Kehitetään työelämän ja viittomakielen tulkkikoulutuksen yhteistyötä!

Tulkkikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa mahdollisimman hyviä tulkkeja työelämän tarpeisiin hyvin käytännönläheiseen ammattiin. Siksi koulutuksen ja työelämän yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Perinteisin yhteistyön muoto ovat tulkkiopiskelijoiden erimittaiset harjoittelut alan yhteisöissä ja yrityksissä. Yhteistyölle olisi kuitenkin tilausta muulloinkin. Tulkkikoulutusten yhteisessä kielellisen saavutettavuuden IDLA-seminaarin työpajassa keväällä 2024 pohdittiin yhteistyön muotoja ja haasteita sekä ideoitiin luovia ratkaisuja työelämäyhteistyöhön. Työpajaan osallistui lähinnä opiskelijoita, mutta terveiset työelämästä oli saatu videomuotoiseen alustukseen.

Harjoittelupaikat kiven alla

Työharjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakouluopintoja. Alamme on kuitenkin pieni ja harjoittelupaikat ovat välillä kortilla. Tulkkausalan yritykset ovat aiemmin rekrytoineet mielellään heillä harjoittelijoina olleita opiskelijoita, mutta nykyinen tulkkausjärjestelmä rajoittaa tulkkien palkkaamista siinä määrin, ettei vastaavaa hyötyä enää ole.

Yksityisyrittäjät taas saattavat kokea liian raskaaksi opiskelijan työharjoittelun järjestämisen. Viittomakielisiä yhteisöjä on koko ajan vähemmän ja järjestöissä saattaa olla vain osa-aikaisia työntekijöitä. Muihin organisaatioihin, esimerkiksi kuurojen kouluun, taas pyrkii myös muiden alojen harjoittelijoita, eikä kaikille pystytä tarjoamaan paikkaa.

Luovia ratkaisuja harjoittelun toteuttamiseksi

Koska usean viikon työharjoittelupaikkojen saaminen on muodostunut haastavaksi, Humak on kehittänyt luovia ratkaisuja. Tulkkiopiskelijat voivat kerätä harjoittelutunnit ”keräilemällä” eli osallistumalla useisiin yksittäisiin tilaisuuksiin. Työpajassa pohdittiin, miten tulkkiopiskelijat saisivat tietää tulkatuista yleisötilaisuuksista, joihin voisi mennä seuraamaan tulkkausta.

Kuurojen Liiton tapahtumakalenteri on ahkerassa käytössä, ja jotkut yritykset tiedottavat tulkatuista yleisötilaisuuksista esimerkiksi verkkosivuillaan tai sosiaalisessa mediassa, mutta opiskelijat toivoisivat saavansa tiedon kootusti. Tähän tarvittaisiin jokin osoite, sivusto tai peräti sovellus.

Opiskelijat pohtivat myös, miten voisivat päästä seuraamaan sellaisia yksittäisiä tulkattuja yksityistilaisuuksia, joissa opiskelijan läsnäolo ei häiritsisi. Työpajassa syntyi idea sovelluksesta, johon asiakkaat voisivat ilmoittaa yksittäisen tulkatun tilaisuuden, johon tulkkiopiskelija olisi tervetullut. Koska ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät vielä tunne alaa, heille toivottiin tulkkikoulutuksen järjestämiä “varmoja” harjoittelupaikkoja eri järjestöistä ja vaikkapa apuvälinekeskuksista.

Työpajassa todettiin, että opiskelijoiden on tärkeä mainita harjoitteluhakemuksessaan, jos lyhyempikin harjoittelu sopii ja olla valmiit tekemään harjoittelua eri vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä sekä matkustamaan eri puolille Suomea harjoittelun perässä.

Työpajassa ideoitiin luovia ratkaisuja ajatuskarttojen muotoon. Kuva: Hannaliisa Huhtinen.

Kevennetään harjoittelun ohjaajien työkuormaa

Keskusteluissa ja haastatteluissa tuli esille, että monet yritykset ja tulkit kokevat harjoittelun järjestämisen kuormittavana, koska he haluavat tarjota opiskelijalle mahdollisimman hyvän harjoittelun ja järjestää korvaavaa toimintaa myös, kun tulkkaustilaus peruuntuu tai asiakas ei halua opiskelijaa mukaan tilanteeseen. Humakin lehtorit ja opiskelijat korostavat, että harjoitteluksi riittää normaaliin työpäivään osallistuminen peruutuksineen, odotteluineen, kiireineen ja valmistautumisineen – ylimääräistä ohjelmaa ei tarvitse järjestää.

Opiskelijat pitävät itse huolta harjoittelutunneistaan ja keräävät niitä tarvittaessa muualta. Opiskelijat voivat kehittää itselleen muuta tekemistä silloin, kun tulkkausta ei ole tarjolla, tai he voivat jo ennen harjoittelua ideoida yhdessä muita tehtäviä mahdolliselle luppoajalle. Tulkkiopiskelijat voivat myös itse olla yhteydessä yrityksen muihin tulkkeihin tai välitykseen päästääkseen seuraamaan tulkin muuta työtä sillä aikaa. Harjoittelun ohjaajan ei tarvitse organisoida kaikkea.

