Brändi on olemassa, halusitpa tai et – siksi sitä kannattaa tietoisesti rakentaa

Brändääminen ja myynti ovat keskeisiä taitoja myös luovilla aloilla. Myöskään kaupallisuutta ei ole syytä säikähtää – se kannattaa valjastaa osaksi omaa toimintaa ja muistaa myös se, että sopimuksista neuvottelee aina kaksi yhteistyöhalukasta osapuolta.

Brändäys on muodostumassa elinehdoksi myös luovilla aloilla. Siinä on kyse imagon rakentamisesta, tarinallistamisesta ja ennen kaikkea mielikuvista.

”Brändi on ihmisten mielikuva jostakin asiasta, ja se on väistämättä aina olemassa”, Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkintovastaava Jonna Aakkula sanoo. ”Vaikka sitä ei itse rakentaisi, se muodostuu silti. Kysymys on siitä, onko se sellainen kuin toivomme.”

”Brändi ei myöskään rakennu niin, että minulla on tässä brändi, jota toteutan. Se rakentuu ennen kaikkea käyttäjien keskuudessa siitä, miten he suhtautuvat siihen”, kertoo pitkän linjan yrittäjä Maarit Pyötsiä.

”Jotkut ihmiset hahmottavat brändäyksen luonnostaan, mutta jos näitä taitoja ei ole, niitä kannattaa ehdottomasti opetella. Luovilla aloilla brändin rakentaminen on yksi keskeisistä osista myös menestystä”, Benny Majabacka toteaa. ”Brändillä on myös laajempaa merkitystä, se luo tarttumapintaa.”

Brändin rakentaminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii johdonmukaista ja suunnitelmallista työtä. On tärkeää miettiä, mitä arvoja brändi edustaa ja millä tavoin arvot välitetään kohderyhmälle. ”Vahva brändi syntyy selkeydestä ja yhtenäisyydestä”, Benny Majabacka sanoo. ”Jos brändin viesti on sekava tai ristiriitainen, se ei herätä luottamusta.”

Kyse on ennen kaikkea johdonmukaisuudesta ja sen ymmärtämisestä, mitkä ovat oman kohderyhmän tarpeet ja odotukset. ”Kun brändi resonoi yleisönsä kanssa, se alkaa elää ja kehittyä myös omalla painollaan”, Majabacka toteaa.

Vahva brändi myös kestää mahdolliset kolaukset ja palautuu niistä. ”Esimerkiksi Volkswagenin brändi on kestänyt kymmenen vuotta sitten tapahtuneen päästöhuijauksen seuraukset melko hyvin”, Majabacka sanoo.

Myös jatkuva kehitys ja muutos on brändäyksessä aina läsnä. ”Markkinat muuttuvat ja brändin on kyettävä mukautumaan ajan henkeen”, Jonna Aakkula toteaa. ”Esimerkiksi sosiaalinen media on tehnyt brändäyksestä entistä dynaamisempaa. Kaikki yrityksistä taiteilijoihin voivat rakentaa brändiään suoraan vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa.”

Globalisaatio ja yltäkylläisyyden aika

Yhtenä isona brändäykseen liittyvänä muutoksena Jonna Aakkula nostaa esiin globalisaation. ”Se on muuttanut kaiken. Enää ei mennä lähimpään kauppaan ja osteta sitä, mitä siellä on tarjolla, vaan vaihtoehtoja on rajattomasti. Samoin kulttuurituotteet ovat saatavilla mistä tahansa. Se tarkoittaa myös sitä, että erottautumisen paine on aivan toisenlainen kuin ennen.”

”Lisäksi elämme yltäkylläisyyden aikaa, jossa kuluttajilla on jatkuva valinnan mahdollisuus. Brändi perustelee kuluttajalle, miksi juuri tietty valinta on oikea ja samalla kestävä.”

Erottautuminen on tärkeää paitsi suuryrityksille, myös yksittäisille taiteilijoille ja kulttuuri- ja luovan alan toimijoille. ”Jos olet taiteilija tai kulttuurituottaja, brändääminen auttaa erottautumaan ja löytämään oman yleisön. Ilman selkeää brändiä voi olla vaikea saada jalansijaa kilpaillulla alalla”, Benny Majabacka sanoo.

Sosiaalinen media on hyvä esimerkki erottautumisen tärkeydestä. ”Siellä on valtavasti hyviä tekijöitä, mikä tarkoittaa usein sitä että suuri osa loistavista luovista tekijöistä hukkuu massaan. Jotkut kuitenkin onnistuvat nousemaan sieltä näkyville – esimerkiksi Veronika Lindberg, joka tekee neulomalla kansainvälistä liiketoimintaa. Pienikin juttu voi nousta suureksi, koska kaikki voi nykyään levitä globaalisti”, Jonna Aakkula kertoo.

