Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

1 YLEISTÄ

1 § Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 

Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävästä, tutkinnoista ja koulutuksen järjestämisestä on määrätty ammattikorkeakoululaissa (L 932/2014) ja valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (A 1129/2014). Humanistisen ammattikorkeakoulun (jäljempänä Humak) koulutusvastuut on määritelty valtioneuvoston tekemässä toimilupapäätöksessä. 

Tutkintosääntö täsmentää lainsäädännön ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä määrittelyjä. Säännöstä selviää opintoja ja opetusta koskevat periaatteet ja keskeinen ohjeistus. Tutkintosäännön uusimistarve arvioidaan vuosittain. Uudistamisesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja muutokset tutkintosääntöön hyväksyy Humanistisen ammattikorkeakoulun hallitus. Tutkintosääntöä muutettaessa kuullaan Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOa. 

2 § Tutkinnot, koulutukset ja opetuskieli

Humakissa suoritettavat tutkinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoja (AMK) ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK). Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutuksina. (Taulukko 1, tutkintonimikkeet ja tutkintojen suoritusajat) 

Tutkintoon johtavien koulutusten laajuus ammattikorkeakoulututkinnossa on 210 tai 240 opintopistettä ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 60 tai 90 opintopistettä. Rehtori hyväksyy opetussuunnitelmat. 

Tutkintoon johtavan koulutuksen opinnot järjestetään niin, että opiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Laskennallinen opintopistekertymä on tällöin 60 opintopistettä lukuvuodessa ja 30 opintopistettä lukukaudessa. 

Tutkinnon laajuus	Tutkintonimike	Tavoitteellinen suoritusaika	Opiskeluoikeusaika
60 opintopistettä	Kulttuurituottaja (ylempi AMK)  Master of Culture and Arts	1 vuosi	2 vuotta
90 opintopistettä	Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Master of Humanities Tulkki (ylempi AMK) Master of Humanities	1,5 vuotta	2,5 vuotta
90 opintopistettä	Master of Humanities (EUMASLI)	2,5 vuotta	3,5 vuotta
210 opintopistettä	Yhteisöpedagogi (AMK)  Bachelor of Humanities	3,5 vuotta	4,5 vuotta
240 opintopistettä	Kulttuurituottaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts  Tulkki (AMK) Bachelor of Humanities	4 vuotta	5 vuotta

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. (A 1129/2014.) Pienin opiskelukokonaisuus on opintojakso, jonka laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. 

Ammattikorkeakoulussa voidaan järjestää myös muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta ammattikorkeakoululain mukaisesti (L 932/2014). 

Humakin opetuskielenä on suomi. Lisäksi opetusta voidaan antaa viitotuilla kielillä sekä opetussuunnitelmien mukaisesti myös muilla kielillä. 

2 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELUOIKEUS

3 § Tutkinto-opiskelijaksi ottaminen

Humakin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan pääsääntöisesti yhteishaussa rehtorin päättämiä valintaperusteita noudattaen. Yhteishaun asemesta voidaan käyttää erillisvalintaa ammattikorkeakoululaissa määritellyin poikkeuksin (L 932/2014, 28 a §). Opiskeluoikeus muodostuu, kun hakija ottaa Opintopolku-palvelussa tarjotun opiskelupaikan vastaan ja ilmoittautuu läsnä- tai poissaolevaksi. Opiskelijavalintaan liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa opiskelijapalvelut. 

Humakin polku- tai väyläopinnot suorittanut henkilö voi hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi. Erillishaun valintaperusteet päättää rehtori ja päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee koulutusjohtaja.

Ammattikorkeakoululain (L 932/2014, 26 §) mukaisesti Humak antaa humanistista alaa ja kasvatusalaa opiskelemaan pyrkivälle tiedot terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Vaatimukset koskevat sekä koulutukseen hakemista että varsinaista opiskeluaikaa. Pääsääntöisesti opiskelijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, mutta humanistisella ja kasvatusalalla opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Humanistisella alalla ja kasvatusalalla opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös tai rikostausta, mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

4 § Siirto-opiskelijat

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, joka siirtyy suomalaisesta korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Siirto-opiskelijan siirtyminen tapahtuu opiskelijan hakemuksesta. Siirto edellyttää, että tutkinnon suorittaminen määräajassa on mahdollista. Siirto-opiskelijaksi ottaminen on aina Humakin harkinnassa.  

Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. Kun siirto-opiskelija ottaa vastaa uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa (L 932/2014).  Siirto-opiskelijaksi voi hakea aikaisintaan ensimmäisen lukukauden jälkeen. Päätöksen siirto-opiskelijaksi ottamisesta tekee koulutusjohtaja. Siirtohaun valintaperusteet päättää rehtori.

5 § Opiskelijavalinnassa käytettyjen todistusten tarkastaminen

Haussa käytetyt todistukset tarkistetaan kaikilta opiskelijoiksi hyväksytyiltä. Opiskelupaikka on ehdollinen siihen asti, kunnes haussa käytetyt tutkintotodistukset, todistusarvosanat ja mahdollinen työkokemus on tarkistettu. Humak voi purkaa opiskelijavalinnan, mikäli hakija ei ole toimittanut todistuksia ilmoitetussa määräajassa tai jos hakija on antanut tutkinnoistaan, arvosanoistaan tai työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. Opiskelijavalinnan purkamisesta päättää koulutusjohtaja.

6 § Opiskelijavalintaa koskeva oikaisu

Opiskelijavalintaan tyytymätön voi hakea päätöksen oikaisua kirjallisesti 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.

7 § Toimipisteen tai tutkinnon suuntautumisen vaihtaminen

Tulosyksikön koulutuspäällikkö voi erityisen painavasta syystä, opiskelijan anomuksesta myöntää tälle siirron toimipisteestä toiseen tai saman tutkinnon suuntautumisesta toiseen aikaisintaan ensimmäisen läsnäololukuvuoden jälkeen, jos opiskeluryhmässä on tilaa.

8 § Ilmoittautuminen lukuvuodelle

Opiskelijaksi hyväksytyn tulee ilmoittautua lukuvuosittain läsnä olevaksi tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ja määräämänä aikana. Ilmoittautuminen tehdään lukukaudelle tai koko lukuvuodelle, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeutta jäljellä. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevia. Opiskelijan tulee ilmoittautua läsnä olevaksi myös harjoittelun ja vaihto-opiskelun ajaksi. Opiskelija, joka ei tee lukuvuosi-ilmoittautumista, menettää opiskeluoikeutensa ja hänet kirjataan ilmoittautumisen laiminlyöneenä eronneeksi ilman erillistä päätöstä.

9 § Poissaolo-oikeus

Opiskelija voi olla poissa enintään yhden lukuvuoden (kaksi lukukautta) opintojen aikana. Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain lakisääteisestä syystä, joka on todennettava virallisin dokumentein ilmoittautumisaikana. Mikäli dokumentit eivät ole riittävät tai niitä ei toimiteta lainkaan ilmoittautumisaikana, opiskelija merkitään läsnä olevaksi. Ensimmäisenä vuonna poissa ollut opiskelija voi joutua aloittamaan opinnot toisessa toimipisteessä, sillä opintojen toteutustoimipisteet voivat vaihdella jonkin verran vuosittain. Humak ei vastaa siirrosta aiheutuvista kustannuksista. 
 
Poissaoloaikaa ei lueta opintojen suorittamisaikaan. Poissa olevalla opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa opintoja, saada ohjausta eikä kirjata suorituksia opintosuoritusrekisteriin, eikä hän ole oikeutettu opintososiaalisiin etuuksiin. 

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka lapsen syntymän tai adoption yhteydessä pidettävästä vapaasta. 

Erikoistumiskoulutusta tai muuta tutkintoon johtamatonta koulutusta suorittavilla ei pääsääntöisesti ole poissaolo-oikeutta. Koulutusjohtaja voi perustellusta syystä myöntää poissaoloaikaa, jos opetusjärjestelyt sen mahdollistavat.

10 § Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen

Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen ilman erillistä päätöstä. Jos opiskeluoikeutta ei myönnetä takautuvasti laiminlyödyltä lukukaudelta, kuluttaa laiminlyönti jäljellä olevia poissaolokausia tai poissaoloajan puuttuessa opiskeluoikeusaikaa.

Opiskeluoikeuden palauttamista tulee hakea laskennallisen opiskeluoikeusajan sisällä. Päätöksen tekee opiskelijapalvelujen suunnittelija. Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen mukainen maksu (A 1440/2014).

