Nuorisotyön yhteistyöverkosto on nuorisoalan toimijoista koostuva laajapohjainen verkosto, jossa ovat mukana yliopistoista Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sekä ammattikorkeakouluista Humak, Centria, Diak ja XAMK. Toisen asteen kouluttajia verkostossa edustaa tällä hetkellä Seurakuntaopisto. Lisäksi verkostossa ovat mukana Kirkkohallitus sekä nuorisotyön osaamiskeskuksista Kanuuna, Allianssi ja Nuorisotutkimusseura.

Yhteistyöverkoston puheenjohtajuus on vuonna 2018 Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunnalla, ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogikoulutus vastaa verkoston sihteerin tehtävistä. Vuonna 2019 verkoston puheenjohtajuus siirtyy Humakille ja sihteerin tehtävät Tampereen yliopistolle.

Nuorisotyön kehittämisverkosto suunnittelee parhaillaan verkoston jäsenten yhteistä tutkimushanketta, jossa pyritään kartoittamaan nuorisotyön tulevaisuuden osaamistarpeita.

 

Nuorisotyön yhteistyöverkosto 10v

Kuvassa: vasemmalla lähinnä kameraa Suvi Lappalainen (Osaamiskeskus Kanuuna), Sirpa Syrjä (Kirkkohallitus), Soili Lehtiniemi (Seurakuntaopisto) ja Sari Virkkala (Centria). Oikealla kameraa lähinnä Minna Valtonen (Diak), Pekka Penttinen (XAMK) ja Juha Nieminen (TAY).

Nuorisotyön yhteistyöverkosto juhlii 10-vuotissyntymäpäiväänsä 2019

Nuorisotyön yhteistyöverkosto on jo vakiintunut verkosto, joka nuorisotyölle ja nuorisotutkimukselle ominaisesti haluaa edistää moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta. Se on valtakunnallinen verkosto, jonka toiminnalliset lähtökohdat ovat avoin tietokäsitys, moniroolisuus, jaetut ja erilliset intressit sekä toimijakentän rakenteellinen kolmio, jolla viitataan käytännölliseen, tutkimukselliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. (Nuorisotyön kehittämisverkosto 2009.)

Nuorisotyön yhteistyöverkoston tavoitteita ovat 1) nuorisotyön toimijoiden yhteen saattaminen ja monialaisen vuoropuhelun vahvistaminen, 2) nuorisotyön asiantuntijana toimiminen, 3) käytännöllinen, tutkimuksellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, 4) tutkimus- ja kehittämistoiminnan ennakointi, kartoittaminen ja toimijaverkostossa yhteisesti todettujen tarpeiden priorisointi sekä 5) toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta syntyvän tiedon tehokas levittäminen. (Mt.)

Kehittämis- ja ohjelmatoiminnasta on tullut yksi eteenpäin katsovan nuorisotyön tunnuspiirteistä (ks. esim. Komonen ym. 2012). Aikain saatossa eriytyneiden työmuotojen ja tuoreiden osaamiskeskusten ympärille on syntynyt rikas ja toimelias hankkeiden ja verkostojen kenttä. Kehityskulun kääntöpuolena nuorisotyö on pirstoutumassa yhä pienempiin ja erillisempiin ryhmittymiin ja käytäntöihin. Riittävä yhteinen ymmärrys nuorisotyöstä ei ole itsestään selvyys. Kymmenvuotias yhteistyöverkosto tuo oman panoksensa nuorisotyön kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen.

Verkoston asiakirjat ja kokousdokumentit ovat luettavissa Allianssin sivuilta.

