Nuorisotyö uuden äärellä – digitaalisen nuorisotyön kokeilu Uudessa lastensairaalassa on käynnistynyt!

• Kirjoittaja: Heini Muukkonen, yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 14.6.2021
• Kirjoittaja: Sari Huttu, YTM, lehtori, opinto-ohjaaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu , 14.6.2021

Nuorisotyö on parhaillaan sekä toiminnan että tuen tarjoamista monipuolisissa toimintaympäristöissä lasten ja nuorten muuttuvissa elämäntilanteissa. Sairaala toimintaympäristönä on Suomessa nuorisotyölle lähes tuntematon toimintaympäristö.  Lohjalaisten ystävysten Anu Tikan ja Sari Hutun yhteistyönä syntyi ajatus lähteä selvittämään mahdollisuuksia toiminnan tarjoamiseen sairaalaympäristössä. Nuorisotyön jalkautuminen periaatteessa hyvin haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille koettiin sekä tärkeäksi että tarvelähtöiseksi ja asiaa lähdettiin edistämään yhteistyöpalaverilla. Yhteisesti todettiin, että sairaalanuorisotyön työmuotoa ei ole juurikaan ole ollut Suomessa tai emme ainakaan ole onnistuneet sitä löytämään.  Kansainvälisesti sairaalanuorisotyötä on tehty muun muassa Virossa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

 

Yhteistyöstä voimaa

Humakin ja HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry:n (Kympin Lapset) yhteistyöpalaverissa ideaa alettiin kehittelemään ja todettiin, että tässä saattaisi olla uudenlainen, tarvelähtöinen hankeidea. Mukaan pohtimaan kutsuttiin Humakin nuorisotyön yliopettaja Merja Kylmäkoski ja Humakin opiskelijoista mukaan toiminnan suunnitteluun saatiin kolme yhteisöpedagogiopiskelijaa; Jaana Aalto, Elina Hynynen-Sanchez ja Heini Muukkonen. Mukaan suunnittelupalavereihin saatiin työntekijät kahdesta osaamiskeskuksesta; Mimmi Mäkinen digitaalisen nuorisotyön keskuksesta Verkestä ja Juha Leskinen kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunasta.

Työryhmässä heräsi idea tarpeesta saada toimintaan mukaan hyvät ja kokeneet verkko- nuorisotyön ammattilaiset, ja lähestyimmekin Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden päällikköä Mikko Vatkaa, joka lupasikin oman organisaationsa mukaan tämän työn suunnitteluun. HUS:n edustaja Saila Ylönen osallistui myös osaan suunnittelupalavereista ja toivotti pilotin tervetulleeksi toimintaympäristöönsä. Meillä alkoi olla hyvä porukka kasassa ja työn ideointi lähti upeasti rullaamaan. Oli helppoa jakaa yhteinen näkemys siitä, että tämä työ on tarpeellista ja merkityksellistä.

 

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus ammatillisen aikuisen läsnäoloon

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (20.11.1989) määrittelee jokaiselle alle 18-vuotiaalle oikeudet erityiseen suojeluun ja huolenpitoon, hyviin palveluihin ja osallistumiseen. Sopimuksen mukaan lasten osallisuus toteutuu ensisijaisesti vuoropuhelun välityksellä. Sopimus myös velvoittaa aikuisia ottamaan selvää lasten ja nuorten mielipiteistä sekä tarjoamaan mahdollisuuksia osallisuuteen yhteiskunnassa. Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan toimintarajoitteisilla nuorilla on muita nuoria vähemmän osallisuuden kokemuksia. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on tärkeä osa eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä sekä yhteisöllisyyden kokemusten vahvistamisessa.

Nuorten kanssa tehtävässä ammattityössä on huomattu, että nuorilla on lisääntynyt tarve aikuisen läsnäoloon ja ammattilaisten kohtaamiseen vuorovaikutteisten palveluiden välityksellä (Ukkola 2012, 2). Internetissä tapahtuva toiminta on mahdollistanut nimettömänä käytävän keskustelun sekä madaltanut kynnystä osallistua, joten lapsia ja nuoria on tavoitettu jopa enemmän. Tavoitteena on luoda uusi kohdennettu nuorisotyön toimintamuoto, joka huomioi jokaisen potilaan erityistarpeet, elämäntilanteen ja vertaistuen tarpeen. Kympin Lasten tekemän taustatyön tuloksena on selkeästi pääteltävissä, ettei tavanomainen digitaalinen nuorisotyö vastaa sellaisenaan lapsisyöpäpotilaiden tuen tarpeeseen, vaan työmuotoa tulee kehittää huomioiden sekä potilaiden tarpeet että sairauden ja sairaalaympäristön asettamat rajoitukset.

 

Uuden työmuodon kokeilu mahdollistuu

Vuoden 2020 aikana koronavirus haastoi sairaalahoidossa olevan kohderyhmämme hyvinvointia entisestään. Jo aiemmin haasteellinen eristyneisyys muista sosiaalisista kontakteista korostui merkittävästi. Koronan aikana lapsi tai nuori joutui vanhempansa kanssa eristyksiin potilashuoneeseen. Tätä kautta he menettivät edellä mainittujen seikkojen lisäksi kaiken kontaktin muihin lapsisyöpäpotilaisiin. Vanhemmat toivoivat lapsillensa virkistystoimintaa, jonka kautta lapset ja nuoret pääsisivät hetkellisesti ”lomalle” sairastamisesta.

