Nuorisotyö Goes Pride – esimerkkejä Itä-Suomesta

Kevään ja kesän koittaessa Pride-tapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Tässä blogitekstissä esitellään kahta itäsuomalaista esimerkkipaikkakuntaa, missä nuorisotyö on toiminut ja toimii Priden mahdollistajina. Nuorten omista toiveista ja aloitteista lähteneiden tapahtumien toteuttamisessa nuorisotyöllä on ollut tärkeä rooli. Kirjoitus kannustaa liittolaisuuteen nuorisotyössä sekä nuorten osallisuuden edistämiseen ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattamiseen. 

Pride on ihmisoikeuksien juhla

Pridet ovat ihmisoikeustapahtumia, joiden tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Suomessa Pride-tapahtumia järjestävät Setan jäsenjärjestöt sekä muut yhteisöt. Pride muistuttaa ihmisten moninaisuudesta ja oikeudesta olla oma itsensä ja näkyä sekä yhteisöllisyydestä ja tehdystä työstä yhdenvertaisuuden puolesta. (Seta n.d.) 

Tapahtumia järjestetään pitkälti vapaaehtoisvoimin ja mukaan pääsee melko helpostikin ottamalla rohkeasti yhteyttä järjestäjiin. Pride-asioissa kannattaa katsoa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Setan sivut, mistä löytyy kattavasti tietoa Pride-tapahtumista sekä tapahtumien järjestämisestä.

Nuorisotyössä voidaan toimia liittolaisina

Sateenkaarevaa nuorisotyötä tehdään eri paikkakunnilla tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tarve sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen omalle toiminnalle nousee usein nuorilta itseltään ja heitä sekä heidän toiveitaan tuleekin kuulla herkällä korvalla. Keskeistä sateenkaarevalle nuorisotyölle ovat ihmisoikeudet ja toiminnan perusteluina on hyvä muistaa yhdenvertaisuuslain velvoite edistää yhdenvertaisuutta.

Liittolainen (englanniksi ”ally”) on henkilö, joka tukee henkilöitä tai ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, vaikka ei itse kuulu kyseiseen vähemmistöön (Cambridge Dictionary n.d.; Termit tutuiksi -sanakortit 2025). Liittolainen toimii aktiivisesti syrjintää vastaan ja edistää yhdenvertaisuutta. Tuen osoittamista voi tehdä monin tavoin – myös pienin teoin esimerkiksi sateenkaaritarroilla tai pinsseillä, joilla voi osoittaa, että on sateenkaarinuorille turvallinen. Pieniä tekoja vahvempaa tuen osoittamista voi olla nuorisopalvelujen oma ympärivuotinen sateenkaareva työ ja turvallisempien tilojen rakentaminen sekä ylläpitäminen. Merkittävä tuen muoto on myös osallistuminen Pride-tapahtumien järjestämiseen sekä niiden mahdollistamiseen.

Mikkelissä tapahtuma nuorten toiveesta

Muutama vuosi sitten mikkeliläiset nuoret halusivat lisätä keskustelua sekä konkreettisia tekoja yhdenvertaisuuden puolesta ja syntyi idea Mikkeli Pride -tapahtumasta, sillä kaupungissa ei ollut järjestetty kulkuetta vuosiin. Alkuperäinen ajatus tempauksesta kasvoi nopeasti laajemmaksi yleisötapahtumaksi ja järjestäjäjoukkoon saatiin mukaan myös nuorisovaltuuston porukkaa. Parikymppisten nuorten järjestäjätiimillä suunniteltiin ja lisävapaaehtoisten voimin toteutettiin Mikkeli Pride kesällä 2024.

Mikkelin kaupungin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke Yhdessä osallistuen (ESR 1.9.2023-31.3.2026) tarttui nuorten toiveeseen ensimmäisenä. Hankkeessa työskennellyt Krista Hahtala ja nuorisosihteeri Jani Lastuniemi, joka toimii myös nuorisovaltuuston ohjaajana, tarjosivat nuorten järjestäjätiimille tukea tapahtuman toteuttamiseen. Erityisesti tapahtuman järjestämisen käytäntöihin sekä rahoituksen saamiseen ja lupa-asioihin ensikertalaiset tarvitsivat apua.