”Eikä sellaista menestystä varten välttämättä tarvitse olla supliikki, myyntihenkinen tai ulospäin suuntautunut, jos osaa käyttää niitä työkaluja, jotka mahdollistavat globaalit markkinat.”

Brändistrategia on myös keskeinen osa onnistunutta brändin rakentamista. Se auttaa määrittelemään, mitä yritys tai yksittäinen tekijä haluaa brändillään viestiä, millä sävyllä ja missä yhteyksissä. ”Ydin täytyy kyetä sanallistamaan ja tuotteistamaan”, Maarit Pyötsiä sanoo.

”On tärkeää myös erottaa toisistaan trendi ja brändi. Esimerkiksi muotisuunnittelija voi lyödä läpi jonkin trendin aallonharjalla, mutta brändi kehittyy hänen ympärilleen vasta myöhemmin sitä mukaa, kun hän tekee uutta.”

Myymisen ja sopimisen jalo taito

Brändäämisen lisäksi myös luovilla aloilla myyntitaitojen kehittäminen on tärkeää. Jos aihetta on luovilla aloilla aiemmin jopa hieman vältelty, nykyisin sen merkitys tunnistetaan jo paremmin. Haastavuudestaan huolimatta myynti on kuitenkin välttämätöntä liiketoiminnan kannalta.

”Myymiseen liittyy usein kulttuurialalla semmoinen ajattelu, että kaikki taide on pyhää, eikä sitä voi sotkea kaupalliseen ajatteluun. Myynti saattaa olla jopa kirosana, vaikka eihän se näin tietenkään ole. Näitä ennakkoasenteita pitäisi pystyä murtamaan”, Benny Majabacka sanoo. ”Markkinointi voi olla kohdallaan, mutta ilman myyntitaitoja monet projektit jäävät paikalleen. Suomessa myynti ei ole luonnostaan yhtä vahvalla tolalla kuin vaikkapa Ruotsissa.”

”On hyvä asia, että nykyisin puhutaan jo monikanavaisesta myynnistä ja siitä, että ollaan jo valmiiksi läsnä niissä kanavissa ja verkostoissa, joissa potentiaaliset asiakkaatkin ovat”, Maarit Pyötsiä kertoo. ”Myös sanaa myynti käytetään nykyisin rohkeammin ja myös luovilla aloilla on jo myyntikoulutusta.”

Sopimusneuvotteluissa olisi hyvä muistaa se lähtökohta, että molemmat osapuolet haluavat ryhtyä yhteistyöhön. ”Sopimusten tekemiseen tarvittaisiin enemmän positiivista lähestymistapaa”, Pyötsiä jatkaa. ”Suomalaisuuden synti on vähän siinä, että nähdään enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia.”

”Haluaisin nähdä enemmän sellaista ’kaikki on mahdollista, mitä kaikkea me voidaankaan tehdä’ -asennetta. Ja sitten pistetään mustaa valkoiselle siitä, mitä sovittiin. Asioita voi myös sopia optioiksi ja palata niiden yksityiskohtiin sitten, kun se on ajankohtaista. Kaikkea ei tarvitse yrittää ratkaista kerralla”, Pyötsiä toteaa.

Myynti ja sopimusten neuvotteleminen voi luovien sisältöjen tekijälle tuntua kovin vieraalta ja viedä voimavaroja. Kaikkea ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tehdä itse.

”Näen, että tässä olisi valtavasti kasvupotentiaalia, jos meillä olisi enemmän sellaisia ihmisiä jotka tekevät juuri myyntiä, mutta suhtautuvat myös intohimoisesti siihen taiteilijan tekemiseen. Se myös tekee itse myyntityöstä mielekästä, jos myyjäkin on sitä mieltä että taiteilijan tekeminen ansaitsee tulla nähdyksi”, Jonna Aakkula toteaa.

Myynnin ulkoistaminen ei automaattisesti tarkoita kalliin managerisopimuksen solmimista. ”Näistä asioista saattaa helposti ajatella, ettei sellaiseen ole varaa. Voi kuitenkin vain etsiä sopivanhenkisen ihmisen ja aloittaa vaikka provisiopohjaisesti yhdessä työskentelemisen. Parhaimmillaan se auttaa molempia eteenpäin”, Jonna Aakkula sanoo.

Myös brändäämisestä on apua myymiseen, sillä se on tapa luoda merkityksiä, joihin ihmiset voivat samaistua. ”Hyvä brändi ei ainoastaan myy tuotteita ja palveluita, vaan herättää myös tunteita ja rakentaa yhteisöllisyyttä”, Benny Majabacka toteaa.

***

Julkaistu 18.3.2025
Teksti: Taneli Rantala
Kuvat: iStock, Cavi Torralba Flores, Emma-Karoliina Reponen.

Artikkeli on tuotettu osana luovien alojen vientiyritysten puhdasta siirtymää edistävää RELOAD – Bisnesosaamista luoville vientialoille puhtaaseen siirtymään -hanketta. Hankkeen toteuttaa Humak ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA.