Tutkimuksellisia kehittämistöitä tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden aihepiireistä – Kehittämistyöt kehyksissä-blogisarja

• Kirjoittaja: Zita Kóbor-Laitinen, FM, KM, viittomakielen tulkki (AMK), yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 15.12.2023

Tässä blogisarjassa kerrotaan siitä, miten Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittävät omien alojensa työelämää opinnäytetöidensä avulla.

Kehittämistyöt kehyksissä – kuvia Humakin opinnäytetyögalleriasta blogisarjan neljäs osa käsittelee Humakin Tulkkauksen ja kielellinen saavutettavuuden koulutuksen opinnäytetöitä. Sarjan aiemmissa osissa kerrottiin Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituottajien, yhteisöpedagogien sekä työelämän kehittäjien tutkimuksellisista kehittämistöistä. Sarjan neljännessä osassa tarkastellaan tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutuksen perustutkinnon opinnäytetöitä.

 

Useita opiskelusuuntia, monenlaisia tulkin työnkuvia

Humakista valmistuu viittomakielen, tulkkauksen ja kääntämisen asiantuntijoita, jotka voivat toimia tulkkeina suomalaista viittomakieltä käyttäville henkilöille. Osa Humakista valmistuneista tulkeista on kuuroja viittomakielen tulkkeja. Kuurot tulkit voivat toimia esimerkiksi kääntäjinä tai tulkkeina kuurosokeille henkilöille. He voivat myös saada toimeksiantoja kansainvälisiin tapahtumiin, joissa tulkataan eri maiden viittomakielten välissä. He voivat tehdä rele-, toisto- tai syöttötulkkauksia tai tulkata esimerkiksi kansainvälisin viittomin (International Sign). (Aro & Uusimäki 2022.)

Humakissa on ollut mahdollista pätevöityä myös suomenruotsalaisen viittomakielen tulkiksi. Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkit voivat toimia tulkkina suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäville asiakkaille.

Humakista valmistuu myös puhevammaisten tulkkeja ja kommunikaatio-ohjauksen asiantuntijoita. Puhevammaisten tulkki tulkkaa kielensisäisesti eli suomesta suomeksi. Tulkki selventää asiakkaan puhetta tai muokkaa asiakkaan monikanavaisen ilmaisun – esimerkiksi ilmeet, eleet, puheen, katseen tai osoitukset – selkeiksi lauseiksi. Kommunikaatio-ohjauksen tavoitteena on tarjota puhevammaiselle asiakkaalle ja hänen lähipiirilleen sopivat tavat ja välineet kommunikoida keskenään ymmärrettävämmin ja sujuvammin.

 

Monipuolisia kehittämiskohteita, monenlaisia opinnäytetöitä

Marraskuussa 2023 kollegani Outi Kuvaja antoi hyvän katselmuksen Humakin kuurosokeiden asiakasryhmän kommunikaatiota ja tulkkauspalveluja käsittelevistä opinnäytetöistä. Seuraavassa esittelen tulkkauksen muiden osa-alueiden esimerkkejä. Hakiessa Theseus-tietokannasta hakusanalla tulkkaus näkee, että vuosina 2009–2023 on sinne tallennettu yhteensä noin neljäsataa tulkkausalaa edustavaa Humakin AMK-opinnäytetyötä. (Vastaava luku Humakin YAMK-opinnäytetöiden osalta on viitisenkymmentä.) Esimerkkeinä esitellyt perustutkinnon opinnäytetyöt ovat poimintoja tulkkausalan kehittämisen monenlaisista kohteista ja mahdollisuuksista.

• Viittomakielen tulkkausta (esimerkiksi pari- tai etätulkkausta, tulkkaukseen valmistautumista, tulkkausprosessia tai sen jälkireflektointia) käsittelevät opinnäytetyöt

Anne Elo (2021) selvitti viittomakielen tulkkeja haastattelemalla, mitä asioita tulkin tulee huomioida valmistautuessaan tulkkaustoimeksiantoon lastensuojelussa sekä miten lastensuojeluasioissa tulkkina toimimiseen voi henkisesti valmistautua. Työn tulokset palvelevat konkreettisesti sille asetettuja tavoitteita, kartuttavat ammattialan tieto- ja osaamisperustaa sekä ovat välittömästi ammattialalle sovellettavissa. Tutkimuseettisestä näkökulmasta työ on taiten toteutettu; tekijä on arvioinut työtään monipuolisesti, analyyttisesti ja kriittisesti.