Aikuiset toimivat ohjaavassa ja avustavassa roolissa, mikä oli erityisesti tapahtuman alkuvaiheessa hyvin tarpeellista, sillä monella ryhmässä olevalla nuorella ei ollut kokemusta tapahtumien järjestämisestä. Nuoret ideoivat tapahtuman sisältöä, ja aikuiset toivat suunnitteluun konkretiaa ja hyviä neuvoja. Nykyisin aktiiveina Etelä-Savon Pride ry:ssä toimivat ja tapahtuman järjestämistä jatkaneet nuoret olivat tuolloin 19-vuotiaita. (Etelä-Savo Pride ry:n haastattelu; Osallisuuden onnistumistarina 2026.)

Mikkeliläiset nuoret kannustavat ottamaan heitä rohkeasti mukaan tapahtumien ideointiin ja toteutukseen. Alkuun pääseminen voi olla vaikeaa ilman tukea, mutta aikuisten avulla toiminta lähtee käyntiin ja kantaa myöhemmin nuorten voimin. Kärsivällisyys on tärkeää, sillä osallistujien löytäminen vie aikaa. Matalan kynnyksen toiminta ja selkeä rakenne helpottavat mukaan lähtemistä, kun jokainen voi osallistua itselleen sopivalla panoksella ilman liiallista vastuuta.

Savonlinnassa tietoisesti liittolaisina

Savonlinnassa sateenkaarinuorten syrjintä nousi joitakin vuosia sitten jopa valtakunnallisiin otsikoihin (YLE 2022; 2024). Nuorisotyöntekijät ovat kuvanneet, että vahva nuorten polarisaatio, vihapuhe ja rasistisuus ovat näkyneet ja kuuluneet paikallisten nuorten keskuudessa. Vihapuhe on kohdistunut maahan muuttaneisiin sekä sateenkaarinuoriin. Tilanne on nykyisin rauhoittunut, mutta vielä muutama vuosi sitten häirintää vähemmistönuoria kohtaan tapahtui kaduilla.

Savonlinnan nuorisopalvelut ovat aiemmin osallistuneet Prideen Wauton, nuorisovaltuuston, etsivien ja koulunuorisotyön pisteellä sekä erilaisilla toimintapisteillä tapahtumaa edeltävällä viikolla. Tänä vuonna vapaaehtoisten työryhmä pyysi nuorisotoimea ottamaan tapahtuman päävastuun, jotta se voidaan ylipäätään järjestää – ja tähän tartuttiin, myös yhdenvertaisuustyön merkityksen vuoksi. Kaupungin ja nuorisopalvelujen esihenkilön puolelta Priden järjestämistä ja sen myötä yhdenvertaisuustyötä pidetään tärkeänä asiana.

Kesällä nuorisopalvelut vastaavat koko Savonlinna Priden toteutuksesta yhdessä Etelä-Savon Priden, nuorten, vapaaehtoisten ja muiden kumppaneiden kanssa. Tuki suunnitteluun on saatu Mikkelistä ja Setan oppaista. Mukanaolo on otettu innostuneesti vastaan, ja kaupungin rooli tuo tapahtumalle uskottavuutta. Toteutus pohjaa pitkälti aiempaan – tärkeintä on yhteinen yhdessäolo puistossa.

Savonlinnan nuorisopalvelujen henkilöstö, Outi Ikonen, Riina Rauhamäki ja Jaana Luostarinen, joita haastattelin, totesivat että alkuun tuli mietittyä ”osataanko, osaanko?”. Sateenkaariteemoihin liittyy paljon uutta ja nopeasti elävää termistöä sekä muuta opeteltavaa. Kaikki kokevat aiheen tärkeäksi, ja aina saa ja voi kysyä, esimerkiksi ”avaa vähän tämä on minulle vielä vierasta”. Savonlinnalaiset kannustavat terveisinään muille nuorisotyöntekijöille: ”rohkeasti tekemään ja osallistumaan!”

Mitä nuorisotyössä voidaan tehdä – innostus ja kannustus!

