Veikö korona vapaaehtoistyöt?

• Kirjoittaja: Sanna Pekkinen, FL, kulttuurituotannon lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 29.3.2021
• Kirjoittaja: Juha Iso-Aho, FM, kulttuurituotannon lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 29.3.2021

Vuoden kestänyt koronapandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään monella eri tavalla. Fyysinen elinpiiri on kaventunut, kun useat tekevät töitä kotoa käsin, harrastuspaikat ovat kiinni ja matkailu keskittyy sekin lähinnä lähiympäristöön. Voisi ajatella, että myös vapaaehtoistyö olisi vähintäänkin muuttunut kriisin keskellä, kun kontakteja on pitänyt rajoittaa ja sosiaalinen etäisyys on ollut suositeltavaa. Mutta onko näin?  

Vapaaehtoistyö on, alan toimijoita yhteen kokoavan ja toimijoiden edunvalvojan Kansalaisareenan määritelmän mukaan, toimimista tärkeäksi koetun asian puolesta, maailman muuttamista, epäkohtiin puuttumista, halua tehdä hyvää lähellä tai kaukana ja paljon muuta. Vapaaehtoisena ihminen voi toimia tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin tai hyödyntää jotain erityisosaamistaan. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. 

Kysely vapaaehtoistoiminnasta koronan aikana

Puoli vuotta koronapandemian alkamisen jälkeen, heinä-elokuussa 2020 Suomen Kyselytutkimus toteutti puhelinhaastatteluilla tutkimuksen “Koronaepidemiaan liittyvä auttaminen Suomessa”. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston, Kansalaisareena ry:n ja Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi tuhat vähintään 15-vuotiasta henkilöä. Kysely oli osa kansainvälistä “Understanding Global Generosity in Times of Crisis” -tutkimushanketta, johon Suomesta osallistuu Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta. 

Kansalaisareenan mukaan kysely osoitti, että kansalaisten auttamisinto on poikinut uusia osallistumisen tapoja sekä aktivoinut erityisesti läheisten, mutta myös yritystoiminnan tukemista. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa kertoi auttaneensa perheenjäseniään, ystäviään tai naapureitaan. Yhteisölliset tempaukset saivat mukaansa lähes viidesosan vastaajista. 30 % vastaajista kertoi ostaneensa yritysten palveluja, joita he eivät kuitenkaan pystyneet heti käyttämään rajoitusten vuoksi.  

Lahjoittaminen ja uudet ohjeistukset

Kyselyn mukaan myös perinteisemmät auttamisen tavat, kuten vapaaehtoistyö ja lahjoittaminen ovat myös olleet suosittuja.  Kansalaisareenan mukaan yleensä suomalaisista noin 70 prosenttia osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen muun muassa antamalla aikaa, rahaa tai tavaroita. Vastaajista 26 prosenttia oli lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen. Kohteina olivat terveys ja hyvinvointi, sairastuneiden tukeminen sekä lasten, nuorten ja ikäihmisten auttaminen. 

Toisaalta monet vastanneista myös kokivat, että koronarajoitukset ovat vähentäneet mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Kokoontumisrajoitukset ovat estäneet kokoontumiset ja tapahtumien järjestämisen. Tästä huolimatta osaa välttämättömimmäksi koetusta vapaaehtoistoiminnasta on pyritty pitämään yllä. Toiminnan turvallisuuden takaamiseksi on esimerkiksi kirkon piirissä laadittu koronatilanteen edellyttämiä tarkennettuja ohjeistuksia. 

Auttamishalu lisääntyi 

Koronan vaikutukset pandemian ensimmäisen puolen vuoden aikana olivat siis vähintäänkin kahtalaiset. Toisaalta auttamishalu lisääntyi, toisaalta totuttuihin vapaaehtoistyön muotoihin osallistuminen oli muodostunut hankalaksi tai mahdottomaksi. Vain harva organisaatio on koronatilanteessa rekrytoinut uusia vapaaehtoisia. Kriisin pitkittymisen seurauksista on liian aikaista sanoa mitään varmaa, mutta voisi olettaa, että suurin osa vapaaehtoisista palaa toimintaan heti, kun se on mahdollista. Sitä ennen saattaa koronaväsymys hyvinkin heijastua myös vapaaehtoistoiminnan kentällä. 

Yksi vapaaehtoistoiminnan globaaleista trendeistä on ollut teknologian kehittymisen mahdollistama verkko- tai etävapaaehtoisuus. Koska tähän sektoriin pandemian vaikutukset eivät ole iskeneet samalla tavalla kuin kasvokkain tapahtuvaan toimintaan, voisi olettaa kriisin vahvistaneen verkkovapaaehtoisuuden trendiä. Tähän saakka verkkovapaaehtoisuus on vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa ollut ensisijaisena toiminnan muotona vain 5 %:lla vapaaehtoisista, joten kasvun varaa on. Tulevat tutkimukset näyttävät mihin suuntaan ja kuinka nopeasti kehitys on edennyt. 

Korona on synnyttänyt myös ainakin yhden täysin uuden tavan tehdä vapaaehtoistyötä. Isommissa kaupungeissa nimittäin kaivataan nyt vapaaehtoisia jäljittämään tartuntaketjuja ja koronarokotusten organisoimisessa. Esimerkiksi Uudellamaalla Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat mukana tukemassa viranomaisten koronatyötä opastamalla rokotuksiin saapuvia. 

Vapaaehtoistoiminnan johtamista voi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussamme

Humakin avoimessa AMKissa voi opiskella Vapaaehtoistoiminnan johtamista. Osaamiskokonaisuus koostuu kolmesta 5 op:n opintojaksosta.

Seuraava jakso Muutoksen hallinta vapaaehtoisorganisaatiossa ja toiminnan kehittäminen alkaa 15.4.2021. Opinnot suoritetaan verkko-opintoina. Ilmoittautuminen avoimen AMKin verkkokaupassa päättyy  11.4.2021. 

Syksyllä 2021 opinnot jatkuvat marraskuussa alkavalla Vapaaehtoistoiminnan arvot ja merkitys yhteiskunnassa –opintojaksolla.