Eräs tulkki kertoi antavansa opiskelijalle eettisesti kinkkisiä tapauksia pohdittavaksi. Näitä opiskelija voi pohtia itsekseen, kun asiakas ei halua opiskelijaa seuraamaan tulkkausta, ja opiskelija ja tulkki voivat käydä tapauksia yhdessä läpi muun muassa ajomatkoilla – puhelimitse, jos opiskelija ei ole lainkaan tulkin mukana. Työpajassa ehdotettiin myös, että yksityisyrittäjän taakkaa voisi keventää niin, että kaksi tai useampi yrittäjä ottaisi yhdessä harjoittelijan.

Opiskelijat toivoivat, että jokaisen yrityksen verkkosivulla kerrottaisiin, ottavatko he harjoittelijoita ja miten harjoitteluun haetaan. Lisäksi heistä tuntuisi reilulta, jos yritykset vastaisivat, jos eivät tarjoa harjoittelupaikkoja ollenkaan – monta hakemusta jää ilman vastausta.

Monessa harjoittelussa viittomakielen tulkkiopiskelijat ovat saamapuolella. Aluksi he esimerkiksi tutustuvat viittomakieliseen yhteisöön tai vain seuraavat tulkkausta. Opiskelijoista kannattaa kuitenkin myös ottaa mahdollinen hyöty irti. Tulkkaamisen lisäksi opiskelijat voivat harjoitella muita työhön kuuluvia tehtäviä. Opiskelijat voivat esimerkiksi selvittää reittejä tulkkauspaikkoihin sekä kysyä materiaaleja tulkin puolesta. Työelämän edustajat myös kiittelivät, että opiskelijoiden palautteesta on oikeasti hyötyä ja keskustelut opiskelijoiden kanssa ovat antoisia.

Työelämän kehittämistä yhteistyöllä

Humakin opinnäytetöiden tavoitteena on ratkaista todellisia, työelämästä kumpuavia ongelmia ja tuottaa ammattialalle uutta tietoa. Jokaisella Humakin opinnäytetyöllä on tilaaja. Useimmiten opinnäytetyöideat ovat olleet opiskelijoiden omia ideoita, joita he ehdottavat yrityksille. Työelämän edustajan on myös mahdollista ehdottaa yksittäiselle opiskelijalle tai Humakille kehittämistehtävää tai ratkaistavaa ongelmaa opinnäytetyöksi. Lisäksi opintoihin kuuluu pienempiä kehittämistehtäviä, joihin otetaan mielellään ideoita vastaan eri organisaatioilta.

Työpajassa pohdittiin, miten yritykset saisivat ilmoitettua kehittämistehtävistään opiskelijoille ja miten opiskelijoiden kannattaisi lähestyä yrityksiä ideoillaan. Yhteydenpitoon ideoitiin sovellusta, messuja tai työelämäseminaaria, joissa työelämän edustajat ja opiskelijat voisivat keskustella yhdessä sopivista kehittämisen kohteista. Työelämän edustaja taas toivoi, että ideoita kerättäisiin sähköpostitse tai kohtaamiset järjestettäisiin etänä.

Eräs opiskelijoiden idea oli yritysten harjoitteluviikot eli ikään kuin avoimet ovet, jolloin opiskelijat voisivat mennä tutustumaan yritykseen ja mahdollisesti seuraamaan joitain tulkkauksia. Ammattitulkkeja toivottiin myös koululle esittäytymään ja kertomaan työstään.

Terveiset työelämälle

Seuraavassa on kootusti tulkkikoulutuksen ja opiskelijoiden terveisiä ”kentälle”.

• Ottakaa harjoittelijoita matalalla kynnyksellä!
• Ilmoittakaa tulkkikoulutukselle tulkatuista tilanteista, joihin opiskelijat voivat tulla seuraamaan.
• Jos teillä on mikä tahansa kehittämiskohde tai asia, josta tarvittaisiin tietoa, olkaa yhteydessä tulkkikoulutukseen! Opinnäytetyöseminaareissa opiskelijat saavat usein kiitoksista aidosti hyödyllisen opinnäytetyön tekemisestä.
• Kertokaa ehdotuksianne yhteistyön tavoiksi!

Ja lopuksi: Kiitos kun otatte harjoittelijoita, tilaatte opinnäytetöitä ja annatte arvokasta ohjausta tuleville kollegoillenne!

Lue myös blogi: Tiedä mitä teet, kun käytät Suvi-sanakirjaa viittomakielen opiskelussa – Humak
Lue myös blogi: Tutkimuksellisia kehittämistöitä tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden aihepiireistä – Kehittämistyöt kehyksissä-blogisarja
Lue myös blogi: Asian ytimessä ‒ Tulkkaustoiminnan tutkimuksellista kehittämistä Humakin ylempi (AMK) -tutkinnossa vuonna 2024 – Humak