Miksi puhevammaisten tulkit tarvitsevat viittomakielen opiskelua?

Viittomakielen opinnoista

Viittomakielen opinnot kuuluvat voimassa olevan opetussuunnitelman puitteissa Helsingin ja Kuopion alueyksiköiden tulkkiopiskelijoiden ensimmäisen ja toisen vuoden yhteisiin opintoihin. Kuopiosta voi valmistua puhevammaisten tulkiksi ja Helsingistä viittomakielen tulkiksi. Puhevammaisten (puva) tulkiksi opiskelevien viittomakielen opintojen laajuus on yhteensä 20 opintopistettä, viittomakielen tulkiksi opiskelevien taas 40 opintopistettä.

Tässä blogissa avaan, millaisia asioita puhevammaisten tulkkien ja kommunikaatio-ohjauksen asiantuntijoiden koulutuksessa viittomakielestä käsitellään ja mitä hyötyä viittomakielen osaamisesta puhevammaisten tulkkien työssä on.   

Mikä kielimuoto?

Ensinnäkin tulkkiopiskelijoiden on hyvä nähdä omin silmin ja ymmärtää, miten ja miksi viittomakieli, viitottu puhe, tukiviittomat ja taktiiliviittominen käytännössä eroavat toisistaan. Tämän lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että maassamme on käytössä kaksi kansallista viittomakieltä eli suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli (finlandssvenskt teckenspråk). Kansainvälisten tapahtumien, vaihto-opiskelijoiden ja maahanmuuttajien myötä on käytössä myös kansainvälinen viittominen.

Kuuleva, jolta puuttuu viittomakielen taito, kuten esimerkiksi useimmat viranomaiset ja päätöksentekijät, ei välttämättä huomaa näiden kielimuotojen eroja. Termien kanssa tuleekin helposti väärinkäsityksiä. Siksi puhevammaisten tulkin on hyvä selostaa kommunikaatio-ohjauksessa tai perheopetuksessa, mistä kielimuodosta tai kommunikaatiotavasta on kyse milloinkin. 

Tulkkikoulutuksen aikana viittomakielessä opiskellaan pääsääntöisesti arkielämän viittomistoja, jokapäiväisiä fraaseja ja vuorovaikutustilanteita. Tämän lisäksi pitää osata perustason kielioppi, sillä juuri se erottaa viittomakielen viitotusta puheesta ja tukiviittomista. Ilman kulttuurintuntemusta ei voi ymmärtää viittomakielistä vuorovaikutusta. Perehtymällä kuurojen yhteisön lähihistoriaan saattaa ymmärtää paremmin, miksi kuulovammaisten asema tämän päivän Suomessa on sellainen kuin on ja miksi tasa-arvoisuuteen pyrkimisestä huolimatta esiintyy yhä esteitä ja ennakkoluuloja. Opintojen päätteeksi syvennytään terveysalaan, joka on tärkeä, ellei ihan tärkein, alue niin viittomakielen tulkkien kuin puhevammaisten tulkkien työnkuvassa. 

Miksi viittomakielen tuntemusta?

Puhevammaisten tulkin käyttämät kommunikaatiomenetelmät määräytyvät paljolti asiakkaan henkilökohtaisten tarpeiden ja asiointitilanteiden mukaan. Monella asiakkaalla on kuulovamman lisäksi mahdollisesti jokin muu vamma tai sairaus kuten autismi, kehitysvamma, kielelliset erityisvaikeudet tai jokin muistisairaus. Tulkin on siis hyvä arvioida asiakkaiden tarpeet ja soveltaa juuri niihin sopivia kommunikaatiomenetelmiä.

Monivammaiset asiakkaat ovat myös osa laajempaa viittomakielisten yhteisöä ja he tarvitsevat kielellisiä virikkeitä ja kielimallia varsinkin silloin, kun viittomakielisiä tapahtumia ja kontakteja paikkakunnalla on tarjolla vähän. Vaikka asiakkaalla olisi motoriikan vaikeuksia tuottaa yksittäisiä viittomia standardikielen mukaisesti tai vaikeuksia keskittyä seuraamiseen, tulkin tulee kuitenkin tuottaa ne foneettisesti oikealla tavalla ja näyttää ne asiakkaalle. 

Viittomakielen opinnoista onkin se hyöty, että kieliopin eroavuuksista huolimatta viittomakieli, viitottu puhe ja tukiviittomat käyttävät pitkälti samoja perusviittomia. Luonnollisesti viittomakielessä on lisäksi omia idiomeja eli vakiintuneita sanontoja ja fraaseja, jotka ovat syntyneet kieliyhteisön sisällä, erillään puhutun kielen vaikutuksista. Viittomakielen avulla opitaan visuaalisuutta, eläytymistä ja kehonkieltä, joiden taitoa tarvitaankin sellaisissa tilanteissa, joissa yhteinen kommunikointi on lähtökohtaisesti rajautunutta ja keskinäinen ymmärtäminen puutteellista tai hankalaa.  

Mistä voi tarkistaa?

Tulkkiopiskelijat oppivat tuntemaan ja hyödyntämään olemassa olevaa verkkomateriaalia ja erityisesti Viittomahaku-sivustoa, joka kätevänä työkaluna kattaa peräti viiden verkkosanakirjan viittomat. Verkkosanakirjat kehittyvät koko ajan uusien materiaalien lisäyksillä, joten tästä on paljon hyötyä niin äidinkielisille käyttäjille kuin viittomakielen kanssa työskenteleville, viittomakieltä vieraana kielenä oppineillekin. SignWiki kahdella kansallisella viittomakielellämme toimii kansalaissanakirjan periaatteella. Verkossa näkyy myös harrastelijoiden tuottamia videoita, joten tulkkiopiskelijat oppivat suhtautumaan kriittisesti, mitä materiaalia voi pitää luotettavana ja mistä poimia tarvittavia viittomia. 

Viittomakielisen kirjaston sivusto toimii eräänlaisena tietolähteenä ja viittomakielisten tallenteiden kokoelmana, jossa on valmista materiaalia katseltavaksi aiheesta kuin aiheesta. Viitotusta puheesta ja tukiviittomista on yksittäisiä videoita löydettävissä, mutta kuitenkin hajallaan ja etsimisen takana. Siksi tarvitaan kirjaston tapaista paikkaa, josta löytyy näppärästi tarinoita, lauluja, neuvoja ja ymmärtämisharjoituksia. 

Esimerkit viittomakielestä ja viitotusta puheesta