Näin motivoit opiskelijoita yhteisölliseen verkko-oppimiseen

Julkaisupäivämäärä

21.5.2024

Julkaisusarja

Artikkeli

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa toteutettiin tammikuussa 2024 viisi fokusryhmähaastattelua, joissa selvitettiin pedagogisen henkilökunnan näkemyksiä ja kokemuksia yhteisöllisestä verkkopedagogiikasta. Haastatteluihin osallistui 15 työntekijää eri koulutusaloilta ja kampuksilta. Tavoitteena oli tunnistaa hyviä käytäntöjä, mahdollisia osaamisvajeita ja muita kehittämiskohteita. Haastattelut toteutti digioppimisen kehittämisryhmä Dingo. Kolmen blogitekstin sarjassa esitellään haastatteluiden tuloksia.

Humakin valmennuspedagoginen strategia (2021) korostaa yhteisöllistä oppimista niin kasvokkaisissa kuin verkkoympäristöissäkin. Strategian mukaan yhteistoiminnallisuus, vahvistuvat työelämätaidot, motivoituneisuus ja monialaisuus ovat valmennuspedagogisen ajattelun ytimessä (Humak 2021, 4). Mutta miten motivoida opiskelijoita yhteisölliseen opiskeluun verkossa?

Lähtökohtana kasvu kohti yhteisöllisyyttä

Fokusryhmähaastatteluissa nousi esiin huomio siitä, että yhteisölliset toimintatavat tulee rakentaa alusta asti osaksi opintoja. Haastateltavien mukaan erityisesti opintojen alkupäässä yhteisöllisyyttä tulisi vahvasti painottaa, jotta opiskelijat oppivat toimimaan yhteisöllisten työskentelytapojen mukaisesti niin kampuksella kuin verkossakin. Opintojen kun tulisi kehittää sekä kasvokkaisen että digitaalisen vuorovaikutuksen taitoja (Humak 2021).

”Kollegan kanssa viime viikolla puhuttiin, että tavallaan lähiopetus, olipa se verkossa tai sitten täällä kampuksella, niin sen lisäarvo tavallaan kaikkeen muuhun on just se (–) vuorovaikutuksellisuus opiskelijoiden kesken ja (–) just ne keskustelut ja yhdessä ajattelu, yhdessä tekeminen.” (Haastattelu 2, haastateltava 1)

Muutama haastateltava oli havainnut, että tutun ryhmän kanssa toimiminen pienryhmissä verkossa kannustaa aktiiviseen osallistumiseen. Opintojen alussa mahdollista jännitystä voikin lieventää sillä, että verkossa toimitaan kasvokkaisesta kontekstista tutun opiskelijaryhmän kanssa.

Haastateltujen mukaan myös hauskuus ja keveys auttavat yhteisöllisyyden syntymisessä verkossa. Hyvällä verkko-opintojaksolla vallitsee lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri. Opiskelijoille tarjotaan matalan kynnyksen väyliä avun pyytämiseen, ja vastauksia ongelmiin saa nopeasti. Haastateltavat toivat esiin tilanteita, joissa yhteishenkeä ja ryhmäytymistä tuetaan kevyillä, hauskoillakin tavoilla. Oli koettu, että lehtorin oma läsnäolo ja innostus toimivat yllättävän vahvoina yhteisöllisyyden edistäjinä, eli opintojakson aikaiseen jatkuvaan viestintään kannattaa panostaa.

“Vaatii semmoisen rennon, avoimen ilmapiirin, jotta se keskustelu sitten oikeasti niinku alkaa.” (H3, h3)

Olennaista on perehdyttää opiskelijat riittävästi paitsi Humakin verkko-opetuksen vuorovaikutuskulttuuriin, myös käytettäviin verkkotyökaluihin. Teknisen tuen tarjoaminen opiskelijoille on tärkeää, etenkin kun uusia digitaalisia työkaluja ja alustoja otetaan käyttöön. Toisaalta pitää myös muistaa, että aina voi olla joukossa vaikkapa avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija, joka käyttää suurimmalle osalle tuttua Zoomia, Hoodlea tai Padletia aivan ensimmäistä kertaa eikä ole myöskään tottunut Humakille tyypilliseen yhteisölliseen oppimiseen.

“Jotenkin sitä aina yllättyy, siis siitä miten vaikeata näiden joidenkin sovellusten käyttö voi olla osalle ihmisistä.” (H4, h2)

Opiskelijoiden perehdytys verkkotyökaluihin voisi olla yhdistettynä ammatillisten valmiuksien harjoitteluun, jolloin työkalujen opettelu ei tuntuisi irralliselta. Eräs haastateltu ehdottaa joillekin kursseille sellaisia tehtäviä, joissa tehdään ohjatusti yhteiskirjoittamista verkossa – samalla tulisi tutuksi tärkeä yhteisöllinen työelämätaito ja tekniset välineet.

