Muuttava arki haastaa myös nuorisotyöntekijää

• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, nuorisotyön yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 22.3.2022
• Kirjoittaja: Katja Munter, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 22.3.2022

Viimeisten parin vuoden aikana monista poikkeuksellisiksi ajatelluista asioista on tullut uusi normaali. Työyhteisöissä on mietitty uusia työn tekemisen tapoja ja kohdattu uudenlaisia haasteita. Nuorisotyö ei ole tässä suhteessa poikkeus. Sekä nuorisotyöntekijöiden että nuorten hyvinvointi ja resilienssi on ollut koetuksella koronarajoitusten vuoroin kiristyessä ja väljentyessä. Tarkasteltaessa nuorisotyötä ja nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointia korona on kuitenkin vain yksi ilmiö, joka ajankohtaisuudessaan uhkaa jättää varjoonsa muita nuorisotyön arkeen vaikuttavia asioita. Urbaanien ympäristöjen nuorisotyö eroaa syrjäseutujen nuorisotyöstä, ja ylipäätään työn monikenttäisyys ja monipuolisuus näkyy nuorisotyössä. Monipuolisuus, kuten muutoskin, voi olla työlle sekä vahvuus että haaste.

 

Jokainen on oma yksilönsä ja persoonsa

Nuoriso ei ole monoliittinen, yhtenäinen ryhmä eivätkä kaikki nuoret ole samanlaisia. Nuorisotyöntekijältä vaaditaan erilaisten nuorten kohtaamisen osaamista, esimerkiksi kuulevan nuoren kanssa työskentely ei ole samanlaista kuin kuuron nuoren. Nuorisotyössä vaaditaan monikulttuurisuuden ja moninaisuuden osaamista nuoria kohdattaessa entistä enemmän. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvulla. Tämän kehityksen myötä nuorisotyön piiriin on tullut entistä laajempi nuorten kirjo. Nuorisotyöntekijän on oltava kohtaamisen moniosaaja.

Siinä missä nuoret ovat erilaisia, myös nuorisotyöntekijät eroavat toisistaan. Yhteisen työn, jaetun ammatti -identiteetin ja -etiikan lisäksi jokainen työntekijä on oma yksilönsä, jolla on oma historiansa ja omat valmiutensa muutokseen. Toisilla on vahvempi kyky sopeutua muutokseen kuin toisilla, kuten muissakin ammateissa työskentelevillä, tai nuorilla, joiden parissa tehdään nuorisotyötä. Resilienssia on kuitenkin mahdollista vahvistaa. Avainasemassa tällöin on muun muassa huomion kiinnittäminen työstä palautumiseen ja työn johtamiseen. Näitä teemoja käsitellään myös Humakin nuorisotyön opinnoissa.

Nuorisotyön johtajuuden monet kasvot

Nuorisotyön johtamista voidaan tarkastella nuorisotyöntekijän itsensä johtamisen, työyhteisön johtamisen ja nuorisopoliittisen johtamisen näkökulmista. Itsensä johtaminen ja nuorisotyön työyhteisön johtaminen kietoutuvat pitkälti samoihin kysymyksiin kuin mitä käsitellään muissakin työtehtävissä ja työyhteisöissä. Yleisen johtamisen tematiikan lisäksi nuorisotyön johtamisessa korostuu luottamus työntekijän ammatilliseen näkemykseen ja työnjohdon toimialan tuntemus. Tosin substanssituntemuksen merkitys tunnistettaneen muillakin aloilla hyvää johtamista edistäväksi tekijäksi.

Nuorisopolitiikka puolestaan on johtamisen instrumentti, jossa kohtaavat pitkät kehityslinjat ja muutos. Nuorisotyössä yksi keskeinen nuorisopoliittinen dokumentti on valtion nuorisopoliittinen ohjelma eli VANUPO, joka laaditaan määrävuosille. Vuonna 2020 käynnistynyt VANUPO on tullut puoliväliin ja keskustelu seuraavasta ohjelmakaudesta on avautumassa.

 

Nuorisotyössä on erilaisia työympäristöjä ja alueellisia eroja

Nuorisotyön työkenttä on laaja ja työtä tehdään monenlaisissa fyysisissä ja digitaalisissa ympäristöissä. Minna Rauas otsikoi nuorisotyön työhyvinvointia koskevan tutkimuksensa (2021) osuvasti Riittämättömyyden tunteesta maailmanparantajaksi – työhyvinvointi nuorisotyössä. Nuorisotyön kouluttajan kannalta nuorisotyöntekijäksi kouluttaminen on nuorisotyön monipuolisuuden ja monikenttäisyyden vuoksi maailmoja syleilevä projekti. Kouluttajan näkökulmasta keskeinen kysymys on, millaiseen arkeen koulutamme nuorisotyöntekijöitä? Nuorisotyön arki on erilaista isossa kaupungissa verrattuna syrjäseutujen nuorisotyön arkeen. Se on erilaista myös vaikkapa nuorisotilalla ja jalkautuvassa nuorisotyössä.

Kysymys siitä, mihin arkeen nuorisotyöntekijöitä koulutetaan, on käynnissä olevan yhteisöpedagogi AMK –opetusohjelmauudistuksen vuoksi Humakille erityisen ajankohtainen. Tutkinnon rajallinen opintopistemäärä pakottaa tekemään valintoja. Aivan kaikkea ei ole mahdollista tutkintoon sisällyttää. Tässä pohdinnassa työelämäkumppaneiden näkemykset siitä, mitä osaamista nuorisotyössä tarvitaan tulevina vuosina ja millainen on tulevaisuuden nuorisotyön arki ovat äärimmäisen tärkeitä.

Varsinaisen opetussuunnitelmatyöhön sisältyvän työelämäkuulemisen lisäksi nuorisotyön koulutuksen kehittämistä yhteisöpedagogi AMK -tutkinnossa tukee myös ylemmän AMK -tutkinnon nuorisotyön opintojaksojen opiskelijoiden näkemys nuorisotyössä tarvittavasta osaamisesta.  Esimerkiksi tänä keväänä opintojakson Nuorisotyön arki muutoksessa opiskellut ylempi AMK-ryhmä pohti opintojakson yhdessä viikkotehtävässä, mitä kehittämistarpeita seuraavaan VANUPO-kauteen kohdistuu. Opintojaksotehtävän yhteydessä tapahtui myös pienimuotoinen kuuleminen, jossa ryhmälle tarjoutui mahdollisuus vaikuttaa seuraavan VANUPOn valmisteluun.

Nuorisotyöntekijöiden tulee pyrkiä vaikuttamaan nuorisotyön arkeen

Paras tapa vastata muutokseen on siirtyä matkustajan paikalta kuskiksi. Aktiivinen asioihin perehtyminen ja asioihin vaikuttaminen on voimaannuttavaa. Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Vaikuttamaan tulee oppia jo opintojen aikana, jotta aktiivisesta nuorisotyön kehittämisestä tulee osa nuorisotyön ammattilaisen normaalia arkea.

Kuvat: Pixabay