Leikit ja pelit ovat kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa olleet osa ihmisten elämää. Suomen pelimuseon mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista pelaa ainakin kerran kuussa. Digitaalisesta pelaamisen ohella aikaa vietetään edelleen myös lauta-, kortti- ja roolipelien parissa. (Suomen pelimuseo 2019.)

Pelaamista myös seurataan innokkaasti. Perinteisen fyysisen urheilun seuraamisen tavoin myös e-urheilusta on tullut suosittu penkkiurheilulaji. Joidenkin arvioiden mukaan e-urheilu kiinnostaa vuonna 2020 jopa puolta miljardia ihmistä: se on nopeimmin kasvava urheilun seuraamisen muoto.

Kiinnostus e-urheiluun on ikävinoutunutta. Sitä seuraavat etenkin pojat ja nuoret miehet, mutta e-urheilu kiinnostaa myös tyttöjä.  (Jalonen 2018.) Koska e-urheilun harrastajat ovat nuoria, se on kiinnostava ilmiö ja harrastus myös nuorisotyön näkökulmasta.

Digitaalinen pelaaminen ei ole uusi ilmiö nuorisotaloilla. Erilaisia pelikonsoleita on ollut nuorisotaloilla jo 1970- ja 1980-lukujen vaihteesta alkaen, ja tultaessa 1990-luvulle konsolit kuuluivat jo nuorisotalojen vakiovarusteisiin. (Pelikasvattajan käsikirja 2013, 83.) Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana nuorisotyössä ovat yleistyneet lan-tapahtumat, peliturnaukset ja kilpapelaaminen (mt., 84).

Samanaikaisesti nuorisopalveluiden ylläpitämät pelitilat ja nuorille tarjoama pelitoiminta on yleistynyt.  Tästä ehkä viimeisin esimerkki on Vantaan kaupungin Tikkurilan Nuorten monitoimitila Liitoon 21.5. avaama pelitalo (Helsingin Sanomat 21.5.2019).

Nuorisotyö on ollut ajan hermolla ja reagoinut nuorten innostukseen e-urheiluun ja e-pelaamiseen. Sen sijaan nuorisotyön koulutus on tarttunut e-urheiluun ilmiönä hitaasti. Nyt on myös nuorisotyön koulutuksen aika panostaa pelaamisen ja e-urheilun haltuunottamiseen.

Hyvä, paha esport

Nuorten digitaaliseen pelaamiseen ei aina suhtauduta varauksetta. Iltapäivälehdissä on tuotu esiin vanhempien huolta peleihin koukkuun jäämisestä, ja kaikki nuorisotyöntekijätkään eivät pidä nuorten pelaamista hyvänä asiana.

Pelimaailmaa koskevan tietämyksen kasvamisen myötä yhä useampi nuorisotyöntekijä on kuitenkin alkanut löytää pelaamisesta nuorisotyöllisiä mahdollisuuksia. Tästä huolimatta jututtaessani nuoria Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa 28.2.-3.3.2019 järjestetyssä LANTREK ’19 -tapahtumassa e-pelaajanuoret toivoivat edelleen nuorisotyöntekijöiltä hyväksyvää suhtautumista. Heidän kokemuksensa oli, että nuorisotyöntekijöiden keskuudessa on vieläkin negatiivista suhtautumista e-urheiluun.

E-pelaaminen kehittää nuoren taitoja siinä missä jokin muukin laji tai harrastus. Pelaaminen kehittää esimerkiksi reaktionopeutta ja keskittymiskykyä. Joukkuepelaamisessa nuoret oppivat yhteistyötaitoja ja sosiaalisia taitoja.

Pelattujen pelien läpikäynnissä nuoret oppivat myös analyyttistä ja strategista ajattelua. Jossakin vaiheessa syntyy myös oivalluksia terveellisen ravinnon ja riittävän unen merkityksestä pelimenestykseen. Energiajuomalla ja valvomalla ei pääse huipputuloksiin.

