Onko se noin vai näin?

Kun ensimmäisen vuosikurssin uusi viittomakielen opintojakso alkoi, pyysin opiskelijoita lukemaan aiemmin kirjoittamani blogin Viittoman oikea tuottaminen vaatii viittoman kaikkien rakenneosien hahmottamista. Ohjeeni opiskelijoille oli yksinkertainen: muistakaa, että viittomat rakentuvat pienemmistä yksiköistä, kuten käsimuodosta, liikkeestä, orientaatiosta ja artikulaatiopaikasta, jotka tulisi hahmottaa kokonaisuutena yhdessä ei-manuaalisten elementtien kanssa. Ja kyllä, he kiinnittivät huomiota näihin seikkoihin tunnillani, kun keskustelimme viittomasta MISSÄ.  Käsittelen tätä yhtä viittomaa tarkemmin blogissani keskittyen liikkeeseen ja erityisesti sen suuntaan.

Viittoma LÄHTEÄ. Lähde: Suvin artikkeli numero 865.

 

Viittoma TAIVAS. Lähde: Suvin artikkeli numero 68.

Onko liikkeen suunalla väliä?

Kuten kaikissa viittomakielissä, suomalaisessa viittomakielessäkin on erilaisia liiketyyppejä, joilla viittomia ilmaistaan. On viittomia, joita ilmaistaan suoralla liikkeellä kuten lähteä kuvassa 1 (yllä), kaarevalla liikkeellä kuten taivas Kuvassa 2 (yllä), vuorottelevalla liikkeellä kaksikätisissä viittomissa kuten auto Kuvassa 3 (alla) tai ympyrän muotoisella liikkeellä kuten sumu kuvassa 4 (alla). Kussakin kuvassa liiketyyppi on esitetty nuolenkaltaisilla symboleilla.

Viittoma AUTO. Lähde: Suvin artikkeli numero 406.

 

Viittoma SUMU. Lähde: Suvin artikkeli numero 216.

Luulo ei ole tiedon väärti

Yleisesti oletetaan, että jokaisen suomalaisen viittomakielen viittoman liikkeet pysyvät samoina, kun se tuotetaan perusmuodossaan, yksittäisenä viittomana. Liikkeet voivat taas muuttua, kun viitotaan kokonaisia lauseita osana fonologisia prosesseja (ks. Jantunen 2003). Tämä koskee myös liikkeen suuntaa, joka on myös tässä yhteydessä tärkeä. Esimerkiksi viittoman lähteä perusmuodon liike on aina eteenpäin, eli sitä ei voi viittoa sivulle tai taaksepäin. Viittoma taivas tuotetaan sivusuunnassa vasemmalta oikealle (oikeakätiselle viittojalle, käänteisesti oikealta vasemmalle vasenkätiselle viittojalle). Viittomassa auto molemmat kädet liikkuvat vuorotellen ylös/alas ja alas/ylös. Viittomassa sumu molemmat kädet piirtävät ympyrää sisäänpäin vuorotellen.

Kun luokassa keskusteltiin siitä, että yksikätisten ja kaksikätisten viittomien ryhmittely on yksi mahdollinen tapa luokitella suomalaisen viittomakielen viittomistoa, näytin viittoman missä esimerkkinä yksikätisestä viittomasta. Viitoin sen kaksinkertaisella sisäänpäin suuntautuvalla ympyränmuotoisella liikkeellä. Kun pyysin opiskelijoita toistamaan viittoman, osa opiskelijoista huomasi, että jotkut heistä tuottivat viittoman sisäänpäin suuntautuvalla liikkeellä ja osa ulospäin suuntautuvalla liikkeellä. Tämä johti heidän kysymykseensä: ”Onko se näin vai noin?”, ja kyllä, he osuivat naulan kantaan!

Kysyjä ei tieltä eksy

Vaikka opetin sisäänpäin suuntautuvan liikkeen, minun oli pakko olla rehellinen: minulla oli epäilyksiä, ja minusta tuntui, ettei sillä ole oikeastaan väliä, mutta voinko vastata siihen näin: ”Ei ole väliä, mihin suuntaan”? Varmistaakseni olettamukseni tarkistin suomalaisen viittomakielen sanakirjasta. Mielenkiintoista on, että sanakirjan kuva (Kuva 5 alla) osoittaa ulospäin suuntautuvaa liikettä (joka on eri kuin minä viiton), mutta sanakirjan samassa artikkelissa oleva video osoittaa sisäänpäin suuntautuvaa liikettä (Video 1 alla).

Viittoma MISSÄ. Lähde: Suvin artikkeli numero 619

VIDEO 1: MISSÄ (Suvi – Art. 619)

Vastaukseni, jonka mukaan sillä ei ole väliä, oli siis oikea. Halusin kuitenkin varmistaa tämän kuurojen viittomakielisestä yhteisöstä, koska itse koin, että sisäänpäin tuotettu käden liike on ergonomisesti helpompaa viittoa. Lisäksi olin myös hyvin utelias kuulemaan, kuinka moni viittoja tuottaa viittoman missä sisäänpäin suuntautuvalla liikkeellä ja kuinka moni ulospäin. Tätä varten päätin julkaista Facebook-ryhmässä ”Meidän kaunis, rakas viittomakielemme ja kulttuurimme!” videon, jonka voit halutessasi katsoa alta (Video 2). Video on tuotettu suomalaisella viittomakielellä ja siinä ei ole tekstitystä, joten kerron sen sisällöstä alla.

VIDEO 2

Viestissäni kysyin yksinkertaisesti, viittovatko ryhmässä vierailevat viittomakieliset henkilöt viittoman missä sisäänpäin vai ulospäin suuntautuvalla liikkeellä ja pyysin heitä kommentoimaan asiaa. Kyselyssäni merkitsin A:lla ensimmäistä vaihtoehtoa (sisäänpäin) ja B:llä jälkimmäistä (ulospäin). Yhden viikon aikana sain 179 henkilön kommentit, joista tein tätä blogia varten yhteenvedon heidän vastaustensa perusteella. Alla olevasta taulukosta (Taulukko 1) näet vastausten määrän vaihtoehdoille A tai B. Olen lisännyt taulukkoon myös kaikki muut vastauksista esille tulleet vaihtoehdot.

Missä-viittoman kyselyn vastausten yhteenveto.

Käytäntö opettaa

Yhteenvetona voidaan todeta, että 93 viittojaa viittoo missä sisäänpäin suuntautuvalla liikkeellä, kuten yllä olevalla videolla (Video 1) näkyy, kun taas 45 viittojaa viittoo sen ulospäin suuntautuvalla liikkeellä, kuten valokuvassa (Kuva 5) on. Lisäksi 35 henkilöä kommentoi käyttävänsä molempia vaihtoehtoja. Kaksi henkilöä sanoi, että viittoman liikkeen suunta riippuu siitä, mikä on edellinen tai seuraava viittoma lauseessa. Tämä voi liittyä fonologisiin prosesseihin eikä yksittäiseen viittomaan, mikä voi toteutua myös niiden 35 henkilön kohdalla, jotka kommentoivat, että ”molemmat”. Kaksi henkilöä sanoi, että ei ole väliä, mihin suuntaan käsi liikkuu, kun taas kaksi viimeistä henkilöä kommentoi, että he viittovat sen ilman ympyräliikettä suoralla liikkeellä, joka muistuttaa viittoman mitä liikerataa. Sanakirjassa ”missä”-merkitys on nimittäin annettu myös viittomalle mitä. Tarkempi tutkimus liikkeiden suunnasta suomalaisessa viittomakielessä olisi mielenkiintoista!

Lähde:

Jantunen, T. (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.