Monialainen työskentely on tehokas tapa oppia

Humak järjesti Turussa osana Creative Circular Cities (CCC) -hanketta kiertotalouden ideahautomon keväällä 2025. Tavoitteena oli ideoida monialaisesti kiertotalouselämäntapaa tukevia konsepteja.

Ideahautomoon järjestettiin avoin haku, ja mukaan kutsuttiin elämystalousyritysten edustajia, luovien alojen ammattilaisia, kiertotalousasiantuntijoita ja kiertotalouden sekä kulttuurituotannon opiskelijoita. Ensimmäisellä tapaamiskerralla osallistujista muodostettiin viisi monialaista tiimiä, jotka kaikki koostuivat monipuolisista yhdistelmistä eri alojen ammattilaisia.

Hautomossa tarkoituksena oli tehdä pieniä kokeiluja kiertotalouden edistämiseksi, sillä prosessi sisälsi vain viisi tapaamiskertaa, jotka järjestettiin muutaman kuukauden sisällä.

Hautomokokeiluilla edistettiin ratkaisuja kiertotalousratkaisuihin

Ideahautomon järjestämisen tavoitteena oli tutkia sitä, miten luovien alojen osaajilla ryyditetty monialainen työskentely voisi edistää uudenlaisten kiertotalousratkaisujen kehittämistä. Lopputuloksena syntyi malli, jonka avulla myös muut tahot voivat onnistuneesti järjestää monialaisia kiertotaloushautomoita (Humak 2026).

CCC-hankkeen esiselvityksessä havaittiin, että kulttuuria ja taidetta ei ole hyödynnetty riittävästi kiertotalouden edistämisessä. Luovien alojen potentiaali kiertotalouselämäntavan tukemisessa on suuri – ovathan murroksessa tarvittavat uuden luomisen, asenteisiin vaikuttamisen ja tarinankerronnan taidot luovien alojen perusosaamista.

CCC-hankkeen aikana oli mahdollista kokeilla ideahautomoa vain kerran, ja siksi palautteen keruu oli tärkeää toimivan monialaisen hautomomallin kehittämiseksi. Osallistujilta kerättiin prosessin eri vaiheissa monenlaista palautetta työskentelystä (ks. Kalchenko 2025). Tässä tekstissä keskityn monialaisen työskentelyn myötä tapahtuneeseen oppimiseen, joka näkyy erityisesti hautomo-osallistujille suunnatuissa aloitus- ja päättökyselyissä.

Hautomossa aloitti 23 osallistujaa, joista aloituskyselyyn vastasi 19 ja päättökyselyyn 18 henkilöä. Näistä 6 henkilöä oli osallistunut aiemmin monialaiseen innovaatioprosessiin ja 13 henkilöllä ei ollut aiempaa kokemusta tällaisesta työskentelystä. Kyselyssä oli useita kysymyksiä, mutta analysoin tässä tekstissä niistä kahta, joista ensimmäinen mittaa osallistujien ymmärrystä kiertotaloudesta ja toinen taiteen hyödyntämisestä innovaatioprosessissa. Nämä tarjoavat olennaisen tärkeää tietoa, kun halutaan ottaa luovien alojen osaaminen mukaan kiertotalouden innovaatioiden kehittämiseen.

Kiertotalousratkaisujen tuntemus

Aloituskyselyssä (vastaajia 19 henkilöä) kysyimme hautomon osallistujilta viisiportaisella asteikolla: “Miten paljon tiedät kiertotalousratkaisuista ja -mahdollisuuksista omalla alallasi?” Koska hautomossa oli mukana myös kiertotalouden ammattilaisia, kaksi henkilöä vastasi tietävänsä aiheesta erittäin paljon, kun taas yksi vastaaja ei kokenut tuntevansa asiaa lainkaan ja kaksi ei juuri lainkaan. Muut 14 vastaajaa sijoittuivat näiden ääripäiden väliin – heille oman alan kiertotalousratkaisut olivat melko tuttuja tai tuttuja.

Päättökyselyssä esitettyyn kysymykseen “Miten arvioisit tämänhetkistä ymmärrystäsi kiertotalouden periaatteista?“ vastanneista 18 osallistujasta kukaan ei valinnut vaihtoehtoa “erittäin matala” ja vain kaksi henkilöä valitsi vaihtoehdon “melko matala”. Vaihtoehdot “melko korkea” (3 vastaajaa)  ja “korkea” (8 vastaajaa) valitsi yhteensä 11 henkilöä, ja erittäin korkeaksi ymmärryksensä arvioi viisi vastaajaa.

Vastauksia vertailtaessa kiertotalouden periaatteiden tuntemuksen voidaan katsoa kasvaneen, sillä osaamisensa erittäin korkeaksi tai korkeaksi hautomon päätyttyä arvioi yhteensä 13 vastaajaa, kun hautomon alussa yhteensä 9 henkilöä arvioi oman alansa kiertotalousmahdollisuudet itselleen tutuiksi tai erittäin tutuiksi. Hautomon jälkeen kukaan ei kokenut olevansa täysin tietämätön kiertotalouden periaatteista, ja myös “melko tuttua/melko korkea” osio (merkitty graafeissa vihreällä) on menettänyt vastaajia (aloituskyselyssä 7, päättökyselyssä 3) ilahduttavasti vahvemman osaamisen suuntaan.

