Viittomakielibarometri 2024 – tutkimushanke

Viittomakielibarometri 2024 -kansalaiskyselyllä selvitettiin suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviltä, miten kielelliset oikeudet ovat heidän kohdallaan toteutuneet. Ensimmäinen vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2020.

Suomessa on 3 000 viittomakieltä tai viitottua puhetta käyttävää henkilöä, jotka ovat oikeutettuja yhteiskunnallisiin lakisääteisiin tulkkauspalveluihin. Heistä noin sata käyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Barometritutkimus kohdistettiin erityisesti niihin 623 täysi-ikäiseen henkilöön, jotka ovat väestötietojärjestelmään ilmoittaneet äidinkielekseen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen.

Noin 70 %:ssa viittomakielisten asioimistilanteista viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävillä tulkkien saatavuus on tätäkin heikompaa. Takaisinsoittopalvelut muodostavat puolestaan kaikille ei-kuuleville henkilöille ylivoimaisen esteen erilaisiin palveluihin ja hoitotoimenpiteisiin pääsemisessä.

Lähes kaikki (96 %) barometriin osallistuneista pitävät kielellisiä oikeuksia tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Syrjintäkysymyksissä käännytään entistä aktiivisemmin eri viranomaisten ja toimihenkilöiden puoleen: yhteydenottojen määrä on kaksinkertaistunut edelliseen barometrikyselyyn verrattuna.

Barometri on osa oikeusministeriön tehtäviin kuuluvaa kielellisten oikeuksien toteutumisen seurantaa. Ministeriö ottaa tulokset huomioon, kun se valmistelee tänä vuonna eduskunnalle annettavaa hallituksen kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta.

Tämän oikeusministeriön tilaaman ja Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttaman hankkeen tavoitteena on oikeusministeriön Tietotarvekuvauksen mukaisesti (VN/30419/2023) kerätä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviltä henkilöiltä barometritutkimuksen välityksellä näkemyksiä ja kokemustietoa maamme kielioloista, kieli-ilmapiiristä sekä kielellisten oikeuksien ja omakielisten palvelujen toteutumisesta. Tietoja käytetään tausta-aineistona vuonna 2025 julkaistavassa hallituksen kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta ja tuolloin 10 vuotta voimassa olleen viittomakielilain arvioinnissa.