Kuva ja video: Wilma Mäkinen, Humakin yhteisöpedagogiopiskelija
Poikateatterin improvisaatioharjoituksia Kuvaaja Wilma Mäkinen, Humakin yhteisöpedagogiopiskelija

Ahtaiden sukupuolinormien ylittäminen ja ravistelu on tarpeellista kun tahdotaan edistää nuorten miesten hyvää elämää ja vaikuttaa syrjäytymistä aiheuttaviin tekijöihin, kuten sosiaalisten taitojen puutteeseen. Perinteisessä poikanormissa nuoret miehet eivät harrasta kulttuuria. Miehuudessa on aika olematon liikkumavara ja pinttyneitä rooliodotuksia (Terävä 2018).

Osa poikien elämää voivat olla kulttuuri- ja taidelähtöiset harrastukset, joissa mahdollistuu tunteiden ilmaiseminen, tunnistaminen ja itsetutkiskelu. Hankkeen toimintakokeilut purkavat poikakoodien myyttiä, jossa oletetaan vain tiettyjen asioiden kuuluvan pojille, kuten esimerkiksi äänekkään käyttäytymisen, rohkeuden ja fyysisten suoritusten. Käsittelemme kirjoituksessamme tarkemmin yhtä hankkeen poikamyyttejä purkavaa toimintakokeilua, Siperian poikateatteria Jyväskylässä.

Ryhmämuotoista nuorisoteatteritoimintaa nuorille miehille aloitettiin syksyllä 2018. Kulttuuriyhdistys Väristys ry/Kulttuuriklubi Siperia toteuttavat poikateatteritoiminnan kokeilun osana Miesten vuoro -hanketta. Toimintaan pyrittiin löytämään nuoria miehiä, jotka olivat mahdollisesti työttömänä, opiskelupaikkaa vailla tai harrastustoiminnan ulkopuolella, ja joilla on kiinnostusta kokeilla teatteritoimintaa. Osallistujat tavoitettiin alueen nuorisotyön verkostojen ja kulttuuriklubi Siperian muun toiminnan kautta. Toiminnassa tuetaan poikien identiteettityötä ja osallisuutta yksilö- ja ryhmävalmennuksen keinoin. Ryhmä pääsee ohjaajien tukemana tekemään teatteritaidetta ja halutessaan ryhmä voi rakentaa pienempiä esityksiä tai isomman produktion. Teatteriryhmää ohjaa kokenut teatterialan ohjaaja Sauli Yksjärvi ja työparina toimii yhteisöpedagogiopiskelija Wilma Mäkinen.

Tekstimme poikateatterista perustuu Sauli Yksjärven kanssa käytyyn keskusteluun.

Ryhmämuotoinen teatteritoiminta tarjoaa työkaluja identiteettityöskentelyyn

Verrattuna perinteisempään teatteriproduktioon, jossa ohjaaja on etukäteen valmistellut käsikirjoituksen ja siihen sisältyvät aiheet, ryhmälähtöinen teatteri tapahtuu ryhmän ehdoilla. Poikateatterin toiminnassa korostuu ryhmälähtöinen taideprosessi, jossa keskiössä on ryhmä ja sen peilaama ajatusmaailma. Ihan kaikki, niin ryhmän sisäiset kuin ulkopuolisetkin ilmiöt, voivat toimia materiaalina ryhmälähtöiseen teatteriesitykseen. Parhaimmillaan ryhmä voi saada treeneissä kokemuksia sellaisten roolien näyttelemisestä, jotka auttavat ymmärtämään omaa identiteettiä ja persoonaa. Draamaprosessin avulla voi esimerkiksi kokeilla toimimista tilanteissa, jotka tuntuvat haastavilta. Tilanteessa voi näytellä roolin turvin itse tai nähdä toisen näyttelevän hahmoa, johon samaistuminen tuntuu vaikealta. Ryhmälähtöisessä teatteritaiteessa esiin nousevat aiheet liittyvät väistämättä siihen, mitä ryhmäläiset käsittelevät omassa elämässään tai mitä heillä on alitajunnassa.

Teatteritoiminnan avulla voidaan vahvistaa nuorten sosiaalisia taitoja ja itseilmaisua. Syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta, kuten työelämästä tai koulumaailmasta, voi olla seurausta heikoista sosiaalisista taidoista. Työelämässä usein korostetaan sosiaalisten taitojen hallitsemista osana työssä menestymistä. Yksjärven omien havaintojen mukaan syrjäytyneitä ihmisiä saattaa yhdistää kapeammat sosiaaliset taidot ja heikompi kyky ystävystyä ja kommunikoida sosiaalisissa tilanteissa. Kaikki sellainen toiminta tai turvallinen paikka, joka auttaa kasvattamaan sosiaalisten taitojen työkalupakkia, edesauttaa osallisuuden ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Myös jokaisen oma ainutlaatuisuus tulee esiin teatteritoiminnan leikeissä ja harjoituksilla. Poikateatteritoiminnassa itse mielletty moka tai virhe harjoituksissa, ovat “lahjoja”, jotka ovat osa taiteen tekemisen prosessia. Teatterissa usein suorastaan kannustetaan “huonosti” tekemiseen. Se vahvistaa tunnetta siitä, että on sallittua tehdä sitä, miltä tuntuu ja sekin on oikein. Tekemisessä ei ole mittaria, jolla mitataan, oletko parempi suhteessa muihin. Tämä on usein haaste teatteriharrastuksessa, sillä sinne tullaan maailmasta, jossa kaikkea arvotetaan ja arvostellaan.

