Kaikuja nuorisotyön kentiltä

• Kirjoittaja: Katja Munter, KM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 10.6.2022
• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, nuorisotyön yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 10.6.2022

Karla Malm (2021) luonnostelee vuoteen 2030 kurkottelevassa tutkimuksessaan nuorisotyön tulevaisuutta. Tämän julkaisun innostamana mietimme Humakin nuorisotyön ylempi AMK -opintojaksolla opiskelijoiden kanssa nuorisotyön tärkeimpiä kehityssuuntia. Tässä blogissa käsittelemme näitä pohdintoja.

Nuorisotyön omaleimaisen identiteetin säilyttäminen uusissa toimintaympäristöissä

Uutena yhteistyönmuotona Humak on ollut mukana kehittämässä digitaalista sairaalanuorisotyötä. Sairaalanuorisotyö on työmuotona melko uusi asia ja työn muuttaminen digitaaliseen muotoon on täysin uudenlainen toimintamuoto suomalaisessa nuorisotyössä. Digitaalinen sairaalanuorisotyö ei oikeastaan eroa muusta verkossa tehtävästä nuorisotyöstä muuten kuin kohderyhmän osalta. Menetelmät ovat samat, mutta työ vaatii tekijältään erityistä sensitiivistä otetta. Työn tavoitteena on mahdollistaa osallistujille turvallinen ja avoin toimintaympäristö, jossa ohjaaja on saatavilla. Onnistuessaan tämä toimintaympäristö antaa nuorelle hetken aikaa hengähtää ja saada pieni henkinen tauko sairastamisesta.

Tämä on oiva esimerkki siitä, mitä tarkoittaa nuorisotyön omaleimaisen identiteetin säilyttäminen sellaisissa puitteissa ja tiloissa, joita ei ole suunniteltu nuorisotyön arvoja mukaillen. Joskus voi käydä niin että tämä identiteetti kulkee nuorisotyöntekijän mukana, esimerkiksi liikkuvan nuorisotyön muodossa. Silloin toiminta siirtyy konkreettisesti sinne, missä nuoret ovat. Yksi nuorisotyön tulevaisuuden kehityssuunta on alueellisiin eroihin vastaaminen. Liikkuvan nuorisotyön kautta on mahdollista vastata tähän tarpeeseen. Se lisää nuorten alueellista yhdenvertaisuutta, kun palvelu viedään niille alueille, joilla ei esimerkiksi ole lainkaan kiinteitä nuorisopalvelujen tiloja. Koronavuosien poikkeusolot lisäsivät tarvetta tavata nuoria ulkona, mutta ei tämä tarve jää pandemiavuosille.

Nuoruuden paineistuminen

Nuoruus on tärkeä, mutta myös herkkä ja joskus kovin vaikeakin ajanjakso ihmisen elämässä. Yksi tärkeä ja myös huolestuttava kehityskulku on huoli nuoruuden paineistumisesta. Tämä ei koske kaikkia nuoria samalla tavalla, mutta nuoruuden paineistuessa nähdään hyvinvoinnin jakautuvan epätasaisesti nuorten keskuudessa (Malm 2021, 94). Yksi opintojakson opiskelijoista totesikin, että ”Nuoret ovat uupuneita kaikkeen suorittamiseen ja odotuksiin, joista osa tulee ulkopuolelta, mutta osa myös nuorilta itseltään.”

Pandemiavuodet ja maailmanpoliittinen tilanne eivät osaltaan helpota tätä nuorten keskuudessa vallitsevaa olotilaa. Paineistuminen on yksi nuorisotyön tulevaisuuden kehityskulku, mutta muuttuneet yhteiskunnalliset tilanteet ovat tehneet sen, että tilanne on jo nyt huono. Lohduttavaa on, että tämä ilmiö on näkyvissä ja tiedossa nuorisotyön ammattilaisilla. Tehtävän nuorisotyön sanoittamisen ja arvioinnin merkitys on suuri. Nämä ovat ne tekijät, jotka takaavat työn resurssit.

