviikko -blogisarjan toisessa osassa avaamme Humakin hiilijalanjäljen kehittymistä vuosien 2019–2020 aikana ja tarkastelemme, mitä ideoita henkilöstöllä on päästöjen vähentämiseksi.  

Hiilijalanjäljen laskennan perusteet 

Humakin hiilijalanjälkeä on laskettu vuosina 2019 ja 2020 (ks. kuvio 1). Vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia erilaisesta laskentatavasta johtuen – vuonna 2020 laskennassa huomioitiin myös hankintojen päästöt, mikä selittää selvän nousun päästömäärissä. Jos jätämme huomioimatta vuoden 2020 laskennasta hankinnat, hiilipäästömme vähenivät 23 prosenttia suhteessa edelliseen vuoteen verrattuna. Huomattavin päästövähennys tapahtui matkustamisessa. Vuonna 2019 matkustamisen osuus kokonaishiilidioksidipäästöistä oli 29 prosenttia, kun vuonna 2020 koronarajoitusten ollessa pahimmillaan, se oli vain 10 prosenttia, kun hankintojen päästöjä ei huomioida laskennassa. 

Matkustustavalla on väliä 

Matkustamisen päästöjen laskennassa huomioitiin henkilökunnan tekemät lennot, matkalaskuilla dokumentoitu henkilöautoliikenne, vuokrabussit, laivaliikenne ja hotelliyöpymiset sekä opiskelijoiden osalta Humakin organisoimat opintomatkat. Junamatkustamista ei enää huomioitu vuoden 2020 laskennassa, kun se vielä 2019 oli mukana. Sen sijaan päivittäinen liikkuminen kampuksille ja kampuksilta koteihin ei kuulu vielä tässä vaiheessa ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälkilaskentaan. 

Suurimmat päästöt matkustamisen osalta tulivat lentomatkailusta (ks. kuvio 2). Vuoden 2019 hiilijalanjäljestä lennot haukkasivat 74 prosenttia ja vuoden 2020 osalta – jolloin matkustaminen käytännössä loppui kokonaan koronan takia – 85 prosenttia. Vuoden 2020 osalta matkustamisen päästöt pienenivätkin alle kolmasosaan edellisestä vuodesta. 

Pandemiavuosina Humakin matkustamisesta aiheutuvat päästöt ovat vähäiset teoistamme riippumatta, joten tilanteen normalisoituessa on tärkeää huolehtia siitä, etteivät päästöt nouse entiselle tasolle tai sen yli. Matkustamisen ja liikkumisen päästöjen vähentämiseksi Arenen hiilijalanjälkilaskennan työryhmä laatii kevään 2022 aikana yhteisen matkustussääntösuosituksen ammattikorkeakouluille. Käytännössä tämä tarkoittaa lentomatkustamisen välttämistä aina, kun se on mahdollista, ja että liikkumisessa kiinnitetään huomiota hiilineutraalin vaihtoehdon käyttöön oman auton sijaan.  

Aina ei kuitenkaan ole mahdollista vaikuttaa matkustustapaan, sillä kaikki Humakin kampukset eivät ole hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä. Pienillä arjen valinnoilla on kuitenkin vaikutusta: vältetään turhaa matkustamista ja suositaan etäkokouksia sekä -neuvotteluita. Jos kuitenkin on välttämätöntä matkustaa, ympäristöystävällisiä ratkaisuja, kuten kimppakyytejä ja julkisia kulkuneuvoja, on syytä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. 

Kiinteistöt merkittävin päästölähde 

Humakin kiinteistöjen päästöjen laskennassa vuosina 2019–2020 käytettiin vuokrakiinteistöille tarkoitettua SYKin keskimääräistä arvoa 44 kgCO2/brm2. Kertoimessa huomioidaan muun muassa energian- ja vedenkulutus, jätehuolto ja muita ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Laskennassa huomioitiin Humakin vuokrakäytössä olevien tilojen neliöt. Humakilla on kampukset kuudella alueella ja lisäksi erillisiä TKI-keskittymiä Turussa, Kuopiossa ja Imatralla. Humakin vuokratilojen neliömäärä pienentyi vuonna 2020 neljällä prosentilla edellisestä vuodesta, joten kiinteistöjen päästöt vähentyivät samassa suhteessa.  