Taiteen hyödyntäminen innovaatioprosessissa

Aloituskyselyssä kysyimme myös, miten tuttua taiteen hyödyntäminen innovaatioprosesseissa on osallistujille. Koska mukana oli ammattitaiteilijoita, yhteensä kaksi henkilöä vastasi sen olevan erittäin tuttua tai tuttua. Monet osallistuneet taiteilijatkaan eivät välttämättä ole aiemmin itse olleet mukana projekteissa, joissa taidetta hyödynnetään osana ei-taiteellisten uusien ratkaisujen kehittämistä, sillä suurin osa vastaajista sijoittui kohtaan “melko tuttua” (8 vastaajaa). Vaihtoehdot “ei lainkaan tuttua” (5 vastaajaa) ja “ei juuri lainkaan tuttua” (4 vastaajaa) keräsivät runsaasti vastauksia (yhteensä 9).

Päättökyselyssä kysymykseen “Kuinka hyvin ymmärrät taiteellisten näkökulmien integroimisen innovaatioon?” vastanneista 18 osallistujasta kukaan ei kokenut olevansa täysin tietämätön taiteen hyödyntämisestä innovaatioprosessissa. Yksi vastaaja koki ymmärryksensä olevan melko matalalla tasolla. Osaamisensa koki olevan melko korkealla (4 vastaajaa) tai korkealla (9 vastaajaa) tasolla yhteensä 13 vastaajaa ja erittäin korkealla tasolla 4 vastaajaa.

Aloitus- ja päättökyselyitä vertailtaessa voi huomata hautomoon osallistumisen lisänneen ymmärrystä taiteen käytöstä osana innovaatioprosessia. Ennen hautomoa vain kaksi vastaajaa koki taiteen hyödyntämisen innovaatioprosesseissa olevan itselleen tuttua (1 vastaaja) tai erittäin tuttua (1 vastaaja). Hautomon jälkeen ymmärryksensä taiteen integroimisesta innovaatioon koki olevan korkealla tasolla 9 vastaajaa ja erittäin korkealla 4 vastaajaa, yhteensä 13.

Aloituskyselyssä viisi vastaajaa koki, että taiteen hyödyntäminen innovaatioprosesseissa ei ollut heille lainkaan tuttua, mutta päättökyselyssä yhdenkään vastaajan mielestä hänen ymmärryksensä taiteellisten näkökulmien integroimisesta innovaatioprosessiin ei ollut erittäin matala, ja vain yksi vastaaja koki ymmärryksensä olevan melko matalalla tasolla.

Oppiminen monialaisessa yhteistyössä

Ideahautomon tiimit työskentelivät yhdessä noin kuuden kuukauden ajan. Tänä aikana järjestettiin viisi kolmen tunnin mittaista ohjattua hautomotapaamista. Lisäksi tiimit työskentelivät jonkin verran itsenäisesti. Tammikuussa alkanut prosessi päättyi hautomossa kehitetyn konseptin pilotointiin touko- ja kesäkuussa 2025 järjestetyissä ReTurku-kiertotalouskarnevaaleissa. Hautomoprosessi suunniteltiin kevyeksi, koska suurin osa osallistujista oli mukana oman työnsä ohella kehittymisen halusta, joten liian vaativa toteutus olisi voinut tehdä osallistumisen mahdottomaksi.

Kyselyvastaukset tuovat esiin sen, että jo suhteellisen lyhytkestoinen monialainen yhteistyöskentely toimii tehokkaana oppimisen välineenä. Altistuminen erilaisille näkökulmille on uusien ratkaisujen kehittämisen lähtökohta, joten tietoisuuden kasvaminen on erittäin hyvä tulos lyhytaikaisesta yhteistyöskentelystä.

Vaikka kyselytulokset eivät oppimisen muotoa tuokaan esiin, hautomotyöskentelyä havainnoidessa oli helppo huomata, miten innostava sosiaalisen oppimisen muoto yhteisen haasteen parissa työskentely on aikuisille ammattilaisille. Jokainen osallistuja tuo kehittämisprosessiin oman ammatillisen näkemyksensä oppien samalla muilta. Erilaisten osaamisten yhdistämisestä syntyy jotain sellaista, mihin keskenään saman alan asiantuntijat tuskin kykenisivät.

Kirjoittaja:

Oona Tikkaoja

Lähteet:

Humak 2026. Monialainen innovointi [mikrokurssi].

Kalchenko, O. 2025 Fostering Circular Economy Transitions through Creative Industries: Creative Circular Cities project Interreg Baltic Sea Region. [YAMK-opinnäytetyö], Humak UAS

Lue lisää hankkeesta