Nuorisotyön osaamisen tulevaisuushaasteet

Nuorisotyön syvintä ydintä ovat kohtaamisosaaminen ja ryhmien kanssa toiminen. Nuorisotyö on nuorten parissa tehtävää kasvatustyötä, jolla tavoitellaan nuorten hyvän elämän toteutumista. Globaalista ja yhteiskunnallisesta muutoksesta tai teknologisoitumisesta ja digitalisaatiosta huolimatta nuorisotyön ydinosaamiselle on kysyntää jatkossakin. Kuitenkin vaikka nuorisotyön ydinosaaminen on ajattomuudessaan aina ajankohtaista, myös nuorisotyön on mietittävä osaamisen kehittämistä alati muuttuvissa toimintaympäristöissä. Muuttuvat ja mahdollisesti kokonaan uudet toimintaympäristöt haastavat nuorisotyön osaamista. Yksi esimerkki toimintaympäristön muutoksista on jalkautuminen nuorisotaloilta alueille, kaduille ja esimerkiksi raiteilla. Myös digitaalisuus ja verkko ovat tuoneet nuorisotyölle uusia toimintaympäristöjä, joiden myötä nuorisotyön menetelmiä ja työtapoja on muokattu uusiin toimintaympäristöihin sopiviksi.

Nuorisotyö tarvitsee vahvan teoreettisen pohjan, jotta osaamista osataan soveltaa erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä ja että osataan valita oikeat nuorisotyölliset menetelmät ja tarvittaessa kehittää uusia menetelmiä.

Täyttääkseen tehtävänsä nuorisotyön on pysyttävä ajan tasalla. Maailman menon ja nuorten elämän seuraaminen ja ennakointi edellyttävät nuorisotyöltä tutkimuspohjaisen tiedon, oivaltavan aikalaisdiagnoosin ja herkän kanssakulkemisen hyödyntämistä. On tärkeätä, että toimiala kykenee suodattamaan aikamme ristiriitaisesta informaatiotulvasta sellaisen tiedollisen pohjan, jonka perustalle merkityksellistä nuorisotyötä voi rakentaa. Alan työnantajien, tutkimuksen ja koulutuksen edustajista koostuva yhteistyöverkosto tavoitteleekin keskinäiseen vuoropuheluun perustuvaa nuorisotyön tulevaisuudennäkyä.

Nuorisotyön kehittäminen on yhteiskunnan kehittämistä

Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2060 alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on alle 15 prosenttia (Tilastokeskus 2015). Mikäli arvio toteutuu, kuten tällä hetkellä näyttää, nuorisotyöllä on entistäkin suurempi vastuu nuorten hyvän elämän tukemisessa. Lisäksi, kuten nuorisotyön kehittämisverkoston taannoisessa tapaamisessa yksi verkoston jäsenistä totesi, nuorisotyön koulutuksessa täytyy varautua paremmin myös monikulttuurisuuden ja erilaisten uskontojen kohtaamista, sillä maahanmuuttajista monet ovat nuoria. Tulevaisuuden nuorisotyössä tarvitaan myös laaja-alaista ymmärrystä kulttuureista ja kokonaisvaltaista kohtaamista.

Toinen yhteiskunnan ja nuorisotyön kehittämishaasteista on osallisuuden vahvistaminen yhteiskunnassa. Nuorten äänestysaktiivisuus kunta- ja eduskuntavaaleissa on vanhempia ikäluokkia laimeampaa (ks. esim. www.tilastokeskus.fi/til/vaa.html). Myös nuorten politiikkatietämyksen on havaittu indikoivan nuorten vieraantumista politiikasta. Lisäksi toisella asteella opiskelevien lukiolaisten ja ammatillisessa koulutuksen opiskelijoiden välillä on havaittu merkittävä ero politiikkatietämyksen tasossa lukiolaisten eduksi. (Elo 2009.) Tarkasteltaessa nuorten osallisuutta on muistettava, että nuorten osallistumistavat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen eroavat perinteisistä tavoista, kuten äänestäminen. Nuorille ominaisia tapoja ovat internetin ja sosiaalisen median hyödyntäminen vaikuttamistyössä samoin kuin erilaiset pop up -tapahtumat tai kuluttamiseen liittyvät valinnat ja ostoboikotit. Tästä syystä myös nuorisotyössä on mietittävä uudella tavalla nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämistä.