11 § Harkinnanvarainen lisäaika

Opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hänelle myönnetty opiskeluaika on käytetty. Opiskelijalle voidaan hakemuksen perusteella myöntää harkinnanvaraista opiskeluoikeusajan lisäaikaa. Opiskelijan tulee tehdä hakemus opiskeluoikeutensa aikana. Edellytyksenä lisäajan myöntämiselle on, että suorittamatta olevien opintojen laajuus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 60 opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 30 opintopistettä. Opiskelijan tulee esittää perustellut syyt opintojen edistymättömyyteen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelman opintojen loppuun saattamiseksi. Harkinnanvaraisen lisäajan hakeminen ja päätöksenteon perusteet on ohjeistettu tarkemmin erillisessä ohjeessa. Päätöksen opiskeluoikeusajan harkinnanvaraisesta lisäajasta tekee hallintopäällikkö. Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen mukainen käsittelymaksu (A 1440/2014). Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun rehtorilta kirjallisesti oikaisua harkinnanvaraista lisäaikaa koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Jos opiskelija ei saa opintojaan valmiiksi harkinnanvaraisen lisäajan aikana, hänen opiskeluoikeutensa päättyy. Opiskelija voi hakea uudelleen myönnettävää opiskeluoikeutta suorittaakseen opintonsa loppuun.

12 § Uudelleen myönnettävä opiskeluoikeus tutkinnon loppuunsaattamiseksi

Humakissa opiskellut henkilö voi aiemman opiskeluoikeuden päätyttyä hakea oikeutta suorittaa kesken jääneet opinnot loppuun uudelleen myönnetyllä määräaikaisella opiskeluoikeudella.  

Uudelleen myönnettävän opiskeluoikeuden myöntämisen perusteet päättää rehtori. Päätöksen määräaikaisen opiskeluoikeuden myöntämisestä tekee koulutusjohtaja. Myönteisessä päätöksessä opiskeluoikeus myönnetään pääsääntöisesti hakukautta seuraavan lukukauden alusta lukien. Opiskelijalta peritään hakemuksen käsittelystä asetuksen mukainen käsittelymaksu (A 1440/2014). Uudelleen myönnetyn opiskeluoikeuden saaneella ei ole mahdollisuutta harkinnanvaraiseen lisäaikaan eikä poissaoloon.

13 § Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot

Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat avoimia kaikille. Opiskelijat otetaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen opintojaksoille ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksoihin voi liittyä vaatimuksia aiemmin suoritetuista opinnoista. Opinto-oikeus syntyy opiskelijan maksettua opintomaksun. Humanistisen ammattikorkeakoulun läsnä oleville tutkinto-opiskelijoille ei myönnetä avoimen ammattikorkeakoulun opinto-oikeutta.  
 
Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen maksuista määrätään valtioneuvoston asetuksella (A1440/2014). Avoimet ammattikorkeakoulun opinnot voidaan järjestää myös polku- tai väyläopintoina, mikä mahdollistaa hakemisen tutkintoon johtavaan koulutukseen erillishaun kautta.

14 § Lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat ja opiskeluoikeus

Samat opiskeluoikeuden kestoon ja poissaolo-oikeuteen liittyvät menettelytavat koskevat myös lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita. Opiskelija voi halutessaan ilmoittautua poissaolevaksi, jolloin hänellä ei ole lukuvuosimaksuvelvollisuutta. Ensimmäisen lukuvuoden poissaoloilmoittautumista koskevat säännöt koskevat myös lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita. Lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija voi hakea harkinnanvaraista lisäaikaa, jolloin hän maksaa myös näistä lukukausista. Hyväksytty hakija ottaa opiskelupaikan vastaan Opintopolussa, maksaa lukuvuosimaksun, ja vasta sen jälkeen pääsee ilmoittautumaan läsnä olevaksi opiskelijaksi. Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes lukuvuosimaksu on maksettu kokonaan. Hakijan dokumenttien (tutkintotodistus, oleskelulupa ja henkilöllisyys) oikeellisuus tarkistetaan opintojen alussa. 

Lukuvuosimaksuista määrätään tarkemmin rehtorin vahvistamassa ohjeessa.

15 § Maksuvelvollisuuden laiminlyömisen seuraukset opiskeluoikeuteen

Mikäli lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä eikä ilmoittaudu poissaolevaksi (mahdollista ensimmäisenä lukuvuonna vain em. lakisääteisistä syistä) tulkitaan, että hän on laiminlyönyt ilmoittautumisen ja menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on lukuvuosimaksun ja asetuksen mukaisen hakemuksen käsittelymaksun maksaminen. Maksuvelvollisuus koskee kaikkia lukukausia, jolloin opiskelija on läsnä olevana (myös mahdollisen vaihto-opiskelun ja harjoittelun ajan). Opiskeluoikeuden menettämisestä ilmoitetaan Maahanmuuttovirastolle.