Kokeilun kohderyhmään kuuluvat ovat Uuden Lastensairaalan Taika-vuodeosastolla syöpähoidoissa olevat lapset ja nuoret sekä samalla osastolla hoidettavat elinsiirtopotilaat. Osastolla on yhteensä 26 potilaspaikkaa ja siellä hoidetaan pääasiassa 0–18-vuotiaita potilaita. Kokeilun kautta tuemme lapsisyöpäpotilaiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä sekä osallisuutta. Uuden työmuodon kehittämisen kautta digitaalinen sairaalanuorisotyömuoto palvelee tulevaisuudessa myös muita lapsi- ja nuorisoikäisiä potilaita. Tavoitteenamme on pilotoida, arvioida ja tuottaa työmuotoon viitekehys ja mallinnus, jotta toimintaa voisi jatkossa laajentaa ja toteuttaa valtakunnallisesti.

Koska toiminnalle ei ole hankerahoitusta, Helsingin kaupungin nuorisopalvelut tuottavat ohjaustoimintaa oman organisaationsa budjetista kolmen kuukauden kokeilujakson ajan ja siitä päätöksestä iso kiitos jo tässä vaiheessa. Ohjaajiksi kokeilujaksolle saatiin kolme upeaa digitaalisen nuorisotyön osaajaa Sander Vassel, Riku Ikävalko ja Mikko Kuronen. Toimintaa ovat organisoineet mahtavat nuorisotyön osaajat Tiina Nurmi ja Merja Hovi.

 

Kokeilun tuloksista katse tulevaisuuteen

Kokeilujakso on edennyt siihen pisteeseen, että ensimmäisiä ohjaustuokioita on pidetty. Nuoriso-ohjaaja Riku Ikävalko kertoo, että virtuaalisen sairaalanuorisotyön tekeminen on tuntunut mielenkiintoiselta ja tärkeältä. Haastavuuden tuntua työhön on tuonut etäyhteytenä tapahtuva työ, kun nuoria ei kohtaakaan kasvotusten, sekä myös toistaiseksi varsin vähäinen osallistujamäärä, Riku jatkaa. Toimintaan rohkaistaan mukaan lisää lapsia ja nuoria. Tällä hetkellä toiminta on ollut pienimuotoista, pelitoimintaan painottunutta, mutta tavoitteena on laajentaa toimintaa perinteisten nuorisotyön aktiviteettien pariin.

Nuoriso-ohjaaja Sander Vasselin mielestä työstä on tullut tosi hyvät fiilikset ja hän on iloinen, että pääsi mukaan tämmöiseen pilottihankkeeseen. Hän toteaa, että aluksi tietysti jännitti jonkin verran, kun ei ollut kokemusta pitkäaikaissairaiden parissa työskentelystä. Aluksi Sanderista tuntui, että hän joutui tarkkailemaan omaan ohjaustoimintaansa kohderyhmän sensitiivisyydestä johtuen. Hommat lähtivät kuitenkin hyvin käyntiin ja saatiin toiminta hyvin pyörimään, Sander kertoo.

Toimintaa järjestetään kokeiluvaiheessa maanantai-iltana. Jokaisen ohjaustuokion aluksi potilaat osallistuvat yhteiseen tapaamiseen. Hankkeen ohjaustoiminnasta vastaavat Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ohjaajat ja toiminnan organisoimisesta Kympin Lasten toiminnanjohtaja Anu Tikka. Ohjaustoimintaan otetaan mukaan myös vertaisia, joina toimivat syövästä jo parantuneet vertaiset.

Kokeilusta innostuneena ja työn tarpeellisuudesta vakuuttuneena olemme laatineet hankehakemuksen pidempikestoiselle pilottihankkeelle ja se on jätetty mahdolliselle rahoittajalle. Mukaan suunnitteluryhmään saatiin vahvistukseksi vielä Humakista upea nuorisotyön osaaja TKI-asiantuntija Eeva Sinisalo-Juha. Pidetään kaikki peukkuja sille, että saisimme jatkaa tämän merkityksellisen nuorisotyön työmuodon kehittämistä tässä upeassa yhteistyöverkostossa, jonka olemme koonneet.

Kiitos myös kaikille ammatillisille kanssamatkaajillemme!

Asiasanat: sairaalanuorisotyö, nuorisotyö ja yhteisöllisyys

Lähteet:

Ukkola, Sari 2012. Virtuaalinen vuorovaikutus verkkonuorisotyössä. Theseus. Viitattu 13.1.2021. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61429/Ukkola.Sari.pdf?sequence=1

Suomen YK-liitto 2011. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Viitattu 13.1.2021. https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/lapsen_oikeudet_paino.pdf

THL 2017. Kouluterveyskysely 2017. Viitattu 13.1.2021.  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136748/URN_ISBN_978-952-343-115-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y