Viittoman oikea tuottaminen vaatii viittoman kaikkien rakenneosien hahmottamista

• Kirjoittaja: Danny De Weerdt, FM, BA, tulkkauksen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 15.12.2023
• Kirjoittaja: Hannaliisa Huhtinen, FM, tulkki (AMK), tulkkauksen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 15.12.2023

Kun viittomakieltä opiskellaan vieraana kielenä, pelkän kielen oppiminen ei riitä, vaan on opittava myös uusi modaliteetti, sillä viittomakielellä kommunikointi vaatii käsien, käsivarsien, vartalon, pään ja kasvojen käyttöä. Viittomakielissä käytetään viittojan kehon edessä olevaa tilaa sivu-, pysty- ja vaakasuunnassa kehosta ulospäin. Näytöllä kolmiulotteisuus kuitenkin typistyy helposti kaksiulotteisuudeksi. Koronapandemian aikana opetuksessa siirryttiin yleisesti luokkahuoneopetuksesta etäopetukseen. Miten se vaikuttaa viittomien oikeaan foneettiseen oppimiseen? Viittoman rakenne koostuu pienemmistä yksiköistä, mutta huomaavatko uuden modaliteetin oppijat tämän etäopetuksessa?

Suomalaisen viittomakielen tulkkiopiskelijat tuottavat kieltä vasta opiskellessaan usein viittoman perusmuodosta poikkeavia muotoja. Poikkeavat muodot voivat tuntua keskustelukumppanista hämmentäviltä, pistää silmään tai jopa muuttaa viittoman merkitystä. Valitsimme tähän blogitekstin esimerkeiksi muutamia suomalaisen viittomakielen viittomia, jotka tuotetaan sellaisella käsimuodolla, jossa etusormi on pystyssä ja muut sormet nyrkissä. Etusormen asento voi vaihdella. Esimerkiksi viittomassa MITÄ etusormi on suorana (G-käsimuoto), viittomassa MINÄ etusormi on taivutettu rystysnivelestä (G-käsimuodon variantti), ja viittomassa SININEN etusormi on koukistettu sormen ylemmistä nivelistä (X-käsimuoto) (ks. kuvat 1, 2 ja 3).

Viittoman rakenne

Viittoman manuaalinen rakenne koostuu neljästä parametristä, jotka ovat käsimuoto, orientaatio, artikulaatiopaikka ja liike. Käsimuoto osoittaa käden muodon. Orientaatio osoittaa, mihin suuntaan sormi tai sormet ja kämmen on suunnattu. Liike osoittaa, miten kättä (käsiä) liikutetaan viittomatilassa, ja artikulaatiopaikka osoittaa, missä viittoma tuotetaan (esim. vartalolla tai vartalon edessä). Viittomaan kuuluvat olennaisena osana myös ei-manuaaliset elementit, kuten ilmeet tai huuliot eli suun liikkeet, mutta keskitymme tässä tekstissä vain manuaaliseen osaan, eli käsiin.

 

Rakenneosien havaitseminen etäopetuksessa

Viittomakielen opetus tapahtuu yleensä kasvokkain. Mitä tapahtuu, kun viittomakieltä opetetaan verkossa etänä, jolloin kamera ja näyttö muuttavat opettajan tuottaman kolmiulotteisen kielen kaksiulotteiseksi? Koronaepidemian ja etäopetuksen aikana viittomakielen tulkkiopiskelijat saattoivat havaita ruudun kautta viittomia väärin. Kerromme muutamia esimerkkejä etusormikäsimuodolla tuotetuista yhden käden viittomista, joissa olemme havainneet useilla korona-aikana viittomakielen tulkiksi opiskelleilla jonkin rakenneosan poikkeaman. Rakenneosia voi tietenkin havaita väärin myös kasvokkaisessa lähiopetuksessa, mutta ydinajatuksenamme on, että viittoman oikein tuottaminen edellyttää, että on hahmottanut sen rakenteen kaikki osat oikein. Etäopetuksessa tämä on haasteellisempaa.

 

Hieman muuntunut käsimuoto

Kuten aiemmin kuvissa 1–3 esitettiin, etusormella tuotetuissa viittomissa etusormen asento vaihtelee eri viittomissa. Alla olevassa kuvassa (4,5) näkyy VUORO-viittoma. Perusviittomassa on käsimuotona rystysestä taivutettu etusormi (kuten viittomassa MINÄ). Havaintojemme mukaan osa opiskelijoista tuottaa tämän viittoman koukistetulla etusormella, kuten oikealla olevassa kuvassa näkyy. Muita esimerkkejä ovat VERENKIERTO, joka pitäisi tuottaa rystysestä taivutetulla eikä koukistetulla etusormella, ja ME, jossa on rystysestä taivutettu sormi, mutta joka tuotetaankin ojennetulla etusormella.

Hieman muuntunut orientaatio

Yleisiä etusormella tuotettuja viittomia, joissa orientaatio on hieman muuntunut, ovat SANOA ja KUULLA. SANOA-viittomassa etusormi osoittaa ylöspäin ja kämmen on suunnattu kohti kasvoja. Monet korona-aikana opintonsa aloittaneet opiskelijat tuottavat viittoman niin, että kämmen on oikeakätisellä viittojalla suunnattu vasemmalle. Tämä virheellinen orientaatio tuntuu viittomakielisestä vastaanottajasta vähintäänkin oudolta mutta viittoman merkitys voi myös muuttua, sillä muuntunut viittoma voi myös tarkoittaa myös ‘käskeä’. SANOA-viittoman orientaation ero on esitetty alla olevassa kuvassa (6,7).

KUULLA-viittomassa (kuva 8,9) etusormi osoittaa hieman ylöspäin kohti korvaa, mutta kämmen on suunnattu kohti korvaa. Opiskelijat tuottavat tämän usein niin, että kämmen on suunnattu eteenpäin. Myös TAVATA-, VASTATA- ja TILATA-viittomissa olemme huomanneet muuntunutta orientaatiota.

Hieman muuntunut artikulaatiopaikka

Viittomat MITÄ ja MISSÄ tuotetaan molemmat neutraalitilassa viittojan edessä. Monet opiskelijat kuitenkin tuottavat nämä viittomat väärässä liian ylhäällä, lähellä päätä. Nämä esimerkit on esitetty kuvassa 10 ja 12 oikean artikulaation osalta ja kuvassa 11 ja 13 hieman muuttuneessa paikassa.

Hieman muuntunut liike

Viittoman POSITIIVINEN liike tuotetaan yleisesti niin, että dominoiva käsi liikkuu toistuvasti ei-dominoivaa kättä kohti. Monet opiskelijat kuitenkin tuottavat liikkeen päinvastoin eli liikuttamalla ei-dominoivaa kättä dominoivaa kohti. Viittomakuvissa ei yleensä näy liikettä, kuten ei alla olevassa kuvassakaan 14, jossa esitetään viittoma POSITIIVINEN, joten kuvat eivät tue oikean liikkeen oppimista vaan toimivat ainoastaan muistamisen tukena. Myös TUNTI- ja VASTATA-viittomissa esiintyy opiskelijoilla jonkin verran virheellistä ranneliikettä.

Pieniä mutta merkityksellisiä eroja

Emme voi tietenkään olla varmoja, että juuri etäopetus on ollut syynä virheellisesti tuotettuihin viittomiin, mutta se on todennäköisesti ollut vaikuttamassa siihen. Virheellisesti voi oppia myös luokkahuoneopetuksessa, jos opiskelija ei hahmota kokonaisvaltaisesti viittomaa, joka rakentuu pienemmistä rakenneosista. Siksi on tärkeää, että niin opettajat kuin opiskelijatkin palaavat aika ajoin tutkimaan viittoman rakenneosia. Viittoman rakenteen ymmärtäminen ja pienten mutta merkittävien erojen, kuten käsimuodon, orientaation, liikkeen ja artikulaatiopaikan oikein havaitseminen on ensiarvoista, jotta viittomat voidaan tuottaa oikein. Suomalainen ymmärtää, jos vieraana kielenä suomea oppinut kutsuu kissaa kissuksi mutta kassa tarkoittaa jo eri asiaa. Siksi viittomaa SANOA ei voi ilmaista viittomalla KÄSKEÄ.

Jos kiinnostuit aiheesta, voit lukea lisää eurooppalaisesta hankkeesta, jossa vuosina 2021–2023 kehitettiin viittomakielten etäopetusta: https://www.signteach.eu/online/index.php

Kuvat: Jyväskylän yliopisto, viittomakielen keskus (2018). Suomen Signbank. Saatavilla Kielipankissa https://signbank.csc.fi. Päivitettävä julkaisu, viitattu 11.12.2023.