Digitalisaation ja koronan myötä työn tekeminen ja opiskelutavat ovat muuttuneet. Tilojen tarve on selkeästi vähentynyt myös Humakissa, sillä monimuotototeutuksissa ja kokonaan verkossa opiskelevien osuus on jo yli kolmannes kaikista Humakin opiskelijoista. Lisäksi Humakissa tammikuussa 2022 tehdyn palveluselvityksen mukaan henkilöstön tilojen käyttöaste on nykyisin kovin alhainen – jopa yli puolet vastaajista kokee, että pystyy suoriutumaan työtehtävistään paremmin muualla kuin omassa työpisteessään. 

Kestävillä hankinnoilla vastuullisempaan arkeen 

Hankintojen päästöjen huomioimisen myötä Humakin vuoden 2020 hiilijalanjälki kasvoi 16 prosenttia vuodesta 2019. Hankinnoista syntyvät päästöt kattavat jopa 34 prosenttia Humakin hiilijalanjäljestä ja näistä suurimpana IT-laitteet lähes 60 prosentin osuudella. Hankinnoissa huomioitiin IT-laitteiden ohella muun muassa IT-asiantuntija- ja telepalvelut, kalusteet, viestinnän markkinointimateriaalit, kirjastojen materiaalit sekä ruoka- ja kahvitarjoilut. IT-laitteiden suuri osuus ei ole yllättävä, sillä elektroniikkateollisuus on yksi maailman merkittävimmistä päästölähteistä. Lisäksi digitalisaatio lisääntyy entisestään kattavampien mobiilipalveluiden ja striimattujen videoiden myötä (ks. esim. https://yle.fi/uutiset/3-10832413).  

Laitteiden – kuten kannettavien ja kännyköiden – elinkaareen tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota, sillä mitä pidempään käytämme niitä, sitä vähemmän laitteita joudutaan tuottamaan ja sitä vähemmän päästöjä syntyy. Humakissa keskimääräinen kannettavan tietokoneen käyttöaika on neljä vuotta. 

Henkilöstö mukana hiilijalanjälkitalkoissa  

Millä keinoin henkilöstö lähtisi pienentämään Humakin hiilijalanjälkeä tulevaisuudessa? Tähän pääsivät vastaamaan humakilaiset helmikuun henkilöstön kehittämispäivillä. Keskustelussa oli havaittavissa ristivetoa etä- ja lähiopetuksen välillä: toisaalta oltiin sitä mieltä, että Humakissa tulisi siirtyä kokonaan verkko-opetukseen matkustuksesta syntyvän hiilikuorman vähentämiseksi, toisaalta taas oltiin huolissaan etätyöskentelyssä syntyvissä päästöistä, joita ei pidä vähätellä. Osa piti tärkeänä, että näiden välille tulisi löytää sopiva tasapaino.  

Henkilöstö nosti IT-palveluista syntyvien päästöjen vähentämisen keinoiksi niin hiilineutraalien verkkopalveluiden ja kestävästi toimivien palveluntarjoajien käytön kuin vähäpäästöisten laitteiden hankinnan sekä niiden käyttöiän pidentämisen. Matkustamista tulisi tehdä vain harkituissa tilanteissa ja arjessa suosia kimppakyytejä, jos julkinen liikenne ei ole mahdollista. 

Henkilöstö toivoi selkeitä ja konkreettisia käytännön tavoitteita hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä niiden seuraamiseen reaaliaikaisia mittareita. Tärkeänä pidettiin myös käytännön vinkkien jakamista oman vastuullisuuden ja kestävyyden toteuttamiseksi. Päästöjen kompensaatioiden katsottiin tukevan hiilijalanjäljen pienentämisessä, vaikkakaan niitä ei nähdä ensisijaisena ratkaisuna. Hankintojen osalta tulisi käyttää kriittisempää harkintaa jatkossa esimerkiksi liikelahjoissa ja siirtyä aineettomiin muistamisiin.  

Tavoitteellisesti vuoteen 2030 

Humakissa ei ole vielä tehty tavoitteellisia päästövähennystoimenpiteitä kestävän kehityksen ohjelman ja sen eri osa-alueiden – koulutuksen, TKI-työn, henkilöstöjohtamisen ja hiilijalanjäljen – tiekarttojen mukaisesti. Nyt on aika tarttua toimeen ja aloittaa tietoinen sekä tavoitteellinen työ kohti hiilineutraalia Humakia 2030 yhdessä Humak-yhteisön, kumppaneidemme ja koko korkeakoulukentän kanssa. Vuoden 2022 aikana tarkoituksena on laatia Humakin kestävän kehityksen ohjelma ja sen eri osa-alueille tiekartat.