Nuorisotyö sijoittuu nuorten vapaa-aikaan. Osana Helsingin kaupungin Hyvä vapaa-aika -hankkeen tutkimus- ja kehittämistoimintaa opinnäytetyönsä tehnyt yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Mirkka Kesti-Helia problematisoi kiinnostavasti nuoren kohtaamista nuorisotyöllisesti nuoren vapaa-ajalla opinnäytetyössään Nuorisotyötä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Mikä on nuorisotyöntekijän rooli? Kesti-Helia pohtii, milloin on sopivaa lähestyä nuorta nuorisotyön merkeissä hänen vapaa-ajallaan häiritsemättä nuoren vapaa-ajanviettoa. (Kesti-Helia 2017, 45.) Nuorten vapaa-ajanviettotavat ovat myös muuttuneet. Esimerkiksi Oulun ja Tampereen kaupunkien Game Time -hanke on hyvä esimerkki sekä siitä, miten nuorten harrastukset muuttuvat ja miten harrastuksesta voi edelleen tulla nuorelle työ, ja miten nuorten harrastusmaailman muuttuminen haastaa nuorisotyöntekijöiden osaamista.

Tulevassa kehittämisessä on keskusteltava siitä, suunnataanko nuorisotyö avoimesti kaikille nuorille ihmisille (universaali periaate), vai suunnataanko toimintaa ja palveluja vain tietyille nuorten ryhmille. Nuorten ikäluokkien pienentyessä kaikkien huomioimisen merkitys korostuu, mutta esimerkiksi osallisuuden ja harrastamisen vahvistaminen on erityisen tärkeätä niille nuorille, joiden osallistumis- ja harrastusmahdollisuudet ovat muita vähäisemmät.

Nuorisotyön huominen

Suunnitteilla olevalla verkoston tutkimushankkeella haetaan syvällisempää ymmärrystä nuorisotyön osaamistarpeista ja tulevaisuuden yhteiskunnan nuorisotyöllisestä tarpeesta. Kiinnostus yhteisen tutkimushankkeen käynnistämiseen on osoitus paitsi verkoston hyvästä yhteistyöstä niin myös aidosta halusta ja tarpeesta kehittää nuorisotyötä. Nuorisotyö, kuten mikä tahansa muukin ala, tarvitsee tietoa voidakseen kehittyä. Toimialana nuorisotyö on varsin pieni, siksi on tärkeää, että kehittämistyötä tehdään yhdessä koko toimialan ja nuorten hyödyksi.

Tulevaisuudentutkimuksen yleinen viesti nuorisotyön huomisen hahmottamiselle on se, että yhtä varmaa tulevaisuudennäkyä on vaikea esittää. Sen sijaan on mahdollista rakentaa muutama vaihtoehtoinen kehityskulku, joiden toteutumiseen nuorisotyö voi itsekin vaikuttaa.

Lähteet

Elo, Kimmo 2009. Kiinnostuksesta se kaikki lähtee… – Havaintoja äänestysikää lähestyvien nuorten politiikkatietämyksestä. Kasvatus 1/2009, 36–48.

Kesti-Helia, Mirkka 2017. Nuorisotyötä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Mikä on nuorisotyöntekijän rooli? Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704174836 Viitattu 12.10.2018.

Komonen, Katja ym. 2012. Kehittyvä nuorisotyö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.

Koski, Niina 2016. Nuorisotyö raiteilla. https://tietoanuorista.fi/nuorisotyo-raiteilla/ Viitattu 22.11.2018.

Nuorisotyön yhteistyöverkosto 2009. Perustamisasiakirja

https://www.alli.fi/sites/default/files/2018-06/nuorisotyon_kehittamisverkoston_perustaminen-2009_-_kopio.pdf  Viitattu 9.10.2018

Tilastokeskus 2015. Nuorten osuus väestöstä uhkaa yhä pienentyä. https://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html  Viitattu 9.10.2018.