 

LANTREK ’19, Tampereen messu- ja urheilukeskus 28.2.-3.3.2019. LANTREKin äänimaisema syntyi pelaamisen äänistä, keskittymistä häiritsevää musiikkia ei soitettu. Olennaisena osana tapahtumaa ovat eri väriset valot. Myös omia pelipöytiä koristellaan ledeillä ja laavalampuilla.

E-urheilu on kilpailua mutta myös hauskanpito

E-urheilun vakiintumisesta yhdeksi urheilulajiksi muiden joukossa kertoo myös sen hyväksyminen puolustusvoimien urheilukoulun lajiksi syksyllä 2017 (Pelikasvattajan käsikirja 2, 188). Kilpailu on tärkeä osa e-urheilua, ja osalle nuoria e-pelaajia se on parasta e-urheilussa.

E-urheilu voi myös olla kallis harrastus. Hyvään pelikoneeseen ja pelituoliin saa helposti kulumaan tuhansia euroja. E-urheilussa on nykyään isoja palkintorahoja ja sponsoreita. Tunnetut pelaajat ovat myös Youtube-julkkiksia lajin seuraajien keskuudessa. Mutta kuten muutama LANTREK ’19 –tapahtumassa kohtaamistani nuorista sanoi, kyse on myös hauskanpidosta.

Nuorisotyön tärkeä rooli nuorten e-urheilussa on mahdollistaa nuorten turvallinen harrastaminen. Nuorisopalveluiden pelitilat tuovat pelaamisen myös niiden nuorten ulottuville, joilla ei ole muuten mahdollisuuksia käyttää pelikonetta. Lisäksi nuorisotyö tarjoaa nuorille elämyksiä ja e-urheilun parista voi myös löytyä nuorelle ammatti, vaikka hänestä ei ammattipelaajaa tulisikaan. Samalla tavalla kuin fyysisessä urheilussa e-urheilun parissa työskentelee valmentajia, selostajia, sisällöntuottajia ja managereita.

 

Muun muassa e-sport-joukkue Havu Gaming oli mukana 13 000 euron CS:GO-turnauksessa LANTREK ’19 -tapahtumassa. Samanaikaisesti osallistujat jännittivät huipputiimi ENCE:n suoritusta Katowice Major -turnauksessa Puolassa.

Digitaalinen pelaaminen ja e-urheilu tuovat nuorisotyön piiriin myös niitä verkossa viihtyviä nuoria, joita nuorisotyö ei muuten tavoita. Tässä suhteessa nuorisotyön ylläpitämät pelitilat ovat myös osa syrjäytymisen vastaista nuorisotyötä.

Pelitiloissa suhtaudutaan vastuullisesti pelien ikärajoihin ja pelitoiminnassa pyritään kaikille mukavaan harrastamiseen, jossa ei esiinny kiusaamista, häirintää tai vihapuhetta. Hyvä esimerkki on Pelikeskus Score ja Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden koordinoima Non-toxic –syrjimätön pelikulttuuri -hanke.

E-urheilu ja nuorisotyön koulutus

Nuorisotyö toimii aktiivisesti jo monella paikkakunnalla e-urheilun parissa. Tästä kerrottiin hyviä esimerkkejä Tampereella 28.2.2019 järjestetyssä ensimmäisessä Kunnallisen nuorisotyön e-urheiluseminaarissa. Esimerkiksi seminaarin järjestäjäkaupungissa Tampereella e-urheilua on kehitetty muun muassa yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa alkuvuodesta 2019 päättyneessä Game Time -hankkeessa.