• Kuurojen viittomakielen tulkkien työtä käsittelevät opinnäytetyöt

Cecilia Hanhikoski ja Heidi Nyberg (2022) ovat opinnäytetyössään tarkastelleet, millaisissa tulkkaustilanteissa kuurojen tulkkien mukana olosta on asiakkaiden ja tulkkien mielestä hyötyä. Tulosten mukaan kuuro-kuuleva tulkkipari tai työryhmä sopisivat mihin tahansa tulkkaustilanteeseen, koska näin saataisiin laadukkaampaa tulkkausta ja jokaista osapuolta ymmärrettäisiin varmemmin. Näin asiakkaiden oikeudet ja oikeusturva toteutuisivat parhaiten.

• Tulkkauspalvelujen järjestämistä, kilpailutusta tai alan liiketoimintaa käsittelevät opinnäytetyöt

Päivi Homi ja Mari Virtanen (2017) selvittivät diskurssianalyysin keinoin, mistä, miksi ja miten viittomakieliset ovat keskustelleet Herää, Kelan tulkkauspalvelu! -nimisessä FaceBook-ryhmässä vuosina 2013-2016. Aineiston perusteella saatiin kuvaus kolmesta eri diskurssista. Tarvediskurssi keskittyi tulkin saamisen ja löytymisen problematiikkaan. Informaatiodiskurssissa nousi esiin tulkkauspalveluun liittyvä tiedotus ja epäselvät asiat, joihin postaajat halusivat saada vastauksia. Yhteisöllisyysdiskurssi oli tunteiden purkautumiskanava ja samankaltaisten kokemusten jakamista ja vertaistuen etsimistä.

• Viittomakieltä, sen kielioppia, sanastoa tai kielen käyttöä käsittelevät opinnäytetyöt

Maarit Widberg-Palo (2020) teki sanastotyön Kuurojen liitolle. Opinnäytetyön lähtökohtana oli terminologinen käsiteanalyysi. Tavoitteena oli selvittää ja kuvata jalkapallon puolustus- ja hyökkäyspelin peliliikkeitä ja -asetelmia kuvaavia viittomia sekä antaa viitottuja esimerkkejä näiden viittomien käytöstä. Työn tuloksena saatiin 131 uutta viittoma-artikkelia verkkosanakirja SignWikiin.

• Huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja sisäkorvaistutteen saaneiden asiakasryhmiä ja heidän tulkkauspalveluaan käsittelevät opinnäytetyöt

Marika Kauppinen (2023) toteutti karjalan kieltä puhuville huonokuuloisille verkkokyselyn, johon vastasi 17 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Heidän vastaustensa perusteella huonokuuloiset kokevat pääsevänsä osaksi karjalan kieltä puhuvien yhteisöä, mutta he kohtaavat haasteita toimintaympäristön ja vuorovaikutuksen esteellisyyden vuoksi. Lisäksi haasteita aiheuttaa tiedon puute huonokuuloisuudesta ja saavutettavuuden huomioimisesta. Tilannetta ei helpota, että Suomessa toimii yksi ainoa karjalan kieltä jonkin verran osaava kirjoitustulkki.

• Kuurojen tai muiden asiakasryhmien yhteiskunnallista asemaa tai historiaa käsittelevät opinnäytetyöt

Salla Kuusisen (2019) opinnäytetyössä tarkasteltiin, millaisia kokemuksia kuuroilla viittomakielisillä ammattinäyttelijöillä on osallisuudesta työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kuulevien ja kuurojen välistä yhteistyötä teattereissa. Tämä pyrittiin toteuttamaan tuomalla esiin kuurojen kokemuksia osallisuudesta työelämässä, jossa he toimivat osana kuulevaa työryhmää. Opinnäytetyö nostaa esiin tulkkauksen näkökulman osallisuuden toteutumisessa, joten tulokset ovat hyödynnettävissä myös tulkkauksen ammattikentällä.