Kohtaamisen merkitys

Tässä blogissa on esitelty nuorisotyötä eri toimintaympäristöissä ja nuoruuden paineistumista. On nuori sitten koulussa, kirjastossa, sairaalassa tai kavereiden kanssa ulkona, on hänen nuorisotyöntekijän tavatessaan kyse aina samasta asiasta: kohtaamisesta, kiireettömästä hetkestä, toisen ihmisen katsomisesta ja kuulemisesta. Joskus tuo katsominen saattaa olla helpompaa kameran linssin läpi katsottaessa. Ylempi AMK-opiskelijoiden kanssa kävimme kevään aikana läpi valokuvaamisen merkitystä ja mahdollisuuksia osana nuorisotyötä.

Valokuvan käyttö nuorisotyössä

Miltä nuoruus näyttää? Joskus on myös hyvä palata omien nuoruuskuvien äärelle. Miltä minä näytin, mitä minä tunsin? Mitkä asiat olivat minulle tärkeitä? Mitä haaveita minulla oli? Mitä haluaisin sanoa nuorelle itselleni? Muisti on joskus melko hatara. Valokuva vie helposti niihin tunnelmiin, joihin on muutoin vaikea päästä pelkkien muistikuvien avulla. Yhdessä Humakin ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa pohdimme valokuvan käyttöä osana nuorten kanssa tehtävää työtä ja teimme harjoitteen omasta nuoruuskuvasta. Vielä vuosien jälkeenkin kuva vei hyvin tarkkoihin tunteisiin. ”Olisipa joku olisi rohkaissut minua” tai ”Kiitokset sille aikuiselle, joka uskoi minuun”. Voisitko sinä olla se aikuinen, jonka läsnäolo ja kohtaamisen taito ovat niitä, joista nousee muistikuva vielä vuosien tai jopa vuosikymmenien jälkeen?

Valokuvan käyttö on myös oiva keino osana nuorisotyön muita menetelmiä. Se edellyttää sitä, että ohjaaja tuntee osallistujansa. Vaikka kuvaaminen on kännykkäkameroiden vuoksi arkipäiväistynyt ja selfiet ovat tuttu tapa ottaa kuvia, voi valokuva nuorisotyön menetelmänä tuottaa aivan uudenlaisia pohdintoja ja tukea niitä tavoitteita, joita ohjaajalla asettaa työlleen. Valokuvaaminen voi toimia yhteisöllisen ilmaisullisen prosessin tukena, sen kautta nuorta voi tukea kohti itsetuntemusta ja yhdessä tehtävät kuvausprojektit voivat tukea sosiaalisten taitojen kehittymisessä (Anttonen 2022).  Edellä mainittiin nuoruuden paineistuminen. Valokuvan kautta nuori voi kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana arvokkaana itsenään. Tämä on tärkeä asia ihan meille jokaiselle. Kameran linssin takaa voi myös tavoittaa tunteita ja ajatuksia, joiden ääneen sanominen voi olla joskus mahdotonta.

Nuorisotyöntekijän identiteetti

Tässä blogissa on mainittu nuorisotyöntekijän identiteetti ja sen säilyttäminen. Mitä se sitten oikeastaan on? Se on kohtaamisen taitoa, aitoa kiinnostusta nuorista ja nuoruudesta ajasta ja paikasta riippumatta. Työ on jatkuvassa muutoksessa ja työntekijän tulee olla valmis muuttamaan työn tekemisen toimintaympäristöjä. Tämän lisäksi on oltava valmis ottamaan työn tueksi uusia menetelmiä. Nuori tulee kohdata kiireettömästi, mutta jos aikoo pysyä kehityksessä mukana, ei työntekijänä sovi jäädä paikalleen liian pitkäksi aikaa

Lähteet

Anttonen, Erja & Kylmäkoski, Merja 2022 (toim.). Valokuvaaminen Nuorisotyössä osa. 2. Podiskelua. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2022. https://soundcloud.com/podiskelua/valokuvaaminen-nuorisotyossa-osa-2-toimittanut-merja-kylmakoski-erja-anttonen/s-AMRUsnmmw0k?si=351b1bd5181d461989041df2fa47a4a7&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing

Malm, Karla 2021. ”Parempi vaihtoehto kuin 80-luvun Suomi”? Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 119. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2022. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Parempi-vaihtoehto-kuin-80-luvun-Suomi.pdf