Pienryhmässä tehty kohtaus aiheesta ”jännitys ja mieshali”.Video: Wilma Mäkinen

Teatterityöskentelyllä voidaan rikkoa perinteisiä sukupuolistereotypioita

Yhteiskunnassamme vallitsevat sukupuolistereotypiat ylläpitävät olettamuksia siitä, että on olemassa vain tietynlaisia tapoja olla poika tai tyttö, mies tai nainen (Jääskeläinen, Hautakorpi, Onwen-Huma, Niittymäki, Pirttijärvi, Lempinen & Kajander, 2015). Kasvatuksella on suuri vaikutus siihen, miten ymmärrämme sukupuolen moninaisuutta. Opetushallitus on julkaissut oppaan sukupuolten tasa-arvon edistämisestä perusopetuksessa, jossa todetaan, että kapeakatseinen sukupuoliajattelu voi aiheuttaa yhteiskunnassa vakavia ongelmia kuten kiusaamista, yksinäisyyttä, ulkopuolelle jäämistä, koulutuksen keskeytymistä, syrjäytymistä ja seksuaalista häirintää (Jääskeläinen et al. 2015, 13-14) Myös nuorisotyöllä osana kasvatustyön kenttää on vastuu sukupuolistereotypioiden ja normien purkamisessa esimerkiksi vapaa-ajan- ja harrastustoiminnan kautta.

Edelleen poikien harrastuksiksi mielletään helposti urheilulliset joukkuelajit kuten jääkiekko, sähly ja jalkapallo taidelajien sijaan. Jo miesten ja naisten fyysisten ominaisuuksien takia useissa urheilulajeissa jakaannutaan tyttöjen ja poikien ryhmiin sekaryhmien sijaan. Nuorisobarometrin (2017) mukaan nuoret kokevat oppivansa sosiaalisia taitoja ja suvaitsevaisuutta enemmän koulun ulkopuolella (Valtion nuorisoneuvosto 2017). Harrastuksilla on usein iso merkitys sosiaalisten taitojen harjoittelun kannalta. Jos kuitenkin pojat sekä tytöt valitsevat harrastuksia, joissa ryhmissä on tyypillisesti vain saman sukupuolen edustajia, on vaarana, että syntyy erillisyyttä miesten ja naisten välille. Teatteriharrastuksessa voi tulla vastaan se, että ryhmässä on enemmän tyttöjä kuin poikia. Kuitenkin teatteritaiteessa ohjaajille on luontaista, että jokaista katsotaan yksilönä tai ihmisenä ja yleensä tietoisesti vältetään ryhmittelyä tyttöihin ja poikiin.

Taiteen tuottamisessa jokainen ihminen on uniikki, koska on kyse oman sisäisen, uniikin maailman ilmaisemista jotenkin näkyvällä tavalla. Jo lähtökohtaisesti taiteen tekemisessä ymmärretään, että jokainen on ainutlaatuinen yksilö ja tärkeä juuri siitä syystä. Yksjärvi pitää arvokkaana, että ihminen pystyy mielikuvituksen avulla ajattelussaan astumaan roolien ja sukupuoliajattelun ulkopuolelle ja ilmaisemaan itseään yli identiteetin ja roolirajojen. Teatterissa, draamaprosessin avulla, voidaan tuoda näkyväksi asioita, joita osallistuja ei välttämättä ole itse aikaisemmin huomannut. Esimerkiksi matkimisella voidaan tuoda esiin toisen piirteitä tai omaksua itselle täysin uusia rooleja. Miesten vuoro -hankkeen Siperian poikateatteria ohjaavalla Yksjärvellä on vahva usko siihen, että jos jokin paikka tai harrastus luo nuorelle sellainen tilan, jossa hän uskaltaa entistä enemmän ilmaista itseään, niin se jo itsessään auttaa purkamaan syrjäytymistä, rooliodotuksia ja niiden alle jäämistä.

 

Lähteet

Heikkilä, Riie 2015. Suomalainen maku ja kulttuurin kuluttamisen valikoituneisuus. Teoksessa Lindholm Arto (toim.) Ei-kävijästä osalliseksi. Osallistuminen, osallistuminen ja osallisuus kulttuurialalla. Viitattu 22.2.2019 https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2015/11/Arto-Lindholm-ei-kavijasta-osalliseksi.pd
Jääskeläinen, Liisa & Hautakorpi, Johanna & Onwen-Huma, Hanna & Niittymäki, Hanna & Pirttijärvi, Assi & Lempinen, Mikko & Kajander, Valpuri 2015. Tasa-arvotyö on taitolaji. Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. 2.painos. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu 30.1.2019. http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf
Lindholm, Arto 2015. Ei-kävijät yleisötutkimuksen läpivalaisussa. Teoksessa Lindholm Arto (toim.) Ei-kävijästä osalliseksi. Osallistuminen, osallistuminen ja osallisuus kulttuurialalla. Viitattu 22.2.2019 https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2015/11/Arto-Lindholm-ei-kavijasta-osalliseksi.pd
Terävä, Hanna 2018. ”Poikien pitäisi pystyä ottamaan haltuun tyttömäisinä pidettyjä ominaisuuksia, koska niitä tarvitaan elämässä” – Poikatutkimus pyrkii purkamaan sukupuolistuneita käytäntöjä, joita on kaikkialla. Viitattu 6.3.2019, https://yle.fi/uutiset/3-10391891
Valtion nuorisoneuvosto 2017. Infografiikka-esite: Nuorisobarometri 2017. Viitattu 30.1.2019. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuorisobarometri_infografiikka_NETTI.pdf
Yksjärvi, Sauli 2018. Sauli Yksjärven haastattelu 24.1.2019. Toteuttaja Kirsikka Sorvoja. Jyväskylä.