Tampereen Monitoimitalo 13:ssa 15.5.2019 avattu Pelifarmi on myös yksi konkreettinen esimerkki Tampereen panostuksesta e-urheiluun. Lisäksi Tampereella kehitetään e-urheilujärjestelmän toimintamallia yhteistyössä Tampereen kaupungin, Varalan Urheiluopiston, Ahlmanin Ammatti- ja Aikuisopiston sekä seurojen Classic, Tampereen Pyrintö, Manse PP ja Tampereen NMKY kanssa (Varala 2018).

Vastaavasti Oulussa Byströmin nuortenkahvilan yhteydessä on pelitila, jossa urheiluseura Hercules valmentaa nuoria pelaajia yhteistyössä kaupungin kanssa. Seminaarissa esiteltiin myös Helsingin Pelikeskus Scoren toimintaa, Turun kaupungin nuortenpalveluiden Turku Game Academy -toimintaa, Pelitalo Montendon toimintaa Rovaniemellä sekä Hämeenlinnassa seurakunnan ja kaupungin nuorille tarjoamaa toimintaa pelitila Bunkkerissa. Nuorisotyön voidaan perustellusti sanoa olevan mukana nuorten e-urheiluharrastuksessa.

Helmikuisessa e-urheiluseminaarissa oli myös vahva tahtotila yhteistyön tekemiseen e-urheilun saralla. Yhteistä keskustelua haluttiin jatkaa. Seuraava kunnallisen nuorisotyön e-urheiluseminaari on jo alustavasti suunniteltu pidettäväksi alkuvuodesta 2020 Espoossa.

Helmikuussa järjestetyssä ensimmäisessä kunnallisen nuorisotyön e-urheiluseminaarissa nuorisotyön kouluttajista paikalla oli vain Humanistisen ammattikorkeakoulun eli Humakin edustaja. Humakissa ei vielä ole pelaamiseen liittyvää toimintaa. Humakissa on kuitenkin herännyt kiinnostus pelaamiseen liittyvään hanketoimintaan ja opintoihin.

E-urheilun Humakissa ovat ensimmäisenä löytäneet opiskelijat; opettajan näkökulmasta oli hienoa olla seminaarissa oppijana ja saada opastusta e-urheiluun pelitiloilla työskenteleviltä Humakin asiantuntevilta alumneilta muiden aihepiirin asiantuntijoiden lisäksi.

Seminaarin jälkeen yhteydenpito alumnien kanssa on jatkunut, ja Humakissa on käynnistynyt pelaamiseen liittyvien opintojen kehittämistyö. Nuorisotyö menee sinne, missä nuoret ovat. Samalla tavalla nuorisotyön koulutuksen tulee seurata nuoria ja nuorisotyötä, ja tässä tapauksessa nuorisotyön kouluttajan tulee seurata opiskelijoitaan e-urheilun kentille.

 

E-urheiluun kuuluvat myös hulppeat palkintopokaalit, kuten muuhunkin urheiluun.

Lähteet

Helsingin Sanomat 20.5.2019. Vantaa avaa pelitalon, johon houkutellaan kotiinsa yksin pelaamaan jämähtäneitä 10–17-vuotiaita. Viitattu 29.5.2019 https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006112098.html

Jalonen, Harri 2018. E-urheilun suosio kasvaa ryminällä. Viitattu 31.5.2019. http://www.harrijalonen.fi/fi/blogi/e_urheilun_suosio_kasvaa_ryminalla

Pelikasvattajan käsikirja 2013. Viitattu 31.5.2019. https://pelikasvatus.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf

Pelikasvattajan käsikirja 2 2019. Viitattu 31.5.2019 https://pelikasvatus.fi/pelikasvattajankasikirja2.pdf

Suomen pelimuseo 2019. Näyttelyopaste Pelien valtakunta. Viitattu 29.5.2019

Varala 2018. Tampereelle merkittävä e-urheilun kilpailu-, harrastus- ja koulutusympäristö. Blogi 12/11/18. Viitattu 3.6.2019. https://varala.fi/tampereelle-merkittava-e-urheilun-kilpailu-harrastus-ja-koulutusymparisto/