16 § Siirto-opiskelija tai uudelleen myönnetyn opiskeluoikeuden saanut opiskelija ja lukuvuosimaksuvelvollisuus

Jos alkuperäinen siirron perusteena ollut opiskeluoikeus on alkanut koulutuksessa, jossa opiskelija ei ollut lukuvuosimaksuvelvollinen, ei hän ole maksuvelvollinen myöskään siirron jälkeen. Opiskelijan, jolle myönnetään uudelleen opiskeluoikeus samaan ammattikorkeakouluun, jossa hänen lukuvuosimaksuttomat opintonsa ovat aikoinaan jääneet kesken, ei tarvitse maksaa lukuvuosimaksua.

3 OPETUS JA OPINNOT

17 § Opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja itsensä kehittämiseen ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen mukaisesti (A 1129/2014). 

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen mukaisesti (A 1129/2014).

18 § Opetussuunnitelma ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Opiskelija suorittaa opintonsa opintojen aloittamisvuonna voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti, ellei opetussuunnitelmaa muuteta hänen opintojensa aikana. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota päivitetään opiskelijan ja HOPS-valmentajan välisissä valmennuskeskusteluissa.

Opiskelija voi sisällyttää tutkintoaan vastaavan tason (AMK tai YAMK) opintoja tutkintoonsa enintään tutkinnon laajuuden verran. 

Opiskelijoille tiedotetaan sähköisten viestintäkanavien kautta opiskeluun liittyvistä asioista. Opiskelijalla on velvollisuus seurata tiedotuskanavia aktiivisesti koko opintojen ajan. Sähköpostiviestinnässä käytetään humak.fi -sähköpostia. Opiskelijan tulee pitää yhteystietonsa opintorekisterissä ajantasaisina.

19 § Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Tämä vaatimus osoitetaan siten, että opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä.  Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.  

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (A 1129/2014). Kypsyysnäytteen kielen määrittelee opiskelijan koulusivistyskieli. Koulusivistyskieleksi määritellään se kieli, jolla opiskelija on käynyt peruskoulun tai lukion, ja josta hänellä on päättötodistuksessaan hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kirjoittaa kypsyysnäytteen opetussuunnitelman mukaisella kielellä.

20 § Harjoittelu ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa tutkinnossa

Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Harjoittelusta tehdään erillinen harjoittelusopimus, missä sovitaan tarkemmin harjoittelun käytänteistä ja tavoitteista. 

Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvan harjoittelun laajuus on vähintään 30 op (A 1129/2014).

21 § Vapaasti valittavat opinnot

Vapaasti valittavien opintojen määrä on määritelty kunkin koulutuksen opetussuunnitelmassa. Vapaasti valittavia opintoja voidaan valita oman ammattikorkeakoulun eri koulutuksien tarjonnasta tai muiden korkeakoulujen opetustarjonnasta.

22 § Kielitaito

Opiskelijan on ammattikorkeakouluasetuksen (A 1129/2014, 7 §) mukaan osoitettava saavuttaneensa sellainen kielitaito, jota työelämässä tarvitaan ja jota laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) edellyttää. Kielitaitovaatimus ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.  

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta päättää koulutusjohtaja vastuullisen kielten lehtorin esityksestä. Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita kieli- tai viestintäopintoja.

23 § Ilmoittautuminen opintojaksoille

Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksoille ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Opintojaksolle ilmoittautumisessa etusija on niillä opiskelijoilla, joiden opetussuunnitelman mukaisiin opintoihin kyseinen opintojakso kuuluu. Tämän jälkeen opiskelijat otetaan toteutukselle ilmoittautumisjärjestyksessä.

24 § Opintojen hyväksilukeminen ja AHOT-menettely

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa, että opiskelijalla on mahdollisuus hakea aiemmin hankitun osaamisen perusteella osaamisen tunnustamista ja saada siitä hyväksilukupäätös. Aiemmin hankitun osaamisen tulee vastata koulutuksen osaamistavoitteita.  

Opintojen hyväksilukeminen tehdään joko korvaamalla tutkintoon kuuluvia opintojaksoja aiemmin hankitulla osaamisella tai sisällyttämällä aiemmin hankittu osaaminen tutkintoon. Aiemmin suoritetuista korkeakouluopinnoista tutkintoon voidaan hyväksilukea vain 10 vuoden sisällä suoritettuja vähintään tutkinnon kanssa samantasoisia korkeakouluopintoja.  

Hyväksiluvun toimintatavat ja päätöksenteko kuvataan erillisissä Humakin AHOT-ohjeissa.  

