Vertaisesta ammattilaiseksi, osa 3: Verkostot valttina työnhaussa
Vertaistuella työelämään -blogisarjassa esittelemme, miten vertaistuki edistää kotoutumista ja työelämätaitojen kehittymistä. Ääneen pääsevät Kotiäitiluotsi-hankkeen vertaisohjaajat, jotka kertovat kokemuksiaan vertaistuen merkityksestä. Työllistämällä maahanmuuttajanaisia saa aikaan yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia.

Kotiäitiluotsi-hankkeen ryhmänohjaaja eli kotiäitiluotsi Zuhol Muomin on oppinut hankkeessa paljon suomalaisesta työelämästä. Yksi keskeinen oppi on ollut työelämän jatkuva muutos. Osa-aikaisen luotsityön lisäksi Muomin opiskelee lähihoitajaksi ja toimii aktiivisesti eri yhdistyksissä. Toimijuus teki vaikutuksen myös luotsintyötä hakiessa.
Äidit toimijoina
Zuhol Muomin on työskennellyt vertaisohjaajana Kotiäitiluotsi-hankkeessa viime syksystä lähtien. Työhön vertaisohjaajana eli kotiäitiluotsina kuuluu oman ryhmän vetäminen sekä osallistuminen tiimikokouksiin. Tiimikokouksissa käydään läpi ryhmien kuulumisia ja kehitetään yhdessä kotiäitiluotsi-toimintamallia.
“Tämä on mukavaa työtä, sillä voimme suunnitella ryhmätoimintaa yhdessä muiden kanssa, mutta saamme silti toteuttaa sitä yksin”, Muomin sanoo. ”Luotseina saamme tietää paljon ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Olemme olleet myös järjestämässä monia tapahtumia”, Muomin jatkaa.
Kotiäitiluotsi-hankkeen yksi kantava perusajatus on se, että äidit eivät ole toiminnan kohteita vaan toimijoita. “Kotiäitiluotseilla on alusta asti ollut merkittävä rooli toiminnan kehittämisessä”, kertoo hankkeen asiantuntija Jenny Honka.
Jokainen kotiäitiluotsi vastaa oman ryhmänsä toiminnasta. Kotiäitiluotsit ovat saaneet tehtävään koulutuksen hankkeen aikana. Työ on itsenäistä, mutta tiimi on koko ajan tukena. Ryhmien onnistumisen edellytys on, että kotiäitiluotsit ovat saaneet vapaat kädet omien ryhmiensä kanssa.
Itsemääräämisteorian mukaan hyvinvoinnin edellytyksenä on näiden kolmen keskeisen perustarpeen toteutuminen: autonomia, kompetenssi ja sosiaalinen liittyminen. Kotiäitiluotsissa nämä toteutuvat sekä kotiäitiluotsin työssä että ryhmissä. Lopputuloksena maahan muuttaneiden naisten toimijuus vahvistuu.
Verkostoista voimaa työllistymiseen
Muomin löysi töihin Humakin Kotiäitiluotsi-hankkeeseen oman verkostonsa kautta. Hän kuuli hankkeesta toimiessaan vapaaehtoisena Monikulttuurinen varhaiskasvatus, koulu ja koti ry:ssä (MVKK ry). Yhdistyksen toiminnanjohtaja suositteli häntä hakemaan kotiäitiluotsin tehtävään.
”Lähdin [Kotiäitiluotsiin] mukaan, sillä halusin kehittää itseäni, oppia lisää suomea sekä tutustua uusiin asiakkaisiin ja työnantajiin. Hanke kuulosti kiinnostavalta ja minulle hyödylliseltä mahdollisuudelta, sillä haluan tukea työssäni perheitä “, Muomin kertoo.
Hän vakuutti Kotiäitiluotsin työntekijät kokemuksellaan, verkosto-osaamisellaan sekä oma-aloitteisuudellaan. Muomin järjesti itse ryhmälleen kokoontumistilan ja on aktiivisesti markkinoinut toimintaa alueen äideille. Ryhmää toteutetaan yhteistyössä MVKK:n ja Kiinteistöyhtiö Jyrkkälänpolun kanssa.

Parasta työssä on yhteisöllisyys
Muominin ryhmä kokoontuu torstaisin Jyrkkälässä. Ryhmässä käy uzbekkia, somalia ja arabiaa puhuvia naisia. Yhdessä harjoitellaan suomea ja mietitään työhön tai opiskeluun liittyviä kysymyksiä.
Ryhmänohjaajana Muomin pääsee käyttämään vahvuuksiaan, joita ovat ystävällisyys, avuliaisuus ja yhteistyökyky. Hankkeen aikana Muomin kertoo tutustuneensa moniin ihaniin ihmisiin ja saaneensa uusia ystäviä.
Työssään vertaisryhmän ohjaajana Muomin kokee oppivansa uusia asioita joka päivä. Hänen suomen kielensä on parantunut ja suomalainen työelämä eri puolineen on tullut tutuksi. Hän kokee oppineensa paljon hankkeesta ja sen yhteistyökumppaneista.
Kotiäitiluotsin työssä parasta Muominin mielestä on yhteisöllisyys. Hankkeen työntekijät ovat samaa mieltä. “On ollut ilo seurata, miten kotiäitiluotsit ovat heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien halunneet tukea toisiaan”, Honka kertoo.
Monipuolinen osaaminen työllistymisen tukena
Kotimaassaan Uzbekistanissa Muomin ehti työskennellä muun muassa ompelijana, lasten ja vanhusten kanssa sekä leipomossa. Suomeen hän tuli vuonna 2005.
Suomen lisäksi hän puhuu uzbekkia, turkkia, venäjää ja jonkin verran englantia. Kielitaidosta on ollut hyötyä töiden saamiseen. ”Olen tehnyt kahdeksan vuotta tulkkaus- ja käännöstöitä. Tulkkaan uzbekkia ja venäjää suomeksi, ja autan erityisesti viranomaisasioissa”, Muomin kertoo.
Suomessa hän on jatkanut opiskelua. Hän on opiskellut muun muassa digitaitoja ja sijaisvanhemmaksi. Toukokuussa hän valmistuu lähihoitajaksi, osaamisalana lapset ja nuoret. Muomin on saanut kehuja monipuolisesta osaamisestaan.
”Unelmani on löytää oma paikkani suomalaisesta työelämästä. Unelmatyössäni haluan olla ihmisten kanssa, auttaa muita ja olla hyödyllinen osa yhteisöä”, Muomin kertoo.
Kirjoittajat:
Teksti on syntynyt yhteistyössä siten, että Karkinen on haastatellut kotiäitiluotsia ja litteroinut haastattelun. Arolainen on lisännyt tekstiin laajempaa näkökulmaa hankkeesta. Toivonen ja Arolainen ovat yhdessä muokanneet tekstin blogimuotoon.