• Puhevammaisia ja heidän tulkkauspalveluitaan käsittelevät opinnäytetyöt

Terhi Ikosen ja Mira Tryykin (2023) opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä fysioterapeuteille opas matalan kynnyksen kommunikaatiomenetelmistä. Puhevammaiset kokevat erilaisia saavutettavuusongelmia yhteiskunnassa. Näistä kielellinen saavutettavuus on erityisessä asemassa palveluiden tasavertaisen käytön näkökulmasta. Opinnäytetyöllä selvitettiin fysioterapeuttien kokemia haasteita puhevammaisten asiakkaiden kohtaamisessa. Kehittämistyön tuotteella, eli oppaalla tarjottiin vaihtoehtoja kommunikaatiomenetelmistä, joita voitaisiin käyttää haastavissa kommunikaatiotilanteissa.

• Kommunikaatioasiantuntijuutta tai kommunikaatiomenetelmien opetusta käsittelevät opinnäytetyöt

Sini Halttunen (2022) kartoitti opinnäytetyössään puheterapeuttien käsityksiä kommunikaatio-ohjaajan työnkuvasta sekä puheterapeutin ja kommunikaatio-ohjaajan yhteistyömahdollisuuksista. Opinnäytetyön aihe on tulkkaus ja kommunikaatio-ohjausalalle erityisen kiinnostava, ajankohtainen ja tulevaisuusorientoitunut. Työn merkitys ammattialalle on arvokas, sillä se ulottuu käytännön asiakastyöhön saakka. Opinnäytetyön toteuttaminen on edistänyt myös uusien harjoittelupaikkojen kartoitusta.

• Muita aihepiirejä, esimerkiksi suomenruotsalaista viittomakieltä käsittelevät opinnäytetyöt

Tove Waldonen (2021) osallistui työllään suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysprojektiin. Kun vähemmistö itse on elvytystyön lähtökohtana, se yhdistää yhteisön jäsenet heidän oman kulttuuriperintönsä äärelle. Kielen dokumentointi on elvytystyössä keskeinen työväline. Dokumentoinnin myötä tietoisuus kielestä ja sen käytöstä vahvistuu ja vähemmistön jäsenten kielitaito kehittyy. Tuotettua materiaalia voidaan hyödyntää kielen ja sen vähemmistön näkyvyyden lisäämiseksi ja vaikuttamistyöhön valtaväestön tuen lisäämiseksi.

Tulkkausalan opinnäytetyö tutkimuksellisena kehittämistehtävänä

Opinnäytetyön määrittely on muuttunut Humanistisen ammattikorkeakoulun historian ja minunkin kohta kaksikymmentä vuotta kestäneen työurani aikana. Näin siitä huolimatta, että työtä ohjasi jo 2000-luvun alkupuolella ajatus ammatilliseen kehittämiseen liittyvästä, toiminnallisesta opinnäytetyöstä, jossa on läsnä ”tutkiva ote” (ks. Vilkka & Airaksinen 2003).

Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä on edelleen perusteltua yhdistää tieto ja toiminta, jotta työ monipuolisesti täyttäisi tehtävänsä työelämän kehittäjänä, mutta myös tekijänsä perehtyneisyyden ja asiantuntijuuden osoittajana. Erona aiempaan näkemykseen toiminnallisesta opinnäytetyöstä on se, ettei ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä enää pyritä erottamaan tutkimuksellista otetta käytännön tason ratkaisuihin tähtäävästä työelämän kehittämistoiminnasta.

Jo 2010-luvun alussa ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä puhuttiin tutkimuksellisina kehittämistehtävinä (ks. Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2009). Toiminnallisuuden käsite on vaihtunut yhteisöllisten menetelmien ja tutkittavien tasavertaisen osallisuuden korostamiseen. Toiveenani on ohjata jatkossakin tulkkausalan opinnäytetöitä, joiden tavoitteena on ratkaista todellisia, työelämästä kumpuavia ongelmia ja tuottaa ammattialalle uutta tietoa.

 

Lähteet

Aro, Markus & Uusimäki, Tomas 2022. Kuurot tulkit ja tulkkausmenetelmät. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tulkkaustoiminnan kehittäminen, YAMK-opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824418 Viitattu 7.12.2023.

Ojasalo, Katri & Moilanen, Teemu & Ritalahti, Jarmo 2009. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOYpro Oy.

Vilkka, Hanna & Airaksinen, Tiina, 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.