Ammattikorkeakoululain (L 932/2014) mukaan osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa vaatia siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä lehtorilta. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa hyväksilukupäätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua Humakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

4 OPINTOSUORITUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI

25 § Tutkintoon johtava koulutus

Humakissa arviointi ja opiskelijan saama palaute on sekä laadullista että numeerista. Numeerisen arvioinnin rinnalla voidaan käyttää sanallista (kirjoitettua, puhuttua tai viitottua) arviointia. Opintojakson arvioinnin muoto ja arviointikriteerit kuvataan opetussuunnitelmassa. 

Numeerisesti arvioitavat opintojaksot ja opinnäytetyö arvioidaan neljällä tasolla ja numeroilla 5-0 seuraavasti: kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2) ja hylätty (0).  Opintojakson arviointi voi olla myös sanallinen “hyväksytty” – “hylätty”. Toisen kotimaisen kielen kielitaito arvioidaan asteikolla hyvä (4–5) ja tyydyttävä (1–3). Kielten opintojaksojen arvioinnissa käytetään sanallista arviointia “osallistunut” aktiivisesti opetukseen osallistuneen, kielitaitovaatimuksista vapautetun opiskelijan arvioinnissa.

Opinnäytetyöstä annetaan arvosanan lisäksi kirjallinen lausunto. 

Opintojakso tulee suorittaa Pepissä ilmoitetun toteutusajan aikana. Erityisistä syistä vastuulehtori voi myöntää opiskelijalle täydennysaikaa enintään lukuvuoden loppuun saakka. Jos opiskelija ei saa täydennyksiä tehtyä lukuvuoden aikana, opiskelijan tulee ilmoittautua seuraavan lukuvuoden opintojakson toteutukselle. 

Opintorekisteriin (Peppi) kirjattua arvosanaa on mahdollista korottaa yhden kerran seuraavin rajoituksin. Mikäli opintojakson arviointi on perustunut suoritustapaan, jonka arviointimenetelmää ei voida toistaa (esimerkiksi pari-, ryhmä- tai, työelämälähtöinen tehtävä), opiskelijalla ei ole mahdollisuutta korottaa arvosanaa. Opinnäytetyön arvosanaa ei voi korottaa. 

Opintojaksoarviointi on annettava viimeistään neljän viikon kuluessa opintojakson päättymisestä tai muusta sovitusta aikataulusta edellyttäen, että opiskelija on tehnyt suorituksensa ajoissa.  

Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija saa ammattikorkeakoululain (L 932/2014) mukaan vaatia siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua sen suorittaneelta lehtorilta. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

26 § Tutkintolautakunta 

Opintosuoritusten oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta. Tutkintolautakunnasta ja sen kokoonpanosta ja tehtävistä on määrätty ammattikorkeakoululaissa (L 932/2014, 19 §). Tutkintolautakunnan puheenjohtajana toimii yliopettaja tai lehtori ja jäseninä yksi lehtori ja yksi opiskelija. Puheenjohtajalla ja jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja lehtorin toimikauden pituus on kerrallaan kaksi vuotta ja opiskelijajäsenen yksi vuosi. Ammattikorkeakoulun hallitus nimittää tutkintolautakunnan jäsenet toimikausittain. Opiskelijaedustaja nimetään opiskelijakunnan esityksestä.

Tutkintolautakunnan tehtävät määritellään rehtorin vahvistamassa tutkintolautakunnan toimintaohjeessa.

27 § Tutkintotodistus

Suomenkielisessä koulutuksessa opintonsa suorittaneille tutkinto-opiskelijoille annetaan suomenkielinen tutkintotodistus, jonka liitteenä ovat suomenkielinen ja englanninkielinen opintosuoritusote ja kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement. Englannin kielellä tutkintonsa suorittaneille annetaan sekä suomen- että englanninkielinen tutkintotodistus, jonka liitteenä ovat englanninkielinen opintosuoritusote ja kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement. 

Opiskelija voi hakea tutkintotodistusta, kun kaikki opinnot on suoritettu, suoritusmerkinnät on kirjattu opintorekisteriin ja opinnäytetyö on tallennettu Theseukseen. Tutkintotodistushakemus on jätettävä läsnä olevana opiskelijana opiskeluoikeusajan voimassaoloajan sisällä. Opiskelijan valmistumispäivämääräksi kirjataan tutkintotodistushakemuksen päivämäärä. 