Selkeys motivoinnin pohjana

Useampi haastateltava kertoi huomanneensa, että verkkotutkinnon opiskelijat ovat lähtökohtaisesti motivoituneempia yhteisölliseen oppimiseen verkossa kuin monimuoto- tai päiväopiskelijat.

“Mä ajattelen, että ne opiskelijat, jotka meillä on valinnut (–) verkko-opiskelun niin ovat valmiimpia ja suhtautuu myönteisemmin tähän yhteisölliseen oppimiseen verkossa. Kun sitten meidän monimuoto-opiskelijat, joille kuitenkin on tätä verkko-opetusta niin siinä ehkä näkee semmoista jonkinlaista eroa, että siellä on sitten sitä kriittisempääkin äänensävyä siihen.” (H5, h1)

Opiskelijoiden motivoinnin näkökulmasta on tärkeää avata yhteisöllisten menetelmien merkitys oppimiselle. Jotta opiskelijat suhtautuvat yhteisölliseen työskentelyyn myönteisesti, on tärkeää viestiä selkeästi, miksi näin toimitaan. Haastateltavien mukaan aina näin ei kuitenkaan hoksata tehdä.

“Muistetaanko me aina jotenkin aukisanoittaa tai -kirjoittaa (–) sitä, että miksi vaikka joku oppimistehtävä tehdään tällä tietyllä tavalla.” (H2, h1)

Etukäteisinformaatio reaaliaikaisen verkko-opetuksen luonteesta auttaa opiskelijoita asennoitumaan ja valmistautumaan yhteisöllisiin sessioihin. Erään haastateltavan mukaan opiskelijoiden poistuminen webinaareista ryhmätöiden alkaessa loppui, kun ennakkotiedottamiseen panostettiin ja opiskelijat tottuivat työskentelytapaan.

“Käytännössä loppui kokonaan sen jälkeen, kun se tehtiin etukäteen selväksi, että (–) webinaareissa on aina meillä rakenteellisesti parviälyosuus.” (H2, h3)

Mustasta taustasta erottuu vaaleaihoiset kädet, jotka pitelevät puhelinta. Valokuva: Photo by Priscilla Du Preez / Unsplash

Yksi tapa motivoida opiskelijoita on korostaa yhteisöllisen verkkotyöskentelyn taitojen tärkeyttä työelämässä – tämä nousi esiin lähes kaikissa fokusryhmähaastatteluissa. Niin reaaliaikainen yhteistyöskentely kuin ei-reaaliaikainen työskentely verkossa ovat arkipäivää asiantuntija-aloilla, ja opiskelijan olisi hallittava nämä taidot työelämässä, jossa keskeistä on yhdessä tekeminen, ryhmä, tiimi ja laajempi työyhteisö (Humak 2021, 5–6).

”Kukaan ei voi valmistua työyhteisön kehittäjäksi ilman, että tekee yhdessä monenlaisia asioita verkossakin.” (H3, h1)

“Ihan keskeinen työelämätaito tänä päivänä on kyky toimia verkkovälitteisesti joko parityönä tai ryhmätyönä ja mä ajattelen sillä tavalla, että se on oltava niinku semmoinen taito jota (–) kehitetään opintojen aikana.” (H4, h2)

Yhteenvetona fokusryhmähaastatteluista voidaan todeta, että opiskelijoiden motivointi yhteisölliseen oppimiseen verkossa vaatii tietoista panostusta. Yhteisöllisyys tulee rakentaa alusta asti osaksi opintoja, luoda lämmin ja avoin ilmapiiri, perehdyttää opiskelijat verkkotyökaluihin sekä perustella selkeästi, miksi yhteisöllisiä menetelmiä käytetään. Erityisen tärkeää on kertoa opiskelijoille yhteisöllisen verkkotyöskentelyn taitojen merkityksestä työelämässä. Esimerkiksi yhteisöpedagogin ammattiin kuuluu olennaisesti kyky tehdä yhteistyötä verkossa.

Haastatteluaineistoa analysoitaessa havaittiin lehtorien tehtävien moninaisuus muun muassa yhteisöllisyyden luojana erilaisille oppijaryhmille ja alati kehittyvien verkkotyökalujen taitajana ja niiden käytön opettajana. Seuraavassa blogikirjoituksessa perehdytäänkin tarkemmin siihen, millaista osaamista yhteisöllisen pedagogiikan hyödyntäminen vaatii lehtorilta.

Kirjoittajat

Digioppimisen kehittämisryhmä: Suvi Tuominen, Niina Autiomäki, Päivi Timonen, Sanna Lukkarinen, Niila Tamminen

Blogikirjoituksessa on hyödynnetty Claude-3-Opus tekoälyä. Claude-3-Opus analysoi haastattelujen litteroinnit ja teki niiden pohjalta koonnin oppimiseen muotoiluun liittyvistä seikoista sekä blogitekstin rungon. Claude-3-Opus:n koonnista on hyödynnetty ideoita, tekstin rakennetta ja yksittäisiä lauseita.