Valmennuskeskusteluja koira-avusteisesti

Eläinavusteisuus ja luontolähtöisyys hyvinvoinnin tukena –blogisarjassa kerrotaan, miten Humakissa hyödynnetään eläinavusteisia ja luontolähtöisiä menetelmiä opiskelijoiden ohjauksessa sekä toimialojen kehittämisessä.

Lue myös sarjan muut blogitekstit:
Tiina Heimo: Kampuskoira ilahduttaa ja lisää osallistumista. (9.9.2024)
Anna Pikala: ”Elämyksellisesti opitut asiat jäävät paremmin mieleen” – Luontolähtöiset menetelmät oppimisen tukena (26.9.2024)

 

---

 

Lehtorin työhön kuuluu opiskelijoiden tukeminen opintojen edistymisessä. Ammattikorkeakoulussa lehtori kohtaa opiskelijoita ryhmäohjaustilanteissa luokka- tai verkko-opetuksessa sekä yksilöohjaustilanteissa, kuten valmennuskeskusteluissa. Lehtorilla voi olla ohjattavanaan kymmeniä tai satoja opiskelijoita.

Humakin toimintatapoihin kuuluu opiskelijan ja hänen valmentajalehtorinsa vuosittaiset keskustelut, joissa aiheina ovat muun muassa opintojen eteneminen ja opiskelijan jaksaminen. Tilastojenkin valossa isoon opiskelijajoukkoon mahtuu sekä hyvinvointia että erilaisia haasteita. Nuorten mielenterveysongelmat ovat Suomessa kasvussa ja 20–25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä (THL 2024). Oppimista mahdollisesti haastavia neurokirjon piirteitä on ainakin kymmenellä prosentilla väestöstä (Näe Nepry ry 2024).

Kahdenkeskinen valmennuskeskustelu on yleensä aikataulupaineistettu hetki, jossa pitäisi käydä läpi opiskelijan ajankohtainen tilanne hyvässä luottamuksen ilmapiirissä. Tilanne voi olla opiskelijalle jännittävä erityisesti, jos tilanne on uusi tai opinnot eivät ole sujuneet odotetusti.

Oppia koulutuksesta

Tavoite koiran käyttämisestä pedagogisessa työssäni oli minulla ajatuksissa kaksi vuotta sitten koiraa hankkiessani. Pentuvuoden jälkeen suoritin koirani kanssa eläinavusteisen toiminnan tutkinnon osan Eläintenhoidon ammattitutkinto – ePerusteet (opintopolku.fi) Axxell-ammattikoulussa ja sen päätteeksi näyttökokeen Humak-opiskelijoiden valmennuskeskustelutilanteessa.

Näytössä pitää osoittaa taitonsa kouluttaa eläin tehtäväänsä ja käyttää sitä eläinavusteisessa toiminnassa tai terapiassa. Lisäksi tulee tuntea eläimen hyvinvointia, osata valita tehtävään sopivia eläimiä sekä toimia työturvallisesti ja työhyvinvoinnista huolehtien. Opiskelutovereinani oli ihmisiä paitsi koulutuksen kentältä, myös esimerkiksi terapia- ja hoivatyöntekijöitä.

Kouluttautuminen on tärkeää kaikille, jotka haaveilevat eläimen käyttämisestä omassa työssään. Koulutuksessa painotettiin ohjaajan vastuuta valita kullekin eläimelle sopivia tehtäviä ja kiinnittää huomiota kaikkien osapuolten hyvinvointiin. Esimerkiksi eläimen kuormittumisen tarkkailu ja sääntely on tärkeää, jotta vältyttäisiin kaikenlaiselta ei-toivotulta käytökseltä työtilanteissa.

Mitä koira siellä tekee?

Humakin Kauniaisten kampuksella opiskelee tulevia kulttuurituottajia. Koira-avusteisessa valmennuskeskustelussani koiran tärkein tehtävä on luoda läsnäolollaan rahoittavaa, positiivista ja rentoa ilmapiiriä.

Olen kouluttanut koirani työskentelemään keskusteluhuoneessa niin, että se ottaa kontaktia opiskelijaan ja asettuu opiskelijan lähelle. Tarvittaessa koira voidaan käskeä ohjaajan valitsemaan paikkaan, pois opiskelijan luota, antamalla sille sen osaama ei-sanallinen käsky.

Koiran toiminta näyttää spontaanilta, mutta on harjoiteltu: näin opiskelija saa aina kokemuksen siitä, että koira oli juuri hänen kanssaan. Lisäksi ohjaavalla lehtorilla säilyy kontrolli siihen, että koira saadaan pois opiskelijan läheisyydestä esimerkiksi, jos opiskelija jännittää koiraa tai opiskelija käyttäytyy sellaisella tavalla, että ohjaaja ei halua hänen olevan koiran läheisyydessä.

Opiskelija valitsee etukäteen, toivooko hän myös koiran olevan mukana valmennuskeskustelussa. Aluksi lehtori kyselee opiskelijan koirakokemuksista. Tämä toimii jäänsärkijänä, mutta auttaa myös arvioimaan sitä, kuinka läheistä kontaktia opiskelija toivoo koiran kanssa. Myöhemmin keskustelun aikana koiran silittäminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden tehdä jotain käsillään.

Koiraa on luonteva katsella keskustelun aikana lehtorin tarkkailevan katseen sijaan. Nämä ovat tärkeitä mahdollisuuksia erityisesti neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaaville ihmisille.

Koira-avusteisessa keskustelussa koira ottaa lehtorin sijaan kontaktia opiskelijaan. Kuva: Kirjoittajan kotiarkisto.

Positiivisia kokemuksia koiralle ja ihmiselle

Koiraa työhön ottaessa on tärkeä miettiä, mitkä ovat juuri sille sopivia tehtäviä. Liika kuormittuminen voi johtaa eläimen pahoinvointiin ja pahimmillaan jopa eläimen aggressiiviseen käytökseen työtilanteessa.

Oma koirani on shetlanninlammaskoira, jonka ominaispiirteet ja pienehkö koko tuntuvan useimmista ihmisistä helposti lähestyttäviltä. Rodulle tyypillinen haaste on arkuus. Tätä silmällä pitäen valitsin reippaan emän pennuista luonnetestin perusteella rohkeimman yksilön, jonka sosiaalistamisessa panostettiin erityisesti ihmisten kohtaamiseen. Näin on vahvistettu juuri tälle eläimelle luontevaa käytöstä, eikä pakoteta eläintä sille epäsopivaan tekemiseen.

Monia asioita tehdään yhä tehokkaammin etäyhteyksien ja tekoälyn avulla. Toisen elollisen koskettamista ei kuitenkaan voi korvata etäyhteydellä eikä aitoa välittämistä tekoälyllä.

Jokainen opiskelija on arvokas ihminen. Tämä viesti on valmennuskeskusteluissa tärkeä erityisesti niille opiskelijoille, joiden opinnot eivät ole sujuneet odotetusti. Opintomenestyksestä riippumatta, koira tulee aina opiskelijan luokse häntä vispaten kertomaan eleillään, että ”sinä olet aivan mahtava tyyppi”.

Lähteitä

Näe nepsy ry. Tietoa. Viitattu 27.5.2024. Tietoa | Näe nepsy (naenepsy.fi)

Kuusisto Tiina 2021: Koirille sallittu. Cozy publishing.

Petersson Hanna-Mari 2008. Stress hos hunden. Orsaker, symptom, och förebyggande åtgärder. Sveriges lantbruksuniversitet. Institutionen för husdjurens miljö och hälsa. Djursjukvårdarprogrammet. Studentarbete. Viitattu 27.5.2024. Microsoft Word – Ex-arbetet_i_mallen[1].doc (slu.se)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Viitattu 15.8.2024. Nuorten mielenterveyshäiriöt – THL