Avoimen ammattikorkeakoulun ja kansainväliseen opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tuleville opiskelijoille annetaan suoritetuista opinnoista opintosuoritusote.

5 MUITA SÄÄNNÖKSIÄ 

28 § Opiskeluvilppi 

Opiskeluvilpillä tarkoitetaan tahallista tai piittaamattomuudesta johtuvaa epärehellistä toimintaa, jolla opiskelija pyrkii hankkimaan itselleen tai toiselle opiskelijalle etua opiskeluun liittyvissä suorituksissa. Opiskeluvilppiä ovat muun muassa ohjeiden vastainen toiminta tenttitilanteessa, oppimistehtävän plagiointi, toisen opiskelijan oppimistehtävän kopiointi, oppimistehtävän teettäminen toisella sekä tekoälyn käyttö ammattikorkeakoulun tai lehtorin ohjeistuksen vastaisesti.

Mikäli opiskelija menettelee vilpillisesti opintosuorituksessa, opettajalla on oikeus hylätä opintosuoritus kokonaisuudessaan. Ammattikorkeakoulun eettisissä ohjeissa on erilliset ohjeet vilppitapausten käsittelyyn. Opinnäytetyöhön liittyvässä vilpissä sovelletaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjetta.

Ammattikorkeakoulujen yhteisissä valintakokeissa noudatetaan opiskelijavalintakonsortion ohjeita. Humakin omissa valintakokeissa hakija voidaan poistaa koetilanteesta ja koesuoritus hylätään.

29 § Kurinpitomenettely ja turvallisuus

Opiskelijaan, joka on menetellyt vilpillisesti tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä, sovelletaan ammattikorkeakoululain (L 932/2014) pykäliä 38 ja 39. 

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän: 

1. häiritsee opetusta; 
2. käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti; 
3. menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä; 
4. kieltäytyy ammattikorkeakoululain 36 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka 
5. on ammattikorkeakoululain 36 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. 

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. 

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 

Opiskelijoiden on noudatettava Humakin toiminnasta annettuja ohjeita ja sääntöjä. Opetusta häiritsevä, loukkaavasti, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta tai tapahtumasta, jossa opetusta annetaan. Epäasialliseen käytökseen, toisen yksityisyyttä loukkaaviin tai Humakin mainetta vahingoittaviin tekoihin puututaan aina. Vakavat teot ilmoitetaan poliisiviranomaisille.  

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi koulutusjohtajan päätöksellä, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. 

Jos opiskelija kieltäytyy ammattikorkeakoululain 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu niihin. Jos opiskelija kieltäytyy ammattikorkeakoululain 34 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän antaa sen nähtäväksi. 

Rehtori ja lehtori sekä harjoittelupaikan ohjaaja voivat ammattikorkeakoululain 38 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen ja toimenpiteet tulee kirjata. Hallitus tekee ammattikorkeakoululain 38 §:n 4 momentin mukaisen päätöksen. 

Samalla kun opiskelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.

30 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen humanistisella ja kasvatusalalla 

Ammattikorkeakoululain (L 932/2014) 33 § mukaan opiskelijalta voidaan viimesijaisena keinona peruuttaa opiskeluoikeus humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnoissa. Mikäli opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevien seikkojen vuoksi, ja opiskelija osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen, voidaan opiskeluoikeus opiskelijan hakemuksesta palauttaa. Opiskeluoikeuden peruuttamisen ja palauttamisen perusteet, prosessin eteneminen sekä prosessiin liittyvien arkaluonteisten tietojen käsittelyä, luovutusta ja säilyttämistä koskevat vastuut ja toimintatavat on kuvattu Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Humakissa -ohjeessa, jonka vahvistaa rehtori. 

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus rehtorin esityksestä. Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja tarvittaessa edelleen Helsingin hallinto-oikeudelta.

31 § Oikaisumenettely ja muutoksenhaku

Oikaisumenettelystä ja muutoksenhausta on säädetty ammattikorkeakoululaissa (L 932/2014) ja laissa opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (L 956/2011).

32 § Tutkintosäännön siirtymä- ja voimaantulosäännökset

Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö on hyväksytty Humanistisen ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 17.5.2005 ja sittemmin 17.9.2007, 8.9.2010, 4.6.2012, 11.12.2013, 31.8.2015, 14.12.2015 ja 22.2.2017, 1.3.2017, 28.8.2018, 11.12.2019, 15.12.2020, 15.6.2023, 24.8.2023, 8.2.2024, 13.12.2024, 23.4.2026 ja tulee voimaan 1.8.2026.