Näiden esimerkkinostojen lisäksi Itä-Suomessa Pride-tapahtumia järjestetään useilla eri paikkakunnilla ja eri nuorisotoimijat ovat niissä mukana sopivaksi katsomallaan tavalla. Esimerkiksi Pieksämäellä nuori on palkattu toteuttamaan Pridea, ja Polvijärvellä tapahtuma sai alkunsa nuorisovaltuuston aloitteesta ja toteutui nuorisopalvelujen tuella.

Pride-osallistumisia, erityisesti yritysten, kritisoidaan toisinaan tokenismista eli näennäisestä tuen osoittamisesta ilman todellista muutosta. Ei vain pelkkä Pride-viikko, kulkue tai juhla, sateenkaarevien nuorten tukeminen voi tapahtua ja tapahtuu nuorisotyössä monin tavoin. Se voi olla sateenkaarevaa ryhmätoimintaa, mutta myös moninaista liittolaisuutta, kuten sateenkaarimerkkien näkymistä – sen osoittamista, että turvallinen aikuinen löytyy kaikille. Etelä-Savon Pride ry:n nuoret toimijat kannustavatkin, että nuorisotyössä sateenkaariteemoja kannattaa ottaa rohkeasti esille moninaisissa tilanteissa. ”Joskus into lähteä mukaan toimintaan syttyy yllättäen.”

Kuuntele nuoria herkällä korvalla ja kerro heille mahdollisuuksista sekä nuorisotyön tuesta. Kun nuoret haluavat järjestää toimintaa, on nuorisolain mukaista tukea heidän aktiivista kansalaisuuttaan ja osallisuuttaan. Tapahtumien tekeminen vahvistaa erityisesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, yhteiskunnassa toimimisen taitoja sekä yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Mikkeliläiset järjestäjänuoret kiteyttävätkin: ”Pelkästään aikuisten läsnäolo tapaamisissa toi varmuutta järjestämiseen ja mahdollisti kysymysten kysymisen matalalla kynnyksellä”. Nuorisolain §24 korostaa nuorten oikeutta osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Nuorisopolitiikan tavoitteena on parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta – tavoitteita, joita sateenkaareva nuorisotyö ja Pride-tapahtumat tukevat.

Setan sivuille on koottu tämän vuoden Pride-tapahtumia ympäri Suomen Pride-tapahtumat Suomessa.

Mikkeli Pride tulossa 8.8.2026 
Savonlinna Pride tulossa 29.8.2026

Blogikirjoitusta varten on haastateltu etäyhteyksin Savonlinnan nuorisopalvelujen työntekijöitä sekä toteutettu sähköpostihaastattelut Mikkelissä hanketyöntekijänä toimineelle Krista Hahtalalle sekä Etelä-Savo Pride ry:n aktiiveille. 

Lähteet

Cambridge Dictionary (n.d.) Tokenism. English meaning – Cambridge Dictionary. Haettu 20.5. 2026 osoitteesta https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tokenism 

Osallisuuden onnistumistarina (2026). Osallisuuden onnistumistarina: Nuorten oma projekti Mikkeli Pride https://mikkeli.fi/wp-content/uploads/2026/03/Osallisuuden-onnistumistarina-Nuorten-oma-projekti-Mikkeli-Pride-3-3.pdf 

Seta (n.d.) Seta Pride. Haettu 20.5.2026 osoitteesta https://seta.fi/tuote-avainsana/pride/ 

Termit tutuiksi -sanakortit (2025). Materiaali. Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskus. 

YLE (2024). Sateenkaarinuoret kertovat rajusta häirinnästä: ”Sanotaan esimerkiksi, että tapa itsesi”. Haettu 20.5.2026 osoitteesta https://yle.fi/a/74-20105134 

YLE (2022). Savonlinnan taidelukiolaiset kertovat kokemastaan rajusta häirinnästä: Tappouhkauksia, kivittämistä ja jopa yrityksiä ajaa autolla päälle. Haettu 20.5.2026 osoitteesta https://yle.fi/a/3-12575247

Kirjoittaja

Aino Tormulainen, FT, lehtori, asiantuntija Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksessa, Humak, 0000-0003-3560-7526 (ORCID) 

Aino Tormulainen