Slava Ukraini! Hei! Mitä kuuluu? – Vuorovaikutusta voi luoda monenlaisin keinoin

• Kirjoittaja: Hanna-Kaisa Turja, Lehtori, Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 18.8.2022

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut nopeasti Suomen poliittista tilannetta. Tiedot sodan etenemisestä, ihmisten hätä ja kuvat Ukrainasta ovat järkyttäneet suomalaisia. Osalla suomalaisista on erilaisia yhteyksiä ukrainalaisiin. Moni miettii, mitä itse voisi tehdä Ukrainasta saapuvien pakolaisten hyväksi.

Tarkastelen tekstissäni uutta tilannetta sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Kohtaamiset ja monenlaiset vuorovaikutuksen areenat sekä yhteisymmärrykseen pääseminen ovat mahdollisia, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan.

Auttamistyötä eri ympäristöissä

Sisäministeriön (2022a) mukaan monia suomalaisia kiinnostaa, millä tavoin he voisivat auttaa hädänalaisia ukrainalaisia.  Myös Ukrainan naapurimaiden auttaminen kiinnostaa suomalaisia.

Rahallisen tuen lisäksi moni haluaa auttaa myös muulla tavoin. Kuka tahansa voi tarjota majoitustiloja Ukrainasta tuleville. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan koordinoi yksityismajoitusta, vaan siitä vastaa Punainen risti. Ukrainasta saapuneet voivat hakea Suomesta tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa.

Vastaanottokeskuksiin voivat majoittua sekä tilapäistä suojelua hakevat että turvapaikanhakijat. Tilapäisen suojelun hakeminen on nopeampaa kuin turvapaikan hakeminen. Tilapäistä suojelua saavat ovat oikeutettuja terveydenhuollon palveluihin, välttämättömään toimeentuloon, vastaanottorahaa sekä välttämättömiin sosiaalipalveluihin. Henkilöillä on myös oikeus työntekoon. (Sisäministeriö 2022b.) Toukokuun loppuun mennessä tilapäisen suojelun hakemuksia oli tullut Ukrainan kansalaisilta 24 405 kappaletta (Maahanmuuttovirasto 2022a).

Teknologia tuo sodan kuvat kotisohvalle

Teknologiavälitteisyys, sosiaalisen median jatkuva kuvavirta ja päivitykset ovat tuoneet sodan jäljet ja raa’an kuvaston kotisohville.  Osalle suomalaisista Ukrainan tilanne on tullut erityisen lähelle eri syistä. Jonkun ukrainalainen työkaveri on lähtenyt rintamalle, marjatilayrittäjä on majoittanut ukrainalaisten kausityöntekijöiden sukulaisia ja toisaalla järjestellään ukrainalaisperheille tarvikkeita uuteen kotiin.

Telegramin, WhatsAppin ja muiden sovellusten avulla saadaan tietoa kotiseudun tilanteesta ja heistä, jotka jäivät Ukrainaan. Monet Ukrainaista paenneet joutuvat käsittelemään raskaita ja ahdistavia tilanteita samalla kun yrittävät sopeutua uuteen ympäristöön ja tilanteeseen Suomessa. Raskaassa ja ahdistavassa tilanteessa tietyt rutiinit ja arjen askareet voivat olla tärkeitä keinoja selviytymiseen. Mahdollisuus käydä koulua, opiskella, tehdä töitä ja hoitaa arkeen kuuluvia asioita voivat tasapainottaa elämää, jota varjostavat monenlaiset huolet.

Jalkapallokentillä, orkestereiden harjoituksissa, judomatoilla ja voimistelusaleissa harrastetaan yhdessä yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta. Kädet ojentuvat, hymy tarttuu! Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus koulunkäyntiin ja harrastuksiin.

Kotoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät. Viranomaisten toiminnan lisäksi arkisilla kohtaamisilla on suuri merkitys. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021). Voimme jokainen edistää omalla toiminnallamme kotoutumista ja helpottaa muualta Suomeen tulevien elämää ja arkea uudessa maassa.

Uusia vastaanottokeskuksia avataan, sillä ukrainalaisten määrä Suomessa kasvaa. Valtaosa Ukrainasta tulleista on yksityismajoituksessa. (Miettinen 2022.) Vastaanottokeskusten määrä on nyt 56, kun se ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oli 20 (Maahanmuuttovirasto 2022b).  Arki vastaanottokeskuksissa sekä yksityisissä kodeissa tuo eteen erilaisia vuorovaikutustilanteita. Ukrainasta paenneilla henkilöillä on huoli Ukrainaan jääneistä läheisistään, erilaisia pelkoja ja osalla pakolaisista on traumoja.

Kohtaamisen areenat

Kohtaamiset ukrainalaisten pakolaisten kanssa tapahtuvat sekä institutionaalisissa vuorovaikutustilanteissa että vapaissa arkikeskusteluissa. Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu ajatukseen siitä, että meillä on pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen sekä kykyä koordinoida yhteistoimintaa (ks. esim. Sacks, Schegloff & Jefferson 1974; Tomasello & Carpenter & Call& Behn & Moll 2005). Sigrid Norrisin (2004) mukaan puhutun kielen lisäksi käytössämme on monia erilaisia kommunikaatiokanavia kuten katse, eleet, pään liikkeet, asento, erilaiset tekstit sekä tila.

Esimerkkinä puheen yhteydestä ilmeisiin ja liikkeisiin nostan esille huulioluvun. Huulioluku tarkoittaa puheliikkeiden seuraamista kasvoilta. Näköaistilla on suuri merkitys etenkin tilanteissa, joissa puheen kuuleminen on vaikeaa. (Saalasti 2019.) Huuliolukua voidaan hyödyntää lisäksi tilanteissa, joissa vuorovaikutuksen osapuolet eivät ole tasavertaisessa tilanteessa. Tällainen on tilanne esimerkiksi silloin, kun toinen osapuoli hallitsee käytetyn kielen. Epäsymmetristen vuorovaikutustilanteiden pääperiaate on, että vahvemman kielitaidon omaava mukauttaa omaa toimintaansa.

Puhutun kielen lisäksi periaatetta voi mielestäni soveltaa myös “kielettömiin” kohtaamisiin. Jokainen meistä voi harjaantua tarkastelemaan vuorovaikutustilanteita ja muuttamaan omaan viestintäänsä. Kielen lisäksi käytämme katsetta, kehoamme, ilmeitä ja eleitä kommunikoidessamme. Tätä tapahtuu myös tiedostamattamme, ja sosiaalisen vuorovaikutuksen resurssit heijastuvat vuorovaikutustilanteisiin. (Lindholm, Stevanovic & Peräkylä 2016, luku “Sosiaalisen vuorovaikutuksen resurssit”.) Puhe ja kieli tekevät näkyväksi monikielisyyttä ja erilaisia kielenkäytön konteksteja. Näiden lisäksi voimme tehdä näkyväksi erilaiset sosiaalisen vuorovaikutuksen resurssit.

FT Elina Tapio tutki Kuvako-hankkeessa (2017–2020) kuvien käyttämistä vastaanottokeskuksissa. Alkuvaiheen kartoituksessa selvitettiin, miten kuvia, visuaalisia elementtejä ja vuorovaikutuksen käytänteitä käytettiin vastaanottokeskuksissa. Kuvien ja piirrosten käytössä vastaanottokeskusten työntekijöiden ja asiakkaiden välillä Tapio havaitsi merkitykselliseksi huomion kiinnittämisen samaan asiaan. Katse kiinnitettiin kuvaan tai käytettiin osoittavia eleitä. Eräs vastaanottokeskuksen työntekijä kuvasikin vuorovaikutusta osuvasti sanalla “kokovartalokuuntelu”. Tällä hän tarkoitti, miten työntekijät tarkastelevat asiakkaan ilmeitä ja eleitä eri tilanteissa. (Tumelius 2019, 16–17.)

Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Kuvako-hankkeessa kehitettiin kuvakommunikointisovellus. Sen voi ladata ilmaiseksi Google Playstä ja App Storesta.

Katso video (Youtube), jossa kuvakommunikointisovellusta käytetään vuorovaikutustilanteessa.

Papunetin kuvapankista voi ladata maksutta erilaisia kuvia kommunikoinnin tueksi. Kuvapankista löytyy myös erikseen kuvalliset sanastot koulujen ja varhaiskasvatuksen käyttöön. Sanastoissa on kuvien lisäksi käytetty suomea ja ukrainaa.

FT Elina Tapio on julkaissut Twitterissä viestiketjun, jossa hän avaa konkreettisesti erilaisia keinoja vuorovaikutukseen ilman yhteistä kieltä. Pääset lukemaan ketjun tästä.

Kirjoittajan vinkit vuorovaikutustilanteeseen

• Hyödynnä rohkeasti vuorovaikutustilanteessa eleitä, ilmeitä ja kehoasi. Kun laitat kätesi sydämen päälle rinnalle, viestität toiselle, että olet valmis kuuntelemaan ja kohtaamaan hänet.
• Käsien eleillä voit havainnollistaa paitsi suuntia myös esineitä tai paikkoja.
• Käytä katsetta. Se vahvistaa vuorovaikutusta ja tukee yhdessä muiden kehollisten keinojen kanssa yhteisen merkityksen luomista.
• Puhu selkeästi kieltä tai kieliä, joita käytät. Suun liikkeiden ja huulion näkeminen auttavat niin kieltä opettelevaa kuin huonokuuloista henkilöä.
• Puheen rytmillä, sanojen toistamisella ja painotuksilla voit tukea kielellistä viestiä, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan. Ydinsanan ja eleen toistaminen voi tukea ymmärtämistä.
• Käytä tilassa olevia esineitä. Havainnollista sanomaasi esineillä. Yhdistä esineiden käyttöön ilmeitä ja eleitä.
• Muokkaa tilaa vuorovaikutukselle suotuisaksi. Siirrä rohkeasti esimerkiksi huonekaluja tai katseelle esteenä olevia esineitä.
• Jos tarkoituksena on rohkaista ihmisiä vuorovaikutukseen, järjestä tuolit puolikaareen tai tee iso pöytä useammasta pöydästä. Älä anna tilan järjestyksen huomaamatta säädellä vuorovaikutusta ja toiminnan mahdollisuuksia.
• Piirrä ilmaan, paperille tai vaikka maahan. Piirtää ja kirjoittaa voi myös kännykän näytölle.
• Käytä kuvia vuorovaikutuksen tukena. Kuvia voi selata kuvapankeista tai voit käyttää esimerkiksi Papunetin kuvapankista löytyviä kuvia.
• Jos käytät usein samaa tilaa, mieti voisitko kuvittaa tilaa.
• Mikäli osaat suomalaista viittomakieltä, hyödynnä sitä. Jos osaat yksittäisiä viittomia, voit käyttää niitä vuorovaikutuksen tukena.
• Hyödynnä selkokielisiä valmiita materiaaleja. Pyri itse ottamaan huomioon selkoilmaisu puhuessasi tai kirjoittaessasi. Yksinkertainen sanasto ja selkeiden peruslauseiden käyttäminen auttavat monissa tilanteissa.
• Varmista toisen ymmärrys. Jos yksi keino ei tunnu toimivalta, kokeile toista vuorovaikutuksen keinoa.
• Google maps on hyvä apuväline selvittää esimerkiksi reittiä tai paikkaa.
• Käytä tulkkia tai selvitä tulkkauspalveluiden mahdollisuus viranomaistilanteissa. Muista, että esimerkiksi läheisen ihmisen käyttämiseen tulkkina sisältyy aina riskejä. Ammattitaitoinen tulkki osaa perehdyttää tulkin käyttämiseen.
• Lataa Kuvakom-sovellus kännykkääsi.

Lähteet

Lindholm, Camilla & Stevanovic, Melisa & Peräkylä, Anssi 2016. Johdanto.  Teoksessa Camilla Lindholm & Melisa Stevanovic (toim.) Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista vuorovaikutusta. (E-kirja.) Tampere: Vastapaino.

Maahanmuuttovirasto 2022. Tilapäisen suojelun tilastot. Viitattu 27.5.2022. https://migri.fi/tilapaisen-suojelun-tilastot

Miettinen, Ville 2022. Vastaanottokeskuksia Ukrainasta pakeneville perustetaan nopealla tahdilla ympäri maata. Kuntalehti 18.3.2022. Viitattu 2.5.2022. https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/vastaanottokeskuksia-ukrainasta-pakeneville-perustetaan-nopealla-tahdilla-ympari-maata/

Norris, Sigrid 2004. Analyzing multimodal interaction. A methodological framework. London: Taylor & Francis Group.

Saalasti, Satu 2019. Huulioluku ja aivotoiminta. Viitattu 27.5.2022. Huulioluku_kuuloliitolle_draft5.pdf (kuuloliitto.fi)

Sacks, Harvey & Schegloff, Emanuel A. & Jefferson, Gail 1974. A simplest systematics for the organization turn-taking for conversation. Language 50:4, 666–735.

Sisäministeriö 2022a. Avun tarjoaminen ukrainalaisille. Viitattu 15.5.2022. https://intermin.fi/ukraina/avun-tarjoaminen-ukrainalaisille

Sisäministeriö 2022b. Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille. Viitattu 2.5.2022.  https://intermin.fi/ukraina/tilapainen-suojelu

Tomasello, Michael & Carpenter, Malinda & Call, Josep & Behne, Tanya & Moll, Henrike 2005. Understanding and sharing intentions: The origins of cultural cognition. Behavioral and Brain Sciences 28:5, 675–635.

Tumelius, Riikka 2019. Muutosta tutkimassa tutkimuksen keinoin. KUVAKO – Kuvakommunikaatio arjen tukena vastaanottokeskuksissa. Teoksessa Marja Eskel & Erja Anttonen (toim.) KUVAKO Kuvakommunikaatio arjen tukena vastaanottokeskuksissa, Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja 88, 11–19. Viitattu 25.5.2022. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2019/12/kuvako-kuvakommunikaatio-arjen-tukena-vastaanottokeskuksissa-2019.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Kotoutuminen ja pakolaisten vastaanotto. Viitattu 16.5.2022. https://kotoutuminen.fi/kotoutuminen-ja-pakolaisten-vastaanotto