Hyppää sisältöön

Vertaisesta ammattilaiseksi, osa 1: Vertaistuella työelämään 

Vertaistuella työelämään – blogisarjassa esittelemme, miten vertaistuki edistää kotoutumista ja työelämätaitojen kehittymistä. Ääneen pääsevät Kotiäitiluotsi-hankkeen vertaisohjaajat, jotka kertovat kokemuksiaan vertaistuen merkityksestä. Työllistämällä maahanmuuttajanaisia saa aikaan yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia.

Kotiäitiluotsi-hankkeessa äidit auttavat toisiaan löytämään voimavaroja ja uusia polkuja. Narges Safi on inspiroiva esimerkki siitä, miten osa-aikatyö ja rohkeus tarttua tilaisuuteen vievät eteenpäin. Narges Safi on yksi Kotiäitiluotsi-hankkeen vertaisohjaajista. Hän on ollut mukana hankkeen toiminnassa helmikuusta 2025 lähtien ja ohjaa tällä hetkellä viikoittaista pashtun ja darin kielistä ryhmää Halisissa.  

Oma aika tukee äitien mielenterveyttä

Mielenterveys ja jaksaminen ovat teemoja, jotka yhdistävät kaikkia äitejä. Narges Safin luotsaamassa Kotiäitiluotsi-ryhmässä keskitytään erityisesti stressinhallintaan ja oman ajan merkitykseen. Ryhmä kokoontuu viikoittain yhteisöpiste Mustikassa, Turun Halisissa.  

Ryhmäkerrat alkavat aina positiivisella rutiinilla: osallistujat kertovat hyviä asioita itsestään. Keskustelut jaksamisesta, unelmista ja arjen iloista auttavat äitejä jaksamaan. Kun äiti voi hyvin, koko perhe voi paremmin. 

“Haluan keskittyä mielenterveyden teemaan, sillä tiedän, miten tärkeää se on. Monet äideistä eivät ole edes osanneet ajatella, mitä oma aika tarkoittaa. Se auttaa kuitenkin jaksamaan todella paljon kiireisen lapsiarjen keskellä”, Safi kertoo.   

Tunteita herättäviä keskusteluja on helpompi käydä omalla äidinkielellä 

Kotiäitiluotsi-hankkeen tavoite on tukea maahan muuttaneita äitejä kohti työelämää. “Työelämään pääsemiseen tarvitaan paljon muutakin kuin hyvä CV”, hankkeen asiantuntija Jenny Honka huomauttaa.  

Siihen tarvitaan muun muassa kielitaitoa, verkostoja, kykyä sanoittaa omaa osaamista, arjen jaksamista sekä rohkeutta tarttua tilaisuuksiin. Kotiäitiluotsi-ryhmät tukevat äitejä näissä asioissa.  

Oma turvallinen ryhmä auttaa kehittämään tarvittavia taitoja. Safin ryhmässä käy 5–10 äitiä, jotka puhuvat pashtua ja daria äidinkielenään. Pienessä ryhmässä jokaisella on tilaa tuoda esiin ajatuksiaan.  

“Ovet suomalaiseen työelämään avautuvat helpommin, jos puhuu suomea. Siksi ryhmissämme harjoitellaan suomen kielen käyttöä ”, kertoo Honka. Kaikkeen vieras kieli ei kuitenkaan taivu. Äitiys, mielenterveys ja urahaaveet ovat usein tunteita herättäviä teemoja, joiden käsittely on helpompaa äidinkielellä.

Vertaisesta vertaisohjaajaksi 

Narges Safi löysi Kotiäitiluotsi-hankkeeseen töihin osallistumalla ensin itse äitiryhmään. Ryhmä siirtyi toiselta hankkeelta Kotiäitiluotsi-ryhmäksi, jolloin sille etsittiin uutta ohjaajaa. Safi tarttui mahdollisuuteen epäröimättä. “Kun edellinen ohjaaja lopetti, ajattelin, että tämä olisi työtä, jota haluaisin tehdä. Sain ryhmästä paljon iloa elämääni, joten halusin levittää sitä muillekin”, Safi kertoo.   

Nyt Safin vetämässä ryhmässä äideillä on tilaa tulla kuulluiksi. Ohjaajana toimiminen on ollut hänelle luontevaa, sillä halu tukea muita on osoittautunut hänen suurimmaksi vahvuudekseen. Työ on antanut merkitystä sekä ohjaajalle että osallistujille. 

Safi on saanut kotiäitiluotsina toimimisesta paljon: “Olen hyvä esimerkki siitä, miten työssä oleminen lisää varmuutta, kokemusta ja saa katsomaan eteenpäin. Parasta hankkeessa on ollut se tuki, mitä olen voinut tarjota, sekä tästä kertynyt oma varmuus.” 

Vertaisohjaajasta ammattiohjaajaksi

Safi on koulutukseltaan lähi- ja hammashoitaja. Hän on työskennellyt yli 10 vuotta vanhustenhoidossa samalla kun on kasvattanut lapsiaan. Työ vanhusten kanssa on antoisaa, mutta fyysisesti rankkaa. Jo ennen vertaisohjaajan tehtävää Safi oli pohtinut korkeakouluopintoja.  

Safi on loistava esimerkki siitä, miten osa-aikatyö voi toimia ponnahduslautana kohti unelmia. Työ on sellaista, mitä Safi haluaa tulevaisuudessa tehdä. Työkokemus on antanut itseluottamusta hakea korkeakouluun. Lisäksi hän on saanut hankkeessa tietoa eri koulutusvaihtoehdoista.  

Monelle tulee yllätyksenä koulutusjärjestelmämme joustavuus. Saatetaan esimerkiksi ajatella, että lähihoitaja voi jatkokouluttautua vain sairaanhoitajaksi. Suomessa toisen asteen tutkinto antaa kuitenkin oikeuden hakeutua kaikkiin korkeakouluopintoihin. 

“Unelmoin juuri tällaisesta ohjaamistyöstä, jossa voi suunnitella toimintaa ja oikeasti auttaa ihmisiä”, Safi kertoo odottaessaan yhteishaun tuloksia. “Toivon kovasti, että pääsen aloittamaan sosionomin tai yhteisöpedagogin opinnot pian”. 

Äitien vertaistuesta syntyy voimaa, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. 

Kirjoittajat:

Teksti on syntynyt yhteistyössä siten, että Karkinen on haastatellut kotiäitiluotsia ja litteroinut haastattelun. Arolainen on lisännyt tekstiin laajempaa näkökulmaa hankkeesta. Toivonen ja Arolainen ovat yhdessä muokanneet tekstin blogimuotoon.  

